Jokelan Tiilitehdas

Tiilitehtaan perustivat 1874 rautatieinsinöörit August Hildén ja Theodor Tallqvist, jotka heti antoivat sen vuokralle. 1876 he ja Paul Chmelewski (kuva →, hauta) perustivat Jokela Ab:n. Vuoteen 1882 mennessä osakekanta siirtyi Chmelewskin omistukseen ja yhtiö purettiin. 206 työntekijää ja 3,7 milj. tiiltä 1898. Syksyllä 1901 Chmelewski joutui selvitystilaan ja 6.1902 tiilitehdas myytiin.

Fredrik Wilhelm Grönqvist oli Jokelan tiilitehtaan seuraava omistaja. Hän myi sen 1907 tyttärensä Ebba Fredrikan ensimmäiselle aviomiehelle Gösta Mathias Michelssonille. F. W. Grönqvist osti tehtaan takaisin 1909 ja harjoitti myös laajaa maanviljelyä sen mailla. Tiilitehtaalla saavutettiin kautta aikojen suurimmat tuotantoluvut. F. W. Grönqvistin kuoltua omistus siirtyi pojalle Artur Wilhelmille 1913.

Johannes Blenner tuli tiilitehtaan ja tilan omistajaksi 1917. Hänen aikanaan yrityksestä käytettiin nimeä Jokela Tegelfabrik och Gods, Jokelan Tiilitehdas ja Kartano (tai Maatila). Kuva. 1920 2,4 milj. tiiltä, 100 työntekijää. 1926 5 milj. tiiltä. Blenner perusti 1930 maatilan entiseen navettaan Fennia Pesula Oy:n. Blenner joutui talousahdinkoon 1930-luvun alun lamassa, mutta onnistui pitämään suuren pesulansa.

1934 Helsingin Osakepankki perusti Oy Jokelan Tiilitehdas Ab:n (75.249) jatkamaan toiminnan. Maatilaa varten pankki muodosti erillisen yhtiön, Oy Jokelan Kartano Ab:n. Johtajan asuintalo myytiin uuden Tulitikku Oy:n käyttöön.

Op. 0,2 Mmk, 1947 2,6 Mmk, 1950 3 Mmk, 1957 6 Mmk.

Arth. E. Nikander

1937 tiilitehtaan ja kartanon omistajaksi tuli Arthur E. Nikander (kuva →), jolla oli mm. iso rakennusliike. Nikander osti samana vuonna HOP:lta myös vanhan Sörnäs Ab:n liiketoiminnan ja siirsi siihen kuuluvan laatikkotehtaan Jokelaan, muodostaen siitä uuden Oy Sörnäs Ab:n (82.655). Kartta. Nikanderin kuoltua 1953 hänen yritystensä johtoon tuli lesken veljenpoika Stig Bergh (1911–70). 1956 liikevaihto oli 41 Mmk.

Tiilien valmistus päättyi 1959. Samana vuonna Kartano-yhtiö purettiin. Oy Jokelan Tiilitehdas Ab muuttui kiinteistöyhtiöksi, jonka tiloissa toimi vuokralla pienyrityksiä. 1984 kiinteistöjen tuotot olivat 250.000 mk ja niiden kirjanpitoarvo 490.000 mk.

Tuusulan kunta osti 1985 4,6 Mmk:lla yhtiön rakennukset ja maat, tuolloin 124 ha. Myynnin jälkeen Nikanderin perilliset päättivät yhtiökokouksessa 28.10.1985 purkaa yhtiönsä selvitystilamenettelyssä. Lopputilitys 27.10.1986. Tehdasrakennuksella on suojelu ja siellä on nyt museo ja terassiravintola.

Jokelassa toimi muitakin tiilitehtaita: 1889 perustettiin Jokelan Uusi Tiilitehdas* (lak. 1903) ja 1900 Kolsan Tiilitehdas. 1952 aloitti vielä Rake Oy:n tehdas lähellä Huikon seisaketta (maa-alue ostettu 1938; toiminta lak. 1971). Viimeisenä toimintaansa jatkoi Paloheimojen Kolsan Tiilitehdas Oy vuoteen 1986.

[PRH. Historiikit. S. tiiliteollisuuden historia s. 246. Suur-Tuusulan historia III s. 238–241 ja IV:1 s. 177 ja 186–7 . Det Grönqvistska arvet s. 58–60. Kunnallisneuvos Fredrik Wilhelm Grönqvist (verkossa) s. 63–65. Lisää: H Uus s. 36.]

© G. Kock

*1915 ja 1917 sen niminen yritys toimi Hausjärvellä.

Tiiliuuni, Jokelan tehdas