LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ P–S

Palins. Edeltäjä tmi Vaasan Polkupyörätehdas ja Sähköliike L. Palin (17.908). Valmisti n. 1910–20 Daisy- ja Darling-merkkisiä polkupyöriä.
Axel Palmroos. Per. 1887 yksityisenä toiminimenä (726). Viini- ja viinakauppa.
Paperipussitehdas ja Kauppa. Nimi vuodesta 1955 Hyppölä Oy. Edeltäjä tmi Sulo Salmelin (17.510; vrt. Oy Pyynikki), 1905. Aleksi Hyppölä (1883–1976) osti yhtiön n. 1916 ja 1979 se siirtyi Amer-yhtymä Oy:n omistukseen.
Parikkalan Yhteiskoulu. Koulu aloitti 1907. Oma koulutalo valmistui 1911. Se tuhoutui 1931. Toinen talo tuhoutui 1941. Koulun kolmas talo valmistui 1946. KTM:n yhtiöjärjestysmuutoksen vahvistuksen 17.10.1946 AD 2596/500 mukaan osakkeita oli nyt 500 à 1000 mk, mutta yhtiö oli OYL 5 § vastaisesti halunnut ja hakenut vahvistusta 50.000 osakkeelle à 10 mk. Vaikka uudet 1000 mk osakekirjat oli painettu, yhtiö jätti tekemättä ilmoituksen kaupparekisteriin, jolloin muutos raukesi. Ei op.-korotuksia. Vapautettu 1946-velvoitteista. 1955 koulu siirtyi valtiolle ja yhtiö lakkasi 1957. Nykyään Parikkalan lukio. [Historiikit. Parikkalan historia I s. 287–291. Parikkalan historia (1996) s. 542.]
Patent Sandsten. Pietarilainen Charles Obozinski oli 1899 myynyt suomalaisen kahi-kalkkihiekkatiilipatentinsa no. 928 Wilhelm Veltheimin, Edvard Dippelin ym. perustamalle otsikon yhtiölle, Viipuri. Tehdas valmistui 1903. Konkurssiin 1908.
Ångfartygs Per Brahe. Per. 1876, jolloin ostettiin käytetyn aluksen, joka sai nimen ss Per Brahe. Lehti. 1900 laiva myytiin Poseidon-yhtiöille (9.920) ja varustamo purettiin.
Petäjä. Per. 1910 (uusi, 24.364), lak*. Yhtiö osti 1911 120.000 mk:lla pakkohuutokaupassa talon ja tontin Puutarhakatu 41 Turun Port Arthurissa; lehti. Paikalla on nyt 1907 rak. puutalo. 120 haltijaos. à 500 mk. Neljä osakasta à 25 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1911, vaikka vuokrat yhtiön kiinteistöstä vastasivat sen menoja. Turun kaupungin TVT Asunnot Oy:n silloin omistama talo vaurioitui pahasti tulipalossa 5.2011. Tontille tullaan rakentamaan 4-kerroksinen kivitalo.
Petäjävesi Ångsågs. Virall. kotip. oli alun perin Laukaa. Perustaja, Thomas Webster Allen, Hull, omisti 99,6 %. Toiminta päättyi 10.1.1918 ja 16.9.1918 yhtiö haki vuosihaastetta.
Hotel Phoenix. Yliopistonkatu 21 (Aurakatu 9). Vihitty käyttöön 15.5.1878. Kuva 2. Kartta. Konkurssihakemus 21.5.1881. Liiketoiminta oli ollut täysin kannattamatonta. Huutokaupassa 18.5.1882 kiinteistön huusi August Silén. Lehti. Seuraaja Oy Phoenix (38.218). 1922 majoitustoiminta päättyi ja talo siirtyi Turun Yliopiston käyttöön, josta se vapautui 1957. 1959 rakennus purettiin ja 1961 tontille valmistui Asunto Oy Salamankulman asuintalo. [Turun kaupungin historia 1856–1917 I nide s. 347–8. Turun puretut talot 1 s. 87–91.]
Pielaveden-Iisveden Höyryvenhe. Matkustajaliikennettä Pielaveden ja Iisveden välillä. Varustamon matkustajalaiva ss H. G. Porthan purjehti 1895–1936 ja ss Nilakka 1909–29. Viimeinen kr.-ilmoitus 1936. Ilmeinen jatkaja 1936 Pielaveden Laiva Oy, jota ei kuitenkaan ole kaupparekisterissä. [Keiteleeltä Iisvedelle s. 53–61.]
Pielaveden-Keiteleen Telefooni. Per. 1900 (rek. 1902). Nimi vuodesta 1936 Pielaveden-Keiteleen Puhelin Oy. Puhelinjohto Kuopiosta Pielaveden ja Keiteleen kyliin. 1909 op. 42 os., 1936 48. 1929 suurimmalla oli 2 os. Laitteet valtiolle 1957.
Axel Pihlgren. Per. 1878 yksityisenä toiminimenä (kr. no. 1). Viini- ja viinakauppa, teknokemiallisia tuotteita. Fabianinkatu 14. Toimi 1939.
Pirkkalan Seurahuone. Talo valmistui 1921 kumitehtaan ja harjun väliin. Osakkaat olivat Nokia-, Gummitehdas- ja Elektrometallurgiska-yhtiöt sekä Pirkkalan kunta. Rakennus on sittemmin purettu.
N. Pletschikoffs Efterträdare. Elintarvikemyymälä, Pohjoisesplanadi 21. Lehti.
Anton Podworsky. Valokuvaustarvikeliike 1906–1930-luvun alku, Pohjoisesplanadi 43 (nykyinen no. 41, Wulffin talo). Perustaja Anton Podworsky eli 1879–1940. Ks. myös Internationella Biograf.
Pohjois-Keiteleen Höyrylaiva. Omisti vuoteen 1921 ss Viitasaaren.
Pohjois-Suomen Sanomalehti. Vasemmistolainen Pohjois-Suomi alkoi uudelleen ilmestyä 4.9.1909, mutta sen viimeinen numero julkaistiin 29.12.1909. Lehti Painettiin Kemin Kirjapainossa.
Ångfartygs Pohjola. Liikennöi lähinnä Oulun ja Tornion välillä siipirataslaivalla ss Pohjolalla. 1891 Bergsunds Mekaniska Verkstadin piti rakentaa varustamolle laivan 70.000 kruunulla. Kaupparekisteriin varustamon toiminta ilmoitettiin päättyneen 1.5.1905. Ilmeisesti laiva myytiin sinä vuonna tai 1906. Vuosihaaste 1906 yhtiön purkamista varten.
Politiken. Per. 1906, rek. 1908. Työväenliikettä lähellä ollut sanomalehti Politiken ilmestyi 1907 alkaen 3.4. Perustaja ja päätoimittaja FT Anton Karsten (1862–1915). Ei omistustietoja. Vain perusilmoitus. Kun tarvittavia lisäpääomia ei ollut saatavissa yhtiökokous 29.11.1907 päätti lopettaa lehden (siis jo ennen kuin yhtiö oli merkitty kaupparekisteriin). Viimeinen numero ilmestyi 1.12. [S. lehdistön historia 6 s. 271.]
Pomril. Kansainvälinen alkoholiton omenavirvoitusjuoma. Etiketti.
Porin Höyrylaiva - Björneborgs Ångfartygs. Ulkomaan rahtiliikennettä. Laivat: ss Ainamo 1898 (haaksirikkoutui samana vuonna), ss Ilmari 1898 ja ss Osmo 1900. Yhtiökokous. Tmi A. Ahlström (38 %) ja Ahlströmit olivat pääosakkaita. Osmo myytiin 1910 ja Ilmari 1911. Yhtiökokoukset 30.3.1911 ja 2.3.1912 päättivät purkaa yhtiön. Vuosihaaste 18.9.1911. Osakkaat saivat takaisin 60 %. [Porin kaupungin historia III s. 160–2. A. Ahlström 1927 s. 45. Laiva 1/2024 s. 38–47. Björneborgs Tidning 28.3.1913 s. 2.]
Porin Puuteollisuus - Björneborgs Träförädlings (vanha). Per. 1897 puunaulatehtaana. Saha sijaitsi Raumanjuovan etelärannalla Karjarannassa. Omisti alussa myös Pomarkun sahan. Konkurssiin 1.1930. Yrityksen toiminta päättyi 1932. Seuraaja KOP:n 1935 perustama Porin Puuteollisuus Oy (uusi, 78.086), joka 1937 myytiin Kauselle. [Lisää: Kta II s. 84.]
Ångfartyget Porthan. Varustamo tilasi 1863 ss Porthanin, Turun ensimmäinen suurempi potkurilaiva, pituus 45 m. Se liikennöi Pohjanlahden, Suomenlahden sekä Lyypekin ja Pietarin välillä. Rahtia, 60 salonkimatkustajaa. 1867–77 ss Porthan mainitaan olevan Åbo Nya Ångfartygs-Bolagin omistuksessa. 1882 laiva ajoi karille ja menetettiin. Lehti. [Schybergson (1964) s. 123. Ångbåtssjöfart i Åbo III s. 177–183 ja 221. Turun kaupungin historia 1856–1917 I nide s. 181. Höyrylaivalla Tallinnaan s. 65.]
Privata Svenska Flickskolan. 1889 per. tyttökoulu sai kutsumanimensä rehtori 1892–1923 Ernst Laguksesta (1859–1923). Ns. Laguska skolan siirtyi 1914 otsikon yhtiöltä Föreningen Privata Svenska Flickskolan i Helsingforsille (nimenmuutoksia 1945, 1974). 1929 valmistui koulun uusi talo 2 (katso: Privata Svenska Flickskolans Byggnadsaktiebolag). Koulu kunnallistettu 31.7.1977. Nykyinen jatkaja on Minervaskolan. [Historiikit. Yksityiskoulu 6–7/1939 s. 101–4.]
Puistoranta. Per. 1911, toimii. Asuintalo Pietarinkatu 2/Raatimiehenkatu 2 valmistui 1912. 50 asuntoa, 5 kerrosta. Oma tontti 1751 m². 150 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. [HS 19.8.1969 s. 8.]
Pulp-Wood. Käydä kauppaa puutavaroilla. 1927 op. 1500 os., 1935 op. (alennettu) 500 os. à 1000 mk. Victor Eugen de la Chapelle ja yhtiön TJ Artur Lindberg 50/50. 1922 Karl Fazer (100 % 1931; sukupuu), Herman Heiberg, Artur Lindberg ja Gösta Tallqvist, 25 % kukin. 1934 ay Veljekset S. & Th. Mankki (65.382) ja Mankit 47 %, myöh. 100 %. Yhtiö toimi 1951.
Punkalaitumen Telefooni. Nimi vuodesta 1924 Punkalaitumen Puhelin Oy. Ylläpiti puhelinliikennettä Huittisten ja Punkalaitumen välillä. Pääkeskus Mäenpäässä. 1915 yhtiöllä oli 133 tilaajaa ja 110 osakasta. 1960 334 tilaajaa, 13 työntekijää, tuotot 5,1 Mmk. 1924 op. 130 os. Fuusioitu LSP:hen (sittemmin Auria Oy) per 1.7.1961. [Yhdistävää osaamista 100 vuotta Loimaan seudulla s. 144–150. Punkalaitumen historia 2 s. 209–211.]
Puulaveden Höyrylaiva. Omisti vuoteen 1934 laivat ss Puula ja ss Puulavesi.
Puuteollisuus Turussa. Nimi vuodesta 1924 Turun Puutyö ja Laatikkotehdas Oy - Åbo Snickeri och Lådfabrik Ab. Kuva 2. Littoisten tie 5 (katua ei enää ole), kartta. Tuhoisa tulipalo 17.7.1926. Osakeanteja 1906, 1908, 1920 ja 1920. Hajaomistuksessa, suurin omistaja rkm. Karl Ludvig Fremling (1862–1928). 1924 Johan Albin ja Gustaf Edvin Sundberg omistivat yht. 77 %, Oy Turunmaan Pankki 15 %. Liiketoiminta näyttää päättyneen 1932. Yhtiökokous 30.4.1937 päätti lopettaa yhtiön ja hakea vuosihaastetta. [TS 18.7.1926 s. 1. Lisää: H Tku-T s. 111, Kta II s. 108.]
Laiva Pyhämaa (myös: Pyhämaan Laiva Oy). Lehti. Omisti rahtipurjelaivat Gustaf Adolf, Lindola, Liitto, Sulo, Ahti, Ingrid (Emma) ja Pyhämaatar. Luoto kk. 37 perustajaa, suurimmalla 25 os. 1911 M. Toivonen 14 %. 1.3.1911 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön. [Pyhämaan–Pyhärannan 300-vuotisvaiheita s. 131.]
Pyhämaan Luodon Meijeri. Talolliset J. H. Sotka, K. Ranta (po. Kristo Rantala?, ks. myös osakekirjaa) ym. perustivat. 1898 "Pyhämaalla" toimi Kuivarauman höyrymeijeri (per. 1893, omistaja Kristo Rantala ym.) ja Reilän meijeri. Vrt. Valio. Kuivarauma sijaitsee Pyhämaan Luodon alueella, Reilä (Reidula) Pyhämaan Rohdaisen. Pitäjien nimistä, 2.
Pyhämaan Telefooni. Toimi mantereella, eli myöhemmässä Pyhärannan kunnassa. Yhtiö veti runkopuhelinlinjan Raumalta Rohdaisiin. Lehti. Jo 10.8. ja 28.12.1927 yhtiökokoukset päättivät purkaa yhtiön, mikä ei kuitenkaan toteutunut. 1929 rakennettiin linja Rohdaisten ja Luodon keskusten välille. Vrt. Luodon Telefooni Oy. 1945 perustettiin Pyhämaan Puhelinkunta, joka näyttää jatkaneen molempien em. yhtiöiden toiminnan (osk lak. 1976).
Pyynikki: ks. Näsijärven Osake-Olut.
Pälkäneen Telefooni. Nimi vuodesta 1921 Pälkäneen Puhelin Oy. 1887 valmistui yksityinen puhelinlinja Kangasalta Pälkäneelle Ruokolan kartanoon. Yhtiöllä oli 1928 tilaajia yli 150. Esim. 1954 osakkeita oli 100 à 10.000 mk. Pälkäneen kunta 6 %. Laitteet myytiin pakon edestä valtiolle 1.4.1962. Vuosihaaste 18.2.1963. [Pälkäneen historia II s. 86–87. HS 21.9.1960.]
Pöyhölän Mylly. Mylly (vesimylly) purettiin 1930-luvun alussa. Narvajoessa hieman alempana oli Narvan Saha ja Mylly Oy.
Raahen Biljardi. Yleisön käytettävänä maksua vastaan pitää biljardia. Neljä osakasta, kullakin 5 os. Viimeinen kr.-ilmoitus 1915.

Raahen Rautatie. 5.12.1899 vihitty yksityinen rautatie Lappi–Raahe. Keskimäärin kuljetettiin 17.000 matkustajaa ja 30.000 t tavaraa vuodessa. Postimerkki. 5450 kantaos. ja 700 etuoik. os. Raahen kaupunki omisti kaikki kantaos. ja yhtiöstä 89 %, etuoik. os. kaikki omistajat. 1926 kannattamaton rautatie myytiin valtiolle 2,6 Mmk:lla. Yhtiön vuosihaaste 5.3.1941. [Historiikit. Leveät kiskot s. 281–319. Raahen tienoon historia s. 67 ja 433. Yleissuomalainen Lapaluoto s. 39–42. Suomen rautatiepakettimerkit s. 89.]
Raahen Villakutomatehdas. 1911 op. 75 os. Tor Sovio 88 %. Huutokaupattiin 1924.
Raataja. Per. 1905 (rek. 1907) julkaisemaan 1904–10 ilmestynyttä suomenmielistä yhteiskunnallista viikkolehteä Raatajaa. Kustantaminen siirtyi kuitenkin 1908 alusta Suomalainen Nuija -järjestölle. Yhtiö jatkoi jonkin aikaa yhtiökokousten pitämistä.
Gust. Ranins Spritfabriks. Raakaviinan puhdistaminen (oy:nä 1.5.1886 alkaen). Gustaf Ranin (1823–96) perusti kauppahuoneensa 1852 ja osti viinanpolttimon 1868 ja väkiviinatehtaan 1869 (privilegio 11.8.1869). Lisää (Ranin).
Rauman Kenkätehdas. Ei varmuutta, oliko yhtiöllä varsinaista toimintaa. Frans Ojala 31 %, Frans Viktor Leino 24 %, Hermanni Salo 24 %, Johan Nummela 20 %. Vain perusilmoitus. Seuraaja Satakunnan Kenkätehdas Oy.
Raumo Nya Skeppsrederi. Omisti useita purjelaivoja, mm. sv Cuthonan, Favellin, Fennian ja Glenardin. Lisää ks. Finska Rederi Ab. Johan Wilhelm Söderlund (1845–1904) 96 %. [Piia Vuori Pro gradu TaY 2009, verkossa.]
Rautalammin Höyryvenhe. Omisti höyrylaiva 1888 rak. ss Allin, joka kulki mm. Heinäveden ja Savonlinnan välillä ja Iisveden asemalta Vesannolle. Lehti. Osakekirja on hajonnut kahteen osaan. Ei tietoja omistussuhteista. Yhtiökokous 5.3.1908 päätti, että yhtiö liitetään Rautalampi–Wesanto–Karttula Höyryvenhe Osuuskuntaan (per. 1908, ss Karttula). Rautalammin Höyryvenhe Oy meni kuitenkin konkurssiin 1910 ja ss Alli pakkohuutokaupattiin 9.4.1910. Joitain jako-osuuksia jaettiin pesästä syksyllä 1910.
Record Trikoo. Pitsiä, verhokankaita, sukkia, kalaverkkoja. Oy Vaasan Pitsitehtaan edeltäjä
Riihimäen Yhteiskoulu. Koulu aloitti 1905. Oma talo 1908 (paloi sodan aikana). Koulu siirtyi valtiolle 1.9.1931. Jatkaja Riihimäen lukio.
Rokkala Glas. Per. 1795, oy 1898 yhdistämällä useita tehtaita. Oli Pohjoismaiden suurin ikkunalasitehdas, myös peililasia. Kuva. Tehtaat Koskis, Kirkkoniemi. 196 työntekijää 1898. Lähes koko myynti meni Venäjälle. Lasitehtaan tilalle, sen rakennukseen tuli 1925 Hackmanin Johanneksen selluloosatehdas. [Lisää: Kta I s. 190.]
Rovaniemen Höyrysaha. 1913 sahalaitos myytiin Kemi Oy:lle. 1934 Kemi Oy ja Veitsiluoto Oy perustivat Rovaniemen Saha Oy:n (74.773), joka aloitti sahauksen Höyrysahan entisissä tiloissa.
Runebergs Skrifter. Kuten vanhemman vastaavan yhtiön lehtikuvauksesta ilmenee, kysymyksessä näyttää olleen jonkinlaisesta rahankeräyksestä kansallisrunoilijan tueksi. Vanhan yhtiön osakepääoma luovutettiin hänelle. Uuden yhtiön tarkoitus oli lunastaa kustannusoikeudet Runebergin teoksiin ja painettujen kirjojen varaston. Lehti.
Ruokolahden Höyryvenhe. Omisti höyrylaivat Imatra, Imatra II ja Vuoksenniska. Yhtiön omaisuus myytiin 1914 Saimaan Höyrylaiva Oy:lle.
Ruokorauman Höyrymeijeri-, Mylly- ja Saha. Ruokorauman Länsitalo Rymättylässä. 1891 sahattiin lähes 1000 m³. Teki myös silakka-astioita. 1893 jauhettiin 4100 hl. 1892 yhtiön laitokset oli ilmoitettu huutokaupattaviksi, mutta ne annettiinkin 1894 vuokralle, ks. Oy F. O. Forsberg. 1898 yhtiön sahalla oli 15 työntekijää, meijeri seisoi. 48 perustajaosakasta. Vain perusilmoitus. Seuraaja Ruokorauman Saha- ja Mylly Oy. [Rymättylän historia (2000) s. 353–5.]
Saari. Per. 1912 (28.912), lak. 1916. Yhtiö osti 1913 F. Danielssonilta 1964 m² tontin ja 28 huoneen 1-kerroksinen puutalon Pitkänsillan rantatie (nykyinen Pitkänsillanranta) 11. 150 os. à 1000 mk. Yli 50 osakasta, kaikki pieniä. Uuden talon rakentaminen ei kuitenkaan toteutunut ja 18.12.1915 yhtiö haki vuosihaastetta purkautumista varten. 1917 Oy Saarilinna osti kiinteistön pakkohuutokaupassa. Näihin aikoihin puurakennus purettiin. 1918 kiinteistön omistajaksi tuli Ab Insula Oy ja 1938 lähtien Työväen Opintorahasto. Paikalla on nyt 1929 valm. asuintalo, missä Mauno Koivisto on asunut. [HS 18.1.1982 s. 18.]
Ångbåts S:t Michels Stad. Ilmeisesti tässä on kysymyksessä kauppiaiden jo 1865 alulle panemasta Mikkelin Höyrylaivaosakeyhtiöstä, joka osti siipiratashöyrylaivan Mikon reitille Mikkeli–Lappeenranta.
Sairisten Meijeri. Suomal. Wirallisen Lehden 1.11.1895 (rekisteri) nimi on Saaristen, mutta no. 258/1895 mukaan Sairisten (po. päivämäärällä) ja kotipaikka Laitila. Erkki Borgin mukaan kotipaikka on Uusikirkko (Tl., Kalanti). Naapuripitäjissä on muitakin Sairinen ja Saarinen -nimisiä kyliä, joissa on ollut meijeri.
Salon Kauppa (uusi). Per. 1896 tmi A. E. Himbergina (ks. Maamiesten Kauppa Oy). Lehti. Rauta-, talous- ja maanviljelystarvikkeita, siirtomaatavaroita, polttoaineita. Turuntie (3?). 1936 liikevaihto oli 3,8 Mmk ja henkilökunta 10. [Aura-lehdessä 13.12.1892 on julkaistu Salon Kauppaosakeyhtiön säännöt.]
Sammatin Turvepehkutehdas. Kiikala. Maamiesseuran jäsenten perustama. Paloi 30.9.1912. Vrt. Lahnasuon Turve Oy (uusi yhtiö).
Konetehdas Sampo. Valmisti moottoriveneitä ja venemoottoreita, Siltasaarenkatu 5. [Lisää: Kta I s. 38.]
Sampsa. Per. 1909, toimii. Asuintalo Tehtaankatu 7 (kuva 2), valm. 1909. 130 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. Samannäköinen talo Tehtaankatu 5 on Oy Puistola. [Historiikit. HS 20.5.1969 s. 10.]
Sandtegel. Piti valmistaa höyrykarkaistuja kalkkihiekkatiiliä Tapanilassa. Ab Parkstad-Wanda-Puistokylä Oy 30 %. Jo ennen tehtaan valmistumista 1908 toiminta siirrettiin rahoitusvaikeuksien ja osakkaiden riitojen vuoksi Oy Malm Kalksandtegelbruk Ab:lle; lisää. Viimeinen kr.-ilmoitus 1908.
Satakunnan Kansallismielisten Kauppa. Kuva. Maamme ensimmäisiä osuustoimintaperiaatteellisia yhtiöitä. Sääntöjen muutoksen jälkeen osakkeet alkoivat siirtyä harvojen käsiin. 1917 yhtiön toiminta lopetettiin ja kiinteistöt ja tavaravarastot myytiin vastaperustetulle Satakunnan Osuuskaupalle.
Savitaipaleen Kauppa. Kr.-ilmoituksen mukaan säännöt olisi hyväksytty senaatissa jo 12.2.1893.  22.12.1910 yhtiö jätti vuosihaastehakemuksensa. Samana vuonna kauppaliike kiinteistöineen oli myyty kaupanhoitajalle Vilho Kontiolle todellista osakepääomaa 4790 mk sekä 6 % korkoa vastaan.
Savolan. Anders Auvinen perusti. Omisti laivoja vuoteen 1933 (ss Rannikko, ss Warma). Alukset siirtyivät tämän jälkeen And. Auvinen Oy:lle.
Savonlinnan Telakka- ja Konepaja. Konkurssin jälkeen liiketoiminta jatkui ja myytiin 1919 Savonlinnan Konepaja Oy:lle.
Scotch Tweed. Lähinnä skottilaisten perustama villakangaskutomo Tampereella. 100 työntekijää 1898. Tehdas myytiin kuitenkin jo 1900 yhtiölle 5.873, eikä Tweed-yhtiö jättänyt kaupparekisteriin kuin perusilmoituksen.
Alfred Selin. Paikalla oli aloittanut saha 1887. Pyhäjärven Saha-Oy fuusioitiin Rauma-Raahe Oy:hyn 1942. 1955, Rauma-Repola Oy:n aikana, sahan toiminta loppui. Siitä lähtien paikalla toimi Pirve Oy:n virvoitusjuomapullottamo 1980-luvulle asti.
Simola-Willmanstrand. Rautatieyhtiö menetti rahojaan pörssikeinotteluissa ja purettiin. Valtio rakensi junarataosuuden 1885. Lehti.
P. Sinebrychoffs Spritfabriks. Nimi vuodesta 1888 Sandviks Spritfabriks Ab. 1869 aloittanut, maan suurin väkiviinan jalostusyhtiö. Bulevardi 40. Kuva. 1893 Sinebrychoffit (sukupuu) myivät tämän yhtiönsä Hyvinkään Tehtaat Oy:n (Rajamäki) omistajille. Vrt. panimo Ab P. Sinebrychoff. [Entisaikain Helsinki V (aikaisemmin US 13.10. ja 31.10.1889) s. 313–320.]
Sjöfart. Varustamo omisti 1935–37 ss Lyran, jonka seuraava omistaja oli Karl Forsström Ab (33.428).
Skolaktiebolaget i Fredrikshamn. Ylläpiti 5/6-vuotisen Privata Svenska Flickskolan i Fredrikshamnin, joka oli aloittanut syksyllä 1873. Kenraali Frithiof Neovius oli sekä tämän koulun, että reaalikoulun (ks. Realskoleaktiebolaget i Fredrikshamn) perustaja ja niiden johdossa. Haminan tulipalo 1887 tuhosi koulurakennuksen ja koulu lopetti toimintansa luokka kerralla kevääseen 1889 mennessä. Yhtiökokous 22.10.1889 päätti siksi purkaa yhtiön.
Skärgårds Trafik. Lehti. 1898 A. Zilliacus 16 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 29.1.1902. Seuraaja Ab Helsingfors Skärgård 16.003. Vrt. Helsingfors Skärgårds Ångbåts Ab. Ks. niitä. [Connell 4 s. 16–44.]
Smerdomska. Suomalainen oy, per. omistamaan lasitehtaan Britvinassa Novgorodin kuvernementissa. 24.4.1917 yhtiökokous haki vuosihaastetta päätettyään purkaa yhtiön.
Societetshus i Kuopio. Talo rak. 1873, paloi 1900. Lehti.
Societetshus i Tavastehus. Rakennus valmistui 1839. Ensimmäisen seurahuoneyhtiön, Tavastehus Societetshus Bolagin, per. 1837, konkurssihuutokauppa pidettiin 1890.
Societetshus i Uleåborg. Talo 2 valmistui 1887. Isak Åström oli TJ 1886–1911. 1896 Suomen Yhdyspankki omisti yhtiöstä 35 %. 1919 Oulun kaupunki 73 %, 1921 87 %. 21.10.1921 vuosihaaste. 1942 rakennuksesta tuli Oulun kaupungintalo. Vrt. 1928 per. Oulun Seurahuone Oy 59.938.
Societetshus i Wiborg. Kasarminkatu (Kaarle Knuutinpojan katu) 8/Vahtitorninkatu 24, kuva (raatihuonekiinteistön vasen puoli). Talo oli kaupungin omistuksessa ja po. yhtiö oli siten tilojen vuokralaisen perustama hotelli- ja ravintolayhtiö. Lehti. 8.1900 yhtiö kehoitti velkojiaan ilmoittautumaan. 1913 per. 29.814 oli eri yhtiö.
Societetshuset (Helsinki; uusi). Edeltäjä oli Societetshus Ab i Helsingfors. Kaivokadun rakennus valmistui 1913. 1971 Satu ja Leo Vuoristo ostivat hotellin-ravintolan. 1973 se siirtyi Elannon omistukseen. Itse kiinteistön omistaa nykyään Sponda Oyj. [Krohn Seurahuone 150 v. 1983.]
Sortavalan Rauta- ja Rakennusaineiden Kauppa. Myös Hunttilan tiilitehdas (12.000/pv). Kuva. Konttori 1950 Mannerheimintie 47, Hki. 1914 op. 120.000 mk, 1916 0,2 Mmk, 1918 0,5, 1919 1, 1944 4. Vinjetin mustavedos. 1902 kunnallisneuvos Karl Nissinen ja K. Basilier 13,5 % kukin. 1942 yhtiön TJ Emil Miettinen 50,3 %, Karl Nissinen 31 %. Allekirj. [S. tukkukaupat (1926) s. 383 ja II (1930) s. 299. Kauppias 13–14/1939 s. 309.]
Sortavalan Tukkukauppa. Kolmen yksityisen tukkukauppiaan yhteenliittymä. Perustaminen, tuotevalikoima: lehti. Myös vähittäismyymälä. Sivuliike Salmissa. Yhtiö omisti 1911–19 ss Ladogan. 1917 op. 2000 os., 1919 3000. Alussa Wilhelm Sorvali 50 %, Juho Pesu 13 %. Vuosihaaste 20.12.1926.
Spennerts. Hevosajokaluja, satuloita, valjaita, matkalaukkuja. Tehdas Annankatu 4, vuodesta 1894 Läntinen Viertotie 56. 33 työntekijää 1898. Perustajan poika Carl Fredrik Spennert eli 1861–1926. Lehti. Kuva 2. 8.1912 C. F. Spennert osti yhtiön konkurssipesän omaisuuden omiin nimiinsä (tmi 27.911) ja jatkoi liiketoiminnan kuolemaansa asti. [Lördagen 8/1910 s. 60. Käsityö- ja teollisuuslehti 11/1911 s. 157. Lisää: Kta I s. 251.]
Spårvägsaktiebolaget i Åbo. Yhtiön hevosraitiotie, Suomen ensimmäinen, toimi 4.5.1890–31.10.1892 Kirkkosillan luota Linnankatua pitkin Veistämöntorille. Konkurssihakemus 2.12.1893. Varat olivat 28.000 mk ja velat 66.000 mk. Huutokauppa. 1908 alkoi raideliikenne Turussa uudestaan, sähköistettynä, saksalaisomisteisen yhtiön toimesta (kunnallistettu 1919 ja lopetettu 1972). [Turun kaupungin historia 1856–1917 I nide s. 269–270. Historiikit]
Stella (molemmat). Yhtiö 26.291 omisti Kotkan Raatihuoneentorin varella kiinteistön, jonka yhtiö myi 1913. Vrt. 21.070, Fazerien (sukupuu) omistama Fastighetsaktiebolaget Stella, joka 1908–17 omisti Kluuvikatu 3:n. Eri yhtiöitä.
Sven Strindberg. S. perusti taidesalonginsa 1890-luvulla (tmi 2.953). 1916 hän palasi Tukholmaan, jolloin yhtiö myytiin Arvid Lydeckenille. Hän omisti ja johti yritystä kuolemaansa 1960 asti. Salonki suljettiin 1990-luvun alussa. Sittemmin yhtiön (nykyinen nimi vuodesta 1998) omistajaksi tuli taiteilija Juhani Palmu. Vrt. uusi 1956126-2.
Strömfors. Konkurssihuutokaupassa 14.7.1886 ruukin huusi Antti Ahlström. 1896 per. ja 1.1.1908 lak. tmi A. Ahlström (526) käsitti vain Strömforsin tehtaan. Lehti. Ks. A. Ahlström Oy. [Hyttinen Rauta ja teräs s. 110–120. Salokorpi Suomen rautaruukit s. 106–109.]
Huvila Sulosaari. Saari Savonlinnan keskustasta pohjoiseen. Yhtiö hallinnoi (kylpylä)matkailijoita varten alueen huviloita. Ne purettiin sittemmin, mutta perustuksia on edelleen jäljellä sekä yksi kahvilarakennus (Kalliolinna).
Sumiaisten Telefooni. Op. korotettiin 1913, 191 os? Peräti 128/191 yhtiön osakkeista jäivät leimauttamatta 1946. Ei omistustietoja. Puhelinverkko siirtyi valtion hoitoon. Vuosihaaste 7.12.1959. [Keski-Suomi 13 (1974) s. 202.]
Sunila Sågverk sekä Sunila (vanha). Saha meni konkurssiin 1879. Kesälla 1879 Fabian von Schantz osti valmiin sahatavaran ja tukit ja myöh. hän vuokrasi laitoksen perustamansa Ab Sunilan nimissä. 9.8.1880 Sågverkin konkurssipesän omistama saha paloi täysin ja vuokraaja von Schantz meni konkurssiin. 1881 Hackman & Co osti sahan. Lehti. 1917 se myytiin Sörnäs Ab:lle. Kuva. Moderni Sunila Oy oli juridisesti eri yhtiö. [Sunila metsäjättien yhtiö s. 18–20.]
Suomalainen Lelupaja. Taidemaalari John Engelberg (1876–1953) perusti 1908. 30–40 työntekijää. Kuva. 1915 lelupaja muutti Porvoosta ja yhdistettiin Mäkisen puusepänliikkeeseen (20.161), joka vaihtoi nimeään Oy Helyläksi. Se valmisti lelujakin. [Lisää: Kta II s. 308.]
Suomalainen Luistinrata oli 1908 per. Helsingin Suomalainen Luistinseuran (nykyinen nimi Helsingin Luistelijat ry) käytössä oleva luistinrata Kaisaniemen merenlahdella. Vuosihaaste 30.5.1929.
Suomalaisen Kansan Sanomalehti- ja Kirjapaino. Suomalainen Kansa ilmestyi 1907–11. Nuorsuomalaisten oikeisto perusti lehden vastapainoksi HS:lle, jossa puolueen vasemmisto oli saanut ylivallan. HS:n päätoimittaja paikalta syrjäytetty Heikki Renvall kuului uuden lehden keskeisiin henkilöihin. Vuorikatu 6. Emil af Hällström 11 %, Heikki Renvall 8 %, Theodor Homén 5 %. Lehden lopettamisen jälkeen yhtiön kirjapaino jatkoi vielä vuoden, konkurssiin 1912 asti. [S. lehdistön historia 7 s. 42.]
Suomalaisen Työväenliiton Kirjapaino- ja Sanomalehti. Suomalainen Työväenliitto oli vanhasuomalaisten (sittemmin Kokoomuksen) taustajärjestö. Järjestön lehti Suomalainen Työväenliitto ilmestyi 1907–12. Jatkajaksi liitto perusti 1912 Iltalehden (vanha), joka lopetti jo 1913. Ks. myös Oy Pasila. Yhtiökokouksissa oli vain muutama osakas läsnä, suurin H. Haatanen 2 %, muilla enintään 5 os., mutta Liitto lienee ollut osakas. [S. lehdistön historia 7 s. 169.]
Suomalaisen Yhteiskoulun. Otti haltuunsa 1886 perustetun (Helsingin) Suomalaisen Yhteiskoulun, "Sykki". Talot: Yrjönkatu 24/Kalevankatu 6 (kuva), 1937–72 Nervanderinkatu 13/Cygnaeuksenkatu 1 (kuva 2) ja sen jälkeen Etelä-Haaga. 1947 op. 600 os. à 250 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Ei os. vertailuarvoa ainakaan 2010 jälkeen. 1959 lähtien Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun Säätiö omistaa yhtiöstä 50 %. [Historiikit]
Suomen Kansallisteatterin (14.728). Teatteritoiminnan ylläpitäjä, johon kiinteistöyhtiö (10.514) fuusioitiin 1956. Rakennus. Lisää ks. Suomal. Teaatteritalo Oy. 500 os. à 100 mk, 1904 op. 750 os., 1929 1500, 1956 5000, 1979 na. 200 nmk. Nyttemmin (2025) 5000 os. à va. 34 €. Vapautettu 1946-velvoitteista. 1919 oli runsaat 300 osakasta [Häggman s. 129]. 1930 per. Suomen Kansallisteatterin Säätiö [Häggman s. 130] omisti esim. 1967 87 %. Ks. myös Suomen Näyttämöopisto Oy. [Historiikit (S. Kansallisteatteri).]
Suomen Kaupunki- ja Maalaiskuntain Keskuslainakassa. Myönsi obligaatioanneilla rahoitettuja kuoletuslainoja kaupunki- ja maalaiskunnille. Emil Schybergson (1856–1920, kuva →) oli yhdessä vaiheessa TJ. Kiinnitysluottolaitos oli lähinnä useiden eri kaupunkien omistama. 1922 suurimmat Oulun, Porin, Tampereen ja Vaasan kaupungit kukin 7,5 %. Pankille ei ollut mahdollista nostaa osakepääomaansa uuden lain minimiin, 20 Mmk. Yhtiö haki vuosihaastetta 1935 ja lakkasi 1936. [Lisää: H Hel-P s. 91.]
Suomen Maitokauppa. Nimi vuodesta 1939 Elisenvaaran Maitokauppa Oy. Edeltäjä ↓. Välitti Pietariin (2000 l/pv 1913) ja myöh. Viipuriin seudun maitoa, lehti. 1916 op. 350 os., 1914 400, 1915 450, 1916 500. Hajaomistuksessa, suurin (H. Malmivaara) omisti 10 os. Osakkaat pieniä karjanomistajia Karjalan ja Savonlinnan ratojen varsilta. 1950 yhtiökokous Loimaalla päätti lopettaa yhtiön. Vuosihaaste 15.6.1951. Pitäjänhistoriikin [s. 127] mukaan tämä yhtiö olisi tehnyt vararikon keväällä 1910, mutta ilmeisesti tarkoitetaan Suomen Maitoliike Oy:tä ↓. [Kurkijokilainen 5.2.2010 no. 3 s. 5.]
Suomen Maitoliike. Maitotuotteiden kauppaa, ml. vientiä Pietariin. Lehti. Rahtikirja. Useita omistajia. Luovutti 26.6.1912 omaisuutensa velkojiensa tyydyttämiseksi. Seuraaja ↑.
Kannatus Suomen Meijerilehti. Yhtiö kustansi 1906–17 viikottain ilmestynyttä Suomen Meijerilehteä (nimiö), joka 1912 yhdistettiin Maitotalous-lehden kanssa Suomen Meijerilehdeksi (uusi). Se lakkasi 1917. Meijeriliittojen äänenkannattaja. Alueelliset meijeriliitot omistivat yhtiön. Viimeinen kr.-ilmoitus 1918. Vrt. Valio. [S. lehdistön historia 9 s. 291.]
Suomen Teollisuus-Kauppa - Finska Industri-Magasinet. 1888 per. huonekalu- ja sisustustavaraliike. Esittely. Talo vuodesta 1897 Pohjoisesplanadi 35 (Hermes), jonka osake-enemmistön yhtiö omisti. Sisäkuvia. Yhtiö omisti 1894 per. Edesholmens Snickerifabrikin, Taivalsaari. Perustettaessa Otto Thylin (1861–1905, nimi) luovutti liikkeensä (ilmeisesti 6.164) apporttina otsikon oy:lle, saaden 7 % osakkeista hänen äänettömän yhtiömiehen Axel Parviaisen saaden 23 %. TJ Otto Thylinin kuoltua tapaturmaisesti purjehdusonnettomuudessa 44 vuotiaana liikkeen toiminta loppui 1908. Lehti. [Helsingin kaupungin historia (1950–56) IV:1 s. 328–9.]
Suomen Turvetoimisto. Yhtiö oli polttoaineeksi tarkoitetun turveprikettien   valmistuspatentin haltijan ja lisenssin antajan Oy Palus Ab:n edustaja. Oy Polttoturve oli jo lunastanut lisenssin ja sen tarkoituksena oli aloittaa 1913 tehtaan rakentamisen Riihimäelle. Loviisan lähellä Röisuolla Röjsjö Ab osti 1900 n. 450 ha suota patentoidun polttoturpeen valmistamiseen (yhtiöllä myös saha), mutta yritys epäonnistui (1905) ja parin vuoden kuluttua kuolivat kaksi pääosakkaista, eikä kolmas pääosakas enää halunnut jatkaa. [Rautatie: Teknikern 346/1904 s. 38.]
Suomenniemen Höyryvene. Henkilöliikennettä Kuolimojärvellä ss Suomenniemellä. Lehti. 6.3.1933 yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön ja hakea vuosihaastetta.
Kiviteollisuus Suomi. Oy:n edeltäjä oli kivimiesten 1907 per. saman niminen osk 19.273. Lehti 2 3. Yhtiö valmisti erilaisia graniittituotteita kuten katukiviä Kammelassa, myös Pietariin vietäviksi. Jo 1908 yhtiössä oli vakavia ongelmia, mutta se pystyi jatkamaan toimintansa. 1910 39 työntekijää. Mainos. Santeri Jalava oli perustajia. Vuosihaaste 9.9.1918. [Pyhämaan historia s. 159.]
Svenska Inhemska Teatern. Nimi vuodesta 1919 Ab Åbo Svenska Teater. Kuva 2 3 4. Entinen talo oli palanut 1881. Omistajilla oli yksi tai pari os. kukin. Dahlström sukupuu. 22.12.1933 vuosihaaste yhtiön purkamista varten. Varat luovutettiin vastaperustetulle Åbo Svenska Teaterförening rf:lle. Kiinteistöyhtiö oli Theaterhus-ab i Åbo. [Turun kaupungin historia 1856–1917 II nide s. 901–3. Turku muuttuva kaupunki I s. 112–7.]
Svenska Skolaktiebolaget i Fredrikshamn. Itse koulu oli aloittanut 1877 ja 1895 asti koulun omistaja oli Realskoleaktiebolaget i Fredrikshamn. 1895–1907 omistajana oli Haminan kaupunki. Kun kaupunki aikoi lakkauttaa koulun, yksityishenkilöt perustivat sen ylläpitoa varten otsikon uuden oy:n (20.794). Yhtiökokous 20.5.1911 päätti purkaa yhtiön. Haminan ruotsinkielinen koulu lopetti 1911.
Svenska Österbotten. Julkaisi sanomalehteä Svenska Österbotten 1895–98. Lehden aikaisempi nimi oli Gamlakarleby Tidning. Viimeinen numero 1898.
Sydvästra Skärgården. Hankki perustettaessa ss Turistenin. Yhtiö purettiin 1915.
Sydän-Suomen Sanomalehti. 1907 yhtiö otti kustannettavakseen 1888 perustetun vanhasuomalaisten lehden Suomalaisen (vanha), joka yhdistyi Keskisuomalaiseen 3.1.1918 alkaen. [Keski-Suomen lehdistö 2 s. 219–313. S. lehdistön historia 7 s. 40.]
Sähkö. Tuotti höyryvoiman avulla sähköä kaupungin asukkaita varten. Joutui lopettamaan kun Tampereen kaupunki alkoi myydä halvempaa vesivoimasähköä. Laitteet huutokaupattiin 19.8.1896.
Säkkijärven Telefooni. Per. 1894, mutta rek. vasta 1923. Toimilupa oli alussa kauppias Wilhelm Paischeffin nimissä. Vuosihaaste 8.5.1946.
Särkisalmi Ångsågs. Saha, Parikkala. 1917 op. 240 os. Ruotsalaiset Nils Frisk 68 % ja J. E. Arndt 32 %. Yhtiön TJ Artturi Helenius osti sahan 1916. Se suljettiin 1939.
Sääksmäen Saarioispuolen Telefooni. Johto Hämeenlinnasta Saarioispuolelle ulottuen Toijalaan. Laitteet valtiolle 1.1.1960. 1925 jälkeen seuraava kr.-merkintä vuosihaaste 1964.
Säämingin Höyryvenhe. Alussa matkustajaliikennettä Savonlinnan ja Särkilahden välillä ss Saimaa II:lla. Yhtiö omisti 1920-luvulla hinaajat ss Savo ja ss Savo II. Yhtiön perustajina olivat Pelkoset, isä Eero Juho (k. 1928) ja poika Väinö Johannes, jotka toimivat varustajina 1960-luvun lopulle saakka. Parhaimmillaan heidän omistuksessan oli 5 höyrylaivaa ja 7 lotjaa. He omistivat myös Savonlinnan Rauta Oy:n. Otsikon yhtiö lak. 1970. Lisää. Vrt. Säämingin Saariston Höyrylaiva-Oy.
Söderkulla Gård och Verkstäder (Söderkullan kartano ja verstaat). Tilanomistaja Hjalmar Lagerlund myi v. 1906 kartanonsa tälle oy:lle, joka perustettiin yksinomaan ylläpitämään tuotsinkielistä maanviljelyskoulua ja myöh. metsänvartijakoulua. Yhtiö piti yllä raamisahaa kanttaus- ja höyläysliitoksineen, myllyä, turvepehkutehdasta, pajaa, mekaanista työpajaa, puusepänverstasta ja tiilitehdasta. 1949 lähtien kartano on ollut Sipoon kunnan omistuksesta.
Sörnäisten Kristillinen Kansanopisto. Opisto, nykyään nimeltään Helsingin kristillinen opisto, muutti 1943 Sörnäisistä Ullanlinnaan ja 1953 Laajasaloon.
Sörnäs Bryggeri. Per. 1864 Södernäs Ölbryggeri Strömberg & Kröckel -nimisenä. 1872 Fredrik Kristian Nybom (KOP:n tuleva TJ) osti tämän panimon ja teki siitä Sörnäs Aktie Bryggerin, teurastamokorttelin pohjoispuolella. Kartta. Johan Kröckel perusti silloin panimon nykyisen Strömbergintie 4:n kohdalle. 42 työntekijää, 1 milj. l olutta (lisäksi kaljaa) 1898. Kuva. Etiketti 2. P. Sinebrychoff Ab ↑ osti Sörnäs-panimon osake-enemmistön 1896.