OSAKKEEN VERTAILUARVO

Vertailuarvo ja osakekirjakeräilijä

Keräilijäin osakekirjakatalogin yhtiöiden lisätiedoissa mainitaan toimivien osakeyhtiöiden kohdalla yleensä osakkeen vertailuarvo (ru. jämförelsevärde). Tarkoitus on, että vanhojen osakekirjojen keräilijä tiedon avulla pystyisi arvioimaan, onko tietyn osakekirjan käypä arvo (eli reaaliarvo) oleellisesti korkeampi, kuin sen keräilyarvo. Siinä tapauksessa osake ei ole keräilykohde, eikä sitä oteta mukaan katalogiin. Voimassa oleva.

Keräilijän on syytä käyttää tietoa vertailuarvosta harkiten, sillä se saattaa olla osakkeen kaupantekokurssia alhaisempikin. Joissakin tapauksissa ykkösen littera on keräilykohde, mutta kympin osakekirja ei. On myös paljon tapauksia, joissa osakkeen arvo-osuusvaihtoon, rekisteröintiin tai myyntiin vaadittavat saantoselvitykset on käytännössä mahdotonta hankkia, jolloin jäljellä on vain keräilyarvo (ellei yhtiö suostu hyväksymään sitoumusta). Jos yhtiöjärjestyksessä on lunastuspykälä lunastushinta voi olla alhaisempi, kuin vertailuarvo tai kauppahinta.

Verottaja laskee

Verohallinto laskee 1.1.2006 lähtien vuosittain jokaisen toimivan noteeraamattoman oy:n osakkeelle matemaattisen arvon ja vertailuarvon yhtiön viime verovuotta edeltävän vuoden yhtiön tilinpäätöksen mukaisen nettovarallisuuden perusteella. Mukana on myös osuuskuntia. Uudet vertailuarvot julkaistaan loppuvuonna verottajan nettisivulla, ks. alhaalla. Perustelu julkisuuteen on "yhteiskunnallinen tarve muun muassa seurata varallisuuden jakautumista ja sen muutoksia" [HE].

Matemaattinen arvo vs. vertailuarvo

Matemaattinen arvo on melko lähellä tilinpäätösanalyysien substanssiarvoa per osaketta. Yhtiön taseessa olevat pörssiosakkeet arvostetaan verotuksessa kuitenkin vain 70 %:iin tilinpäätöspäivän mukaisesta päätöskurssista. Vaihto-omaisuudessa olevat osakkeet kuitenkin niiden kirjanpitoarvoon. Vertailuarvo saadaan, kun matemaattisesta arvosta vähennetään samalta tilikaudelta jaettavaksi päätetty osinko. Lisäksi vertailuarvo saa nousta vuosittain enintään 50 %. Molemmissa arvoissa verottaja huomioi osakepääoman muutokset vuoden aikana ja yhtiölle lunastetut osakkeet.

Matemaattinen arvo on siis yleensä korkeampi (sekä olisi parempi informaatio) kuin vertailuarvo, mutta vain osakkeen vertailuarvo on julkinen tieto. Jos se on 0 €, eli arvo olisi negatiivinen, yhtiön nimi puuttuu kokonaan verottajan listalta. (Syksystä 2019 lähtien mukana on paljon 0-yhtiöitä.) Koska luettelo on Y-tunnusten mukainen, yhtiön nimi löytyy helpoiten Ctrl+F -haulla.

Mihin verohallinto tarvitsee?

Verottaja käyttää osakkeen matemaattista arvoa, kun luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ko. noteeraamattomalta yhtiöltä saama osinko tuloverotuksessa jaetaan yhtiön nettovarallisuuden määrän perusteella pääomatuloon ja ansiotuloon (Tuloverolaki II osa 1 luku 33 b §). Yhteisö taas tarvitsee vertailuarvon, kun se ilmoittaa käyttöomaisuusosakkeensa arvot veroilmoituksessaan. Vertailuarvo vastaa vuoteen 2005 käytössä ollutta osakkeen verotusarvoa.

Osakkeen vertailuarvo. (Linkki luetteloon vero.fi:ssä. Ollut netissä vuodesta 2012 lähtien.)
Osakkeiden verotusarvot 1953...91: linkkiluetto HS Aikakoneeseen. Lisäksi verohallinnon painettujen luetteloiden bibliografia.

[Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 22.12.2005/1142. HE 144/2005. Leppiniemi Osakkeen verotusarvon määrääminen (1981). Penttilä Osakkeen arvo verotuksessa (1991).]

Vanhojen pörssiosakekirjojen keräily.
Tämän sivun nettiosoite on:
www.porssitieto.fi/osake/vertailuarvo.html