LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ P–S

Tämän sivun pikalinkit:  yhtiöt  R ,  Sa ,  St ,  Sv .
Kompletterande uppgifter, baserade på mina egna källforskningar,
till PÖRSSITIETOs webbkatalog över Finlands alla aktiebolag
grundade före 1913.
Namnen är utan Osakeyhtiö Oy och Aktiebolag Ab. Johdantoon.

Palins. Edelt. t:mi Vaasan Polkupyörätehdas ja Sähköliike L. Palin (no. 17.908). Valmisti n. 1910–20 Daisy- ja Darling-merkkisiä polkupyöriä.
Axel Palmroos. Per. 1887 yksityisenä toiminimenä (no. 726). Viini- ja viinakauppa.
Paperipussitehdas ja Kauppa. Nimi v:sta 1955 Hyppölä Oy. Edelt. t:mi Sulo Salmelin (no. 17.510; vrt. Oy Pyynikki), 1905. Aleksi Hyppölä (1883–1976) osti yhtiön n. 1916 ja se 1979 siirtyi Amer-yhtymä Oy:n omistukseen.
Paraisten Saha. Nimi v:een 1928 Ab Pargas Kvarn, v:een 1957 Ab Pargas Såg och Kvarn. Mekaanista puunjalostusta Paraisten Malmissa (so. Paraisten keskusta), puutavarakauppaa, mylly Parsbyssä. Mainos. Lienee omistanut myös Harvaluodon sahan Piikkiössä. Liikevaihto 66 Mmk 1957, 1971 5,0 Mmk, tuotanto 22.500 m³, henkilök. 70. Osakeannit 1928, 1930, 1947, 1951, 1953 na. 100→200 mk, 1961, 1969 na. 2→4 mk. Konkurssi 1983.
Parikkalan Yhteiskoulu. Koulu aloitti 1907. Oma koulutalo valmistui 1911. Se tuhoutui 1930 ja 1941. Kolmas talo valmistui 1946. KTM:n yhtiöjärjestysmuutoksen vahvistuksen 17.10.1946 AD 2596/500 mukaan osakkeita oli nyt 500 à 1000 mk, mutta yhtiö oli OYL 5 § vastaisesti halunnut ja hakenut vahvistusta 50.000 osakkeelle à 10 mk. Vaikka uudet 1000 mk osakekirjat oli painettu, yhtiö jätti tekemättä ilmoituksen kaupparekisteriin, jolloin muutos raukesi. Ei osakeanteja. Vapautettu 1946-velvoitteista. 1955 koulu siirtyi valtiolle ja yhtiö lakkasi 1957. Nyk. Parikkalan lukio.
Joh. Parviainen. Per. 1897 sahana. Johan Parviainen eli 1834–1900. 1920 otsikon yhtiö no. 19.412 myi pääosan omaisuudestaan uusille Joh. Parviaisen Tehtaat Oy:lle (no. 41.344, osake) ja Kiminki Oy:lle (no. 41.382). Purkautunut 1927. 1.6.1947 yhtiö no. 41.344 fuusioitiin Enso-Gutzeit Oy:hyn. Pankit (lähinnä Suomen Pankki) olivat jo 1930-luvulla ottaneet yhtiön haltuunsa.
Pasila. Per. 1907, lak. 1920. Vuokrasi 1911 kaupungilta Raakelinkadun tontin no. 4:n nyk. Länsi-Pasilassa. "Tontilla" oli 2-kerr. puurakennus, jossa 19 asuinhuonetta sekä Pasilan kirkko. (Imakuvan iso rakennus "4" on kirkko ja Oy Pasila olisi siitä koilliseen samalla "tontilla", mutta talo näyttäisi olevan purettu ennen 1943. Osakekirjan vinjettikuva kuitenkin poikkeaa.) Vrt. Lempinen. 200 os. à 25 mk. 1920 yhtiö luopui tontin vuokra-oikeudesta ja yhtiökokous päätti purkaa yhtiön.
Patent Sandsten. Pietarilainen Charles Obozinski oli 1899 myynyt suomalaisen kahi-kalkkihiekkatiilipatentinsa no. 928 Wilhelm Veltheimin, Edvard Dippelin ym. perustamalle otsikon yhtiölle, Viipuri. Tehdas valmistui 1903. Konkurssiin 1908.
Aleks. Pelander. 1896 per. liike oli asfaltointialan suurimpia. Kuva 2 3. Valmisti myös Osmo-kattohuopaa. Tehdas Sörnäisten Hanasaarssa. Ks. myös Riksilevyt Oy (kipsinen seinä- ja sisäkattomateriaali). Perustajan Aleksander Pelanderin (1863–1921) kotitalosta Kauniaisissa tuli Työväen Akatemia.
Per Brahe. Per. 1876, jolloin ostettiin käytetyn aluksen, joka sai nimen ss Per Brahe. Lehti. 1900 laiva myytiin Poseidon-yhtiöille (no. 9.920) ja varustamo purettiin.
Johan Roiha Pesula. Pesu- ja silitysliike. 1910 op. 400 os., 1913 620, 1913 1000. Yhtiö joutui lähes vararikkoon ja yhtiökokous 31.12.1915 totesi, että koska pesulaitos oli myyty ins. Johan Roihalle (1881–1945, kuva →, yhtiön osakas) yhtiö lopetetaan. Vuosihaaste 18.5.1916. Roiha perusti 1915 Uusi Pesula Oy:n (lak. 1977), joka 1931 siirtyi Lautatarhankatu 6:een [St s. 400]. Roiha oli TJ v:een 1945. 1922 Uusi Pesula Oy osti Ab W. E. Lindström Oy:n.
Petäjä. Per. 1910 (uusi, no. 24.364), lak*. Yhtiö osti 1911 120.000 mk:lla pakkohuutokaupassa talon ja tontin Puutarhakatu 41 Turun Port Arthurissa; lehti. Paikalla on nyt 1907 rak. puutalo. Turun kaupungin TVT Asunnot Oy:n silloin omistama talo vaurioitui pahasti tulipalossa 2011 eikä ole toist. purettu eikä korjattu. 120 haltijaos. à 500 mk. Neljä osakasta à 25 %. Viim. kr.-ilmoitus 1911, vaikka vuokrat yhtiön kiinteistöstä vastasivat sen menoja.
Petäjävesi Ångsågs. Virall. kotip. oli alun perin Laukas. Perustaja, Thomas Webster Allen, Hull, omisti 99,6 %. Toiminta päättyi 10.1.1918 ja 16.9.1918 yhtiö haki vuosihaastetta.
vanha osakekirja Hotel Phoenix Hotel Phoenix. Vihitty käyttöön 15.5.1878. Kartta. Konkurssihakemus 21.5.1881. Huutokaupassa 18.5.1882 kiinteistön huusi August Silén. Lehti. Seur. no. 38.218. 1922 hotellitoiminta päättyi ja talo siirtyi Turun Yliopiston käyttöön, josta se vapautui 1950-luvun puolessavälissä. 1959 rakennus purettiin.
Pielaveden-Iisveden Höyryvenhe. Omisti v:een 1936 matkustajalaivat ss Nilakan ja ss H. G. Porthanin. Jatkaja Pielaveden Laiva Oy?
Pielaveden-Keiteleen Telefooni. Per. 1900 (rek. 1902). Nimi v:sta 1936 Pielaveden-Keiteleen Puhelin Oy. Puhelinjohto Kuopiosta Pielaveden ja Keiteleen kyliin. 1909 op. 42 os., 1936 48. 1929 suurimmalla oli 2 os. Laitteet valtiolle 1957.
Axel Pihlgren. Per. 1878 yksityisenä toiminimenä (kr.-no. 1). Viini- ja viinakauppa, teknokemiallisia tuotteita. Toimi 1939.
Pirkkalan Seurahuone. Talo valmistui 1921 kumitehtaan ja harjun väliin. Osakkaat olivat Nokia-, Gummitehdas- ja Elektrometallurgiska-yhtiöt sekä Pirkkalan kunta. Rakennus on sittemmin purettu.
N. Pletschikoffs Efterträdare. Elintarvikeliike, Pohjoisesplanadi 21. Lehti.
Anton Podworsky. Valokuvaustarvikeliike 1906–n.1930, Pohjoisesplanadi 43 (nyk. no. 41, Wulffin talo). Perustaja Anton P. eli 1879–1940. Ks. myös Internationella Biograf.
Pohjois-Keiteleen Höyrylaiva. Omisti v:een 1921 ss Viitasaaren.
Pohjois-Suomen Sanomalehti. Vasemmistolainen Pohjois-Suomi alkoi uudelleen ilmestyä 4.9.1909, mutta sen viim. numero julkaistiin 29.12.1909. Lehti Painettiin Kemin Kirjapainossa.
Ångfartygs Pohjola. Liikennöi lähinnä Oulun ja Tornion välillä siipirataslaivalla ss Pohjolalla. 1891 Bergsunds Mekaniska Verkstadin piti rakentaa varustamolle laivan 70.000 kruunulla. Kaupparekisteriin varustamon toiminta ilmoitettiin päättyneen 1.5.1905. Ilm. laiva myytiin sinä vuonna tai 1906. Vuosihaaste 1906 yhtiön purkamista varten.
Politiken. Per. 1906, rek. 1908. Työväenliikettä lähellä ollut sanomalehti Politiken ilmestyi 1907 alkaen 3.4. Perustaja ja päätoim. FT Anton Karsten (1862–1915). Ei omistustietoja. Vain perusilmoitus. Kun tarvittavia lisäpääomia ei ollut saatavissa yhtiökokous 29.11.1907 päätti lopettaa lehden (siis jo ennen kuin yhtiö oli merkitty kaupparekisteriin). Viim. numero ilmestyi 1.12.
Pomril Pomril. Kansainvälinen alkoholiton omenavirvoitusjuoma. Etiketti.
Porin Höyrylaiva - Björneborgs Ångfartygs. Ulkomaan rahtiliikennettä. ss Ainamo 1898 (haaksirikkoutui s.v.), ss Ilmari ja ss Osmo. Yhtiökokous. T:mi A. Ahlström (38 %) ja Ahlströmit olivat pääosakkaita. Osmo ja Ilmari myytiin 1910–11. 1911 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön. [Ahlström 1927 s. 45.]
Porin Puunjalostus. Karjarannan ja Poomarkun sahat 23.000 m³, mylly, 188 työnt. 1898. 1904 lakkaamisilmoitus konkurssin jälkeen.
Porin Puuteollisuus. Per. 1897 puunaulatehtaana. Sijaitsi Raumanjuovan etelärannalla Karjarannassa. Toiminta päättyi 1932.
Porthan. Varustamo tilasi 1863 ss Porthanin, Turun ensimm. suurempi potkurilaiva. Se liikennöi Pohjanlahden, Suomenlahden ja Lyypekin välillä. 1882 laiva ajoi karille ja menetettiin.
Privata Svenska Flickskolan. 1889 per. tyttökoulu sai kutsumanimensä rehtori 1892–1923 Ernst Laguksesta (1859–1923). Laguska skolan siirtyi 1913 otsikon yhtiöltä Föreningen Privata Svenska Flickskolan i Helsingforsille. 1929 valmistui koulun uusi talo (katso: Privata Svenska Flickskolans Byggnadsaktiebolag). Koulu kunnallistettu 31.7.1977. Nyk. jatkaja on Minervaskolan.
Puistoranta. Per. 1911, toimii. Asuintalo Pietarinkatu 2/Raatimiehenkatu 2 valmistui 1912. Tontti 1751 m². 150 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Pulp-Wood. Käydä kauppaa puutavaroilla. 1927 op. 1500 os., 1935 op. (alennettu) 500 os. à 1000 mk. V. E. de la Chapelle ja Artur Lindberg 50/50. 1922 Karl Fazer (100 % 1931), Herman Heiberg, Artur Lindberg ja Gösta Tallqvist, 25 % kukin. 1934 Veljekset S. & Th. Mankki ja Mankit 47 %, myöh. 100 %. Yhtiö toimi 1951.
Punkalaitumen Osuusmeijeri. Per. 1902 (no. 13.780), lak. 1977. Meijeri Sarkkilan kylän Kerttulassa. Oy-muotoinen osuuskunta. 1000 os. à 2 mk. Viim. 1909 op. 1147 os., viim. 1950 op. 2115 os. 1958 yhtiö oli lunastanut 1262 os. 1958 na. korotettu 2→3000 mk, 647 uutta os. annissa (op. nyt 1500 os.). Hajaomistuksessa, suurimmalla 54 os. 1975 Osk Esan Maidolla oli 98 % ja 4.4.1975 meijeri ja kiinteistöt myytiin Esan Maidolle. Julkinen haaste 25.5.1976. Purkuosuus 148,16 mk/os. [Lisää: historiikki 1952.]
Punkalaitumen Telefooni. Per. 1886. Nimi v:sta 1924 Punkalaitumen Puhelin Oy. Pääkeskus Mäenpäässä. 1924 op. 130 os. Fuusioitu LSP:hen (sittemmin Auria Oy) 1962 (tai 1961).
Puulaveden Höyrylaiva. Omisti v:een 1934 laivat ss Puula ja ss Puulavesi.
Puuseppä Oulussa. Saha- ja höylätavaraa, puusepäntuotteita kuten ovia ja ikkunoita, huonekaluja. Kartta, tehdas, kuva. 1927 11.000 m³ sahatavaraa, 100 työntekijää. 1957 henkilök. 120, liikevaihto 157 Mmk. 1915 op. 300 os., 1919 1050, 1919 1200, 1920 2400, 1952 4000, 1953 na. 1500 mk. Hjalmar Hägg 33 %, Victor Höckert 33 %. Ks. myös Oy Otto Lindgrén. 1926 yhtiön TJ S. A. Kupila 34 %, J. Westman 8,5 %, Y. Luomala 8 %. 1951 Oulu Oy 100 %. Fuusioitu 1961 Oulu Oy:hyn. Liiketoiminnan jatkoi Oulu Oy:n puusepäntehdas ja sen jälkeen Oulux Oy.
Puuteollisuus Turussa. Nimi v:sta 1924 Turun Puutyö ja Laatikkotehdas Oy. Kuva. Osakeanteja 1906, 1908, 1920 ja 1920. Hajaomistuksessa, suurin om. rkm. Karl Ludvig Fremling (1862–1928). 1924 Johan Albin ja Gustaf Edvin Sundberg omistivat yht. 77 %. Vuosihaaste 1937.
Laiva Pyhämaa (myös: Pyhämaan Laiva Oy). Lehti. Omisti rahtipurjelaivat Gustaf Adolf, Lindola, Liitto, Sulo, Ahti, Ingrid (Emma) ja Pyhämaatar. Luoto kk. 37 perustajaa, suurimmalla 25 os. 1911 M. Toivonen 14 %. 1.3.1911 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön.
Pyynikki: ks. Näsijärven Osake-Olut.
Pälkäneen Telefooni. Nimi v:sta 1921 Pälkäneen Puhelin Oy. Esim. 1954 osakkeita oli 100 à 10.000 mk. Pälkäneen kunta 6 %. Laitteet myytiin valtiolle 1.4.1962. Vuosihaaste 18.2.1963.
Pöyhölän Mylly. Mylly (vesimylly) purettiin 1930-luvun alussa. Narvajoessa hieman alempana oli Narvan Saha ja Mylly Oy.
Raahen Biljardi. Yleisön käytettävänä maksua vastaan pitää biljardia. Neljä osakasta, kukin 5 os. Viim. kr.-ilmoitus 1915.
Raahen Puutavara. Sahat Paavolassa, Raahessa ja Martinniemessä, myöh. myös Halosenniemessä. Lehti. Fuusioitu 1942 Rauma Oy:hyn (ks. Wuojoki Gods AbRauma-Raahe Oy:ksi, joka 1952 liittyi Rauma-Repola Oy:hyn.
Raahen Rautatie. Yksityinen rautatie Lappi–Raahe. Postim. 1926, jolloin rautatie myytiin valtiolle, Raahen kaupunki omisti yhtiöstä 90 %. Vuosihaaste 5.3.1941.
Raahen Villakutomatehdas. 1911 op. 75 os. Tor Sovio 88 %. Huutokauppa 1924.
Gust. Ranins Spritfabriks i Kuopio. Raakaviinan puhdistaminen (oy:nä 1.5.1886 alkaen). Gustaf Ranin (1823–96) perusti kauppahuoneensa 1852 ja osti viinanpolttimon 1868 ja väkiviinatehtaan 1869 (privilegio 11.8.1869). Lisää (Ranin).
Rauhaniemi (vanha). Nimi v:sta 1960 Rauhaniemi-Sipilä Oy. Edelt. per. 1874. Osti 247.000 mk:n osakeapportilla t:mi Edmund Lutherilta 1874 per. tiilitehtaan ja höyrysahan sekä myllyn ja rullatehtaan, Janakkala Leppäkoski as. Toimi alussa yhteistyössä Ab Algol Oy:n kanssa. Mainos. 1927 op. 750 os. à 1000 mk. Suurimmat om. Maria sekä Alexander (aik. Pernu, s. 1877) ja Olav Luther. Lisää. 1960 yhtiön omaisuus myytiin Sipilän Tiilitehdas Oy:lle. 1962 fuusio 1 os. Sipilän Tiili vaihdettiin 1 osakkeeseen Rauhaniemi-Sipilä, josta Aarne Sipilä nyt omisti 100 %. Konkurssiin 1971.
Rauman Kenkätehdas. Ei varmuutta, oliko yhtiöllä toimintaa. Frans Ojala 31 %, Frans Viktor Leino 24 %, Hermanni Salo 24 %, Johan Nummela 20 %. Vain perusilmoitus.
Rauman Telefooni. Nimi v:sta 1958 Rauman Seudun Puhelin Oy. Teleyritys. 1912 op. 200 os., 1924 600, 1927 1800, 1928 5400, 1937 12.000, 1941 16.000, 1958 na. 1500 mk, 1959 40.000, 1959 84.000, 1960 92.000, ... Lopussa 581.960 os. Alussa hajaomistuksessa. 1931 Aksel Saarni 17 %, Jalmari Penttilä 13 %. 1958 suurin oli Rauman kaupunki 9 %. 1993 kaupungilla oli 1,3 % alueen yritysten (mm. Rauma-Repola Oy) omistaessa myös osakkeita. Fuusioitu Lännen Puhelin Oy:hyn per 31.12.1993. 20 RSP:n osakkeella sai 1 LP:n. Lopputilitys annettiin 3.10.1994.
Raumo Nya Skeppsrederi. Omisti useita purjelaivoja, mm. sv Cuthonan, Favellin, Fennian ja Glenardin. Lisää ks. Finska Rederi Ab. Johan Wilhelm Söderlund (1845–1904) 96 %. [P. Vuori Pro Gradu TaY 2009.]
Rautakalusto ja Terä. Yhtiö osti perustettaessa Huonekalu- ja Verhoilutarpeiden Kauppaosakeyhtiön (ks. sitä) omaisuus. Metalliteoksien kuten rautasänkyjen ja sirkkelisahojen terien valmistamista, Fleminginkatu 34. N. 70 työntekijää. Yhtiön TJ Uno Kock 58 %, J. A. Lahtivirta 12 % sekä kolme osakasta kukin 10 %. Lakkautti maksunsa 2.10.1912 ja jätti konkurssihakemuksensa 2.11.1912. Uno Kock oli syyskuussa poistunut maasta Yhdysvaltoihin, minne jäi, kavallettuaan 100.000 mk yhtiön varoja.
Record Trikoo. Pitsiä, verhokankaita, sukkia, kalaverkkoja. Oy Vaasan Pitsitehtaan edelt.
Riihimäen Elantola. Höyryleipomo, virvoitusjuomia ja olutta (mietoa kieltolain aikana 1919–32). Ilmoitus. 1912? op. 500 os., 1917 1500, 1920 2500, 1921 3250, 192x ? Suurimmat omistajat olivat koko ajan W. Wälke n. 1/4 ja A. R. Gestrin n. 1/5. 1930 rva E. Välke ja K. Välke olivat pääomistajia. Konkurssihakemus 18.12.1931.
Riihimäen Yhteiskoulu. Koulu aloitti 1905. Oma talo 1908 (paloi sodan aikana). Koulu siirtyi valtiolle 1.9.1931. Jatkaja Riihimäen lukio.
Rokkala Glas. Per. 1795, oy 1898 yhdistämällä useita tehtaita. Oli Pohjoismaiden suurin ikkunalasitehdas, myös peililasia. Kuva. Tehtaat Koskis, Kirkkoniemi. 196 työntekijää 1898. Lähes koko myynti meni Venäjälle. Lasitehtaan tilalle, sen rakennukseen tuli 1925 Hackmanin Johanneksen selluloosatehdas.
Rovaniemen Höyrysaha. 1913 sahalaitos myytiin Kemi Oy:lle. 1934 Kemi Oy ja Veitsiluoto Oy perustivat Rovaniemen Saha Oy:n (no. 74.773), joka aloitti sahauksen Höyrysahan entisissä tiloissa.
Runebergs Skrifter. Kuten vanhemman vastaavan yhtiön lehtikuvauksesta ilmenee, kysymyksessä näyttää olleen jonkinlaisesta rahankeräyksestä kansallisrunoilijan hyväksi. Osakepääomakin luovutettiin hänelle. Ilm. hän sai käyttää varat teoksensa kustantamisen tukemiseen. Kun aatteellisia yhdistyksiä ei ollut olemassa, niitä perustettiin oy-muotoisina, Amerikkalaisen silloisen mallin mukaisesti. Runebergin elämäkerrassa lienee tietoja kansalaislahjoista.
Ruokolahden Höyryvenhe. Höyrylaivat Imatra, Imatra II ja Vuoksenniska. Yhtiö myytiin 1914 Saimaan Höyrylaiva Oy:lle.
Ruokorauman Höyrymeijeri-, Mylly- ja Saha. Ruokorauman Länsitalo Rymättylässä. 1892 yhtiön laitokset oli ilmoitettu huutokaupattaviksi mutta ne annettiinkin vuokralle, ks. Oy F. O. Forsberg. 1898 yhtiön sahalla oli 15 työnt., meijeri seisoi. Vain perusilmoitus.
Saari. Per. 1912 (no. 28.912), lak. 1916. Yhtiö osti 1913 F. Danielssonilta 1964 m² tontin ja 28 huoneen 1-kerr. puutalon Pitkänsillan rantatie (nyk. Pitkänsillanranta) 11. 150 os. à 1000 mk. Yli 50 osakasta, kaikki pieniä. Uuden talon rakentaminen ei kuitenkaan toteutunut ja 18.12.1915 yhtiö haki vuosihaastetta purkautumista varten. 1917 Oy Saarilinna osti kiinteistön pakkohuutokaupassa. Näihin aikoihin puurakennus purettiin. 1918 kiinteistön omistajaksi tuli Ab Insula Oy ja 1938 lähtien Työväen Opintorahasto. Paikalla on nyt 1929 valmistunut asuintalo, missä Mauno Koivisto on asunut.
S:t Michels Spritvaru. Viinatehdas, 50.000 l 1888. Omistajat 1911 tammisaarelainen Frans Höijer 40 %, Pauli Wigelius 40 ja Einar Höijer 20. 1920 Einar Mäkisen kp 60 %, Einar Anderssen 20 ja Einar Miller 20. 1917 maistraatti oli kehoittanut yhtiötä ryhtymään toimenpiteisiin yhtiön purkamiseksi (kieltolaki). 1920 yhtiö päätti myydä omistamansa talot no. 26 ja 27 ensimm. (3.?) kaupunginosassa 250.000 mk:lla Mikkelin Puutavara Oy:lle. Viim. kr.-ilmoitus 1920.
Ångbåts S:t Michels Stad. Ilm. tässä on kysymyksessä kauppiaiden jo 1865 alulle panemasta Mikkelin Höyrylaivaosakeyhtiöstä, joka osti siipiratashöyrylaivan Mikon reitille Mikkeli–Lappeenranta.
Sairisten Meijeri. Suomal. Wirallisen Lehden 1.11.1895 (rekisteri) nimi on Saaristen, mutta no. 258/1895 mukaan Sairisten (po. päivämäärällä) ja kotipaikka Laitila. Erkki Borgin mukaan kotipaikka on Uusikirkko (Tl., Kalanti). Naapuripitäjissä on muitakin Sairinen ja Saarinen -nimisiä kyliä, joissa on ollut meijeri.
Henkivakuutusosakeyhtiö Salama Henkivakuutus Salama. Nimi v:sta 1920 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Salama. Kun nuorsuomalaiset (perustuslailliset) olivat voittaneet kamppailun Suomiyhtiöstä vanhasuomalaiset perustivat Salaman. Pääkonttorirakennus Aleksanterinkatu 15 valmistui 1914 (Salama omisti koko Atlas-kiinteistön). Fuusio 1930 Henkivakuutusyhtiö Tarmo. Perustettaessa 782 merkitsijää. 1920 yhtiö lunasti kaikki osakkeet. Fuusioitu 1971 Suomi-yhtiön kanssa Suomi-Salamaksi.
Salon Kaakelitehdas. Aloitti 1903 ky:nä, oy 1904 (sama kr.-no.). Sijainti. Kuva. 1909 op. 1000 os. à 1000 mk. Ky:n omistajat olivat A. A. Tapio ja K. G. Ahlgren sekä Karl Nummelin ja J. Kajander. Vuosihaaste yhtiön purkamista varten 1918. Toiminnan sanotaan päättyneen n. 1923.
Salon Kauppa (uusi). Per. 1896 t:mi A. E. Himbergina (ks. Maamiesten Kauppa Oy). Lehti. Rauta-, talous- ja maanviljelystarvikkeita, siirtomaatavaroita, polttoaineita. Turuntie (3?). 1936 liikevaihto oli 3,8 Mmk ja henkilök. 10. [Aura-lehdessä 13.12.1892 on julkaistu Salon Kauppaosakeyhtiön säännöt.]
Sammatin Turvepehkutehdas. Kiikala. Maamiesseuran jäsenten perustama. Paloi 30.9.1912. Vrt. Lahnasuon Turve Oy (uusi yhtiö).
Konetehdas Sampo. Valmisti moottoriveneitä ja venemoottoreita, Siltasaarenkatu 5.
Sampsa. Per. 1909, toimii. Asuintalo Tehtaankatu 7 (kuva 2), valm. 1909. 130 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. Samannäköinen talo Tehtaankatu 5 on Oy Puistola.
Sandtegel. Piti valmistaa höyrykarkaistuja kalkkihiekkatiiliä Tapanilassa. Ab Parkstad-Wanda-Puistokylä Oy om. 30 %. Jo ennen tehtaan valmistumista 1908 toiminta siirrettiin rahoitusvaikeuksien ja osakkaiden riitojen vuoksi Oy Malm Kalksandtegelbruk Ab:lle; lisää. Viim. kr.-ilmoitus 1908.
Satakunnan Kansallismielisten Kauppa. Kuva. Maamme ensimm. osuustoimintaperiaatteellisia yhtiöitä. Sääntöjen muutoksen jälkeen osakkeet alkoivat siirtyä harvojen käsiin. 1917 yhtiön toiminta lopetettiin ja kiinteistöt ja tavaravarastot myytiin vastaperustetulle Satakunnan Osuuskaupalle.
Savitaipaleen Kauppa. Kr.-ilmoituksen mukaan säännöt olisi hyväksytty senaatissa jo 12.2.1893.  22.12.1910 yhtiö haki vuosihaastetta. Samana vuonna kauppaliike kiinteistöineen oli myyty kaupanhoitajalle Vilho Kontiolle todellista osakepääomaa 4790 mk sekä 6 % korkoa vastaan.
Savion Tiilitehdas. Nimi v:sta 1966 Savion Tehdastila Oy, v:sta 1980 Kiint. Oy Keravan Vuokrakiinteistöt, v:sta 1986 Kiint. Oy Ala-Koivikko. Yhtiö osti Savion perintötilan ja rakensi kesäisin toimineen tiilitehtaan lähelle Savion pysäkkiä. 40–50 työntekijää. 1917 op. 300 os., 1918 600, 1920 700, 1928 na. 1000 mk, 1946 1400, 152 6000, 1986 760 à 1000 mk. Alussa hajaomistuksessa. 1927 V. A. Sohlberg 12 %. 1942 Ensio Oila 10 %, Sakari Sohlberg 9 %. 1962 Oy G. W. Sohlberg Ab 87 %. 1969 Keravan kauppala 100 %. Tiilitehtaan toiminta päättyi 1956. Fuusioitu 1992 Kiint. Oy Nikkarinkruunuun.
Savolan. Anders Auvinen perusti. Omisti laivoja v:een 1933 (ss Rannikko, ss Warma). Alukset siirtyivät tämän jälkeen And. Auvinen Oy:lle.
Savonlinnan Telakka- ja Konepaja. Konkurssin jälkeen liiketoiminta jatkui ja myytiin 1919 Savonlinnan Konepaja Oy:lle.
Scotch Tweed. Lähinnä skottilaisten perustama villakangaskutomo Tampereella. 100 työntekijää 1898. Tehdas myytiin kuitenkin jo 1900 yhtiölle no. 5.873, eikä Tweed-yhtiö jättänyt kaupparekisteriin kuin perusilmoituksen.
Alfred Selin. Paikalla oli aloittanut saha 1887. Pyhäjärven Saha-Oy fuusioitiin Rauma-Raahe Oy:hyn 1942. 1956, Rauma-Repola Oy:n aikana, sahan toiminta loppui. Tämän jälkeen paikalla toimi Pirve Oy:n virvoitusjuomapullottamo.
Simola-Willmanstrand. Rautatieyhtiö menetti rahojaan pörssikeinotteluissa ja purettiin. Valtio rakensi junarataosuuden 1885. Lehti.
P. Sinebrychoff. Per. 1819, oy 1881. Nimi v:sta 1955 Oy Sinebrychoff Ab. 1894 panimo osti Nya Aktiebryggerietin ja 1896 Sörnäs Aktiebryggerin osake-enemmistöt. 278 työntekijää, tuotannon arvo 1,7 Mmk 1898. Toimi Hietalahdessa v:een 1993, jolloin panimo muutti Keravalle. Osto 1988 Oy Pyynikki, fuusio 2000 Porin Oluttehdas Oy. Oy Rettig Ab osti 90 % Sinebrychoffista 1984. Yhtiö siirtyi asteittain Carlsbergin omistukseen 1998–2000. Toimii.
P. Sinebrychoffs Spritfabriks. Nimi v:sta 1888 Sandviks Spritfabriks Ab. 1869 aloittanut, maan suurin väkiviinan jalostusyhtiö. 1893 Sinebrychoffit myivät tämän yhtiönsä Hyvinkään Tehtaat Oy:n (Rajamäki) omistajille.
Sjöfart. Varustamo omisti 1935–37 ss Lyran, jonka seuraava omistaja oli Karl Forsström Ab.
Skolaktiebolaget i Fredrikshamn. Ylläpiti 5/6-vuotisen Privata Svenska Flickskolan i Fredrikshamnin, joka oli aloittanut syksyllä 1873. Kenraali Frithiof Neovius oli sekä tämän koulun, että reaalikoulun (ks. Realskoleaktiebolaget i Fredrikshamn) perustaja ja niiden johdossa. Haminan tulipalo 1887 tuhosi koulurakennuksen ja koulu lopetti toimintansa luokka kerralla kevääseen 1889 mennessä. Yhtiökokous 22.10.1889 päätti siksi purkaa yhtiön.
Skärgårds Trafik. Lehti. 1898 A. Zilliacus 16 %. Viim. kr.-ilmoitus 29.1.1902. Seur. Ab Helsingfors Skärgård no. 16.003. Vrt. Helsingfors Skärgårds Ångbåts Ab. Ks. niitä
Smerdomska. Suomalainen oy, per. omistamaan lasitehtaan Britvinassa Novgorodin kuvernementissa. 24.4.1917 yhtiökokous haki vuosihaastetta päätettyään purkaa yhtiön.
Societetshus i Kuopio. Talo rakennettu 1873, paloi 1900. Lehti.
Societetshus i Tavastehus. Rakennus valmistui 1839. Ensimm. seurahuoneyhtiön, Tavastehus Societetshus Bolagin, per. 1837, konkurssihuutokauppa pidettiin 1890.
Societetshus i Uleåborg. Talo 2 valmistui 1887. 1896 Suomen Yhdyspankki omisti yhtiöstä 35 %. 1919 Oulun kaupunki 73 %, 1921 87 %. 21.10.1921 vuosihaaste. 1942 rakennuksesta tuli Oulun kaupungintalo. Vrt. 1928 per. Oulun Seurahuone Oy no. 59.938.
Societetshus i Wiborg. Kasarminkatu (Kaarle Knuutinpojan katu) 8/Vahtitorninkatu 24, kuva (raatihuonekiinteistön vasen puoli). Talo oli kaupungin omistuksessa ja po. yhtiö oli siten tilojen vuokralaisen perustama hotelli- ja ravintolayhtiö. Lehti.
Societetshuset (Helsinki; uusi). Edelt. oli Societetshus Ab i Helsingfors. Kaivokadun rakennus valmistui 1913. 1971 Satu ja Leo Vuoristo ostivat hotellin-ravintolan. 1973 se siirtyi Elannon omistukseen. Itse kiinteistön omistaa nyk. Sponda Oyj. [A. Krohn Seurahuone 150 v. 1983.]
Seth Sohlberg. Edelt. t:mi Seth Sohlberg no. 4.535 per. 1884 ostamalla A. Parviainen & Co:n Viipurin sivuliikkeen. Rautakauppatavaroita ja rakennusaineita tukuttain ja vähittäin, Katariinankatu 15. Konttori. Henkilök. 60, myynti 2 Mmk 1914. Lomake. VN Seth Sohlberg eli 1856–1918. 1917 op. 1,5 Mmk. Alussa Sohlberg om. 90 %, 1917 Uuraan Ulosvienti Oy ja John  Lundqvist, 1920 Evert Viktor Sellgren (1864–1936), K. E. Holmén ja Uno Lindblom. 1925 Väinö Gunnari ja Erkki Pullinen ostivat 29 % kukin. 17.3.1934 alkoi konkurssi. 1933 oli per. seuraajaksi Rautakauppa Sohlberg Oy:n no. 72.317.
Sortavalan Rauta- ja Rakennusaineiden Kauppa. Myös tiilitehdas. Konttori 1950 Mannerheimintie 47, Hki. 1914 op. 120.000 mk, 1916 0,2 Mmk, 1918 0,5, 1919 1, 1944 4. Vinjetin mustavedos. 1902 kunnallisneuvos Karl Nissinen ja K. Basilier 13,5 % kukin. 1942 yhtiön TJ E. Miettinen 50,3 %, Karl Nissinen 31 %. Allekirj.
Sortavalan Tukkukauppa. Kolmen yksityisen tukkukauppiaan yhteenliittymä. Perustaminen, tuotevalikoima: lehti. Myös vähittäismyymälä. Sivuliike Salmissa. 1917 op. 2000 os., 1919 3000. Alussa V. Sorvali 50 %, Juho Pesu 13 %. Vuosihaaste 20.12.1926.
Spennerts. Hevosajokaluja, satuloita, valjaita, matkalaukkuja. Tehdas Annankatu 4. 33 työntekijää 1898. Carl Fredrik Spennert eli 1861–1926. Lehti. Kuva 2. Espe Oy (no. 44.209, aik. nimi Ab Seldon och Läderartiklar) oli mahdollisesti joidenkin toimintojen jatkaja.
Spårvägsaktiebolaget i Åbo. Yhtiön hevosraitiotie, Suomen ensimmäinen, toimi 4.5.1890–31.10.1892. Konkurssihakemus 2.12.1893. Varat olivat 28.000 mk ja velat 66.000 mk. Huutokauppa. 1908 alkoi raideliikenne Turussa uudestaan, sähköistettynä, saksalaisomisteisen yhtiön toimesta (kunnallistettu 1919).
Stella. No. 26.291 omisti Kotkan Raatihuoneentorin varella kiinteistön, jonka yhtiö myi 1913. Vrt. no. 21.070, Fazerien omistama Fastighetsaktiebolaget Stella, joka 1908–17 omisti Kluuvikatu 3:n. Eri yhtiöitä.
G. F. Stockmann. Heinrich Frans Georg (G. F.) Stockmannin (1825–1906) 1862 per. tavarataloliike (no. 1.295) yhtiöitettiin täksi uudeksi perhe-oy:ksi sukupolvenvaihdossyistä. Päämyymälä oli v:sta 1880 sijainnut talossa Unioninkatu 27/Aleksanterinkatu 28. Perheyhtiö hankki 1911 (Ab City) alkaen nyk. tavaratalorakennuksen kiinteistöt, mutta suku ei ilman ulkopuolisia rahoittajia kyennyt ryhtymään rakentamishankkeeseen. 1919 per. nyk. Stockmann-yhtiö ja 1930 uusi tavaratalo. Kolme osakepääoman korotusta, joista ei tietoja. G. F. Stockmann 93 %, Karl S. 6 %, Frans S. 1 %.
Sven Strindberg. S. perusti taidesalonginsa 1890-luvulla. 1916 hän palasi Tukholmaan, jolloin yhtiö myytiin Arvid Lydeckenille. Hän omisti ja johti yritystä kuolemaansa 1960 asti. Salonki suljettiin 1990-luvun alussa. Sittemmin yhtiön (nyk. nimi v:sta 1998) omistajaksi tuli taiteilija Juhani Palmu.
Strömfors. Konkurssihuutokaupassa 14.7.1886 ruukin huusi Antti Ahlström. 1896 per. ja 1.1.1908 lak. t:mi A. Ahlström (no. 526) käsitti vain Strömforsin tehtaan. Lehti.
Theodor Stude Th. Stude. Suuri vaate-, kangas-, tekstiili ja herrain räätälinliike, per. toiminimenä (no. 1.522) 1880, jolloin räätäli Theodor Stude (1850–1928, s. Narva, kuva →) osti C. J. Sundbergin tavaravaraston. Mainos. Hän oli myös Ab Helsingfors Mekaniska Väfverin TJ. Theodorin veli August Stude (1846–1931) oli 1.1.1874 ostanut Ignatz Schiefnerin vaate- ja kangasliikkeen, mutta Aug. Stude oli eri yritys.
Huvila Sulosaari. Saari Savonlinnan keskustasta pohjoiseen. Yhtiö hallinnoi (kylpylä)matkailijoita varten alueen huviloita. Ne purettiin sittemmin, mutta perustuksia on edelleen jäljellä sekä yksi kahvilarakennus (Kalliolinna).
Sumiaisten Telefooni. Op. korotettiin 1913, 191 os? Peräti 128/191 yhtiön osakkeista jäivät leimauttamatta 1946. Ei omistustietoja. Puhelinverkon hoito siirtyi valtion hoitoon. Vuosihaaste 7.12.1959.
Sunila Sågverk sekä Sunila. Saha meni konkurssiin 1879. Kesälla 1879 Fabian von Schantz osti valmiin sahatavaran ja tukit ja myöh. hän vuokrasi laitoksen perustamansa Ab Sunilan nimissä. 9.8.1880 Sågverkin konkurssipesän omistama saha paloi täysin ja vuokraaja von Schantz meni konkurssiin. 1881 Hackman & C:o osti sahan. Lehti. 1917 se myytiin Sörnäs Ab:lle. Moderni Sunila Oy on juridisesti eri yhtiö.
Suomalainen Lelupaja. Taidemaalari John Engelberg (1876–1953) perusti 1908. 30–40 työntekijää. Kuva. 1915 lelupaja muutti Porvoosta ja yhdistettiin Mäkisen puusepänliikkeeseen (no. 20.161), joka vaihtoi nimeään Oy Helyläksi. Se valmisti lelujakin.
Suomalainen Luistinrata oli 1908 per. Helsingin Suomalainen Luistinseuran (nyk. nimi Helsingin Luistelijat ry) käytössä oleva luistinrata Kaisaniemen merenlahdella. Vuosihaaste 30.5.1929.
Suomalaisen Kansan Sanomalehti- ja Kirjapaino. Suomalainen Kansa ilmestyi 1907–11. Nuorsuomalaisten oikeisto perusti lehden vastapainoksi HS:lle, jossa puolueen vasemmisto oli saanut ylivallan. HS:n päätoimittajan paikalta syrjäytetty Heikki Renvall kuului uuden lehden keskeisiin henkilöihin. Vuorikatu 6. Emil af Hällström 11 %, Heikki Renvall 8 %, Theodor Homén 5 %. Lehden lopettamisen jälkeen yhtiön kirjapaino jatkoi vielä vuoden, konkurssiin 1912 asti.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino. Per. 1846. Seura vuokrasi alusta alkaen kirjapaino-oikeutensa eteenpäin. Uusi Suomi edeltäjineen oli tärkeimpiä asiakkaita. Painon yhtiöittämisen (1896) jälkeen Uuden Suomettaren Oy omisti 75 %, mikä 1919 siirtyi Oy Uudelle Suomelle; 100 % 1931. Otsikon yhtiön fuusion (1944) jälkeen perustettiin uusi Suomen Kirjallisuuden Kirjapaino Oy nimenkantoyhtiöksi. 1975 syväpaino erotettiin uuteen Helprint Oy:hyn.
Suomalainen Työväenliiton Kirjapaino- ja Sanomalehti. S. Työväenliitto oli vanhasuomalaisten (sittemmin Kokoomuksen) taustajärjestö. Työväenliitto-lehti ilmestyi 1907–12. Jatkajaksi liitto perusti 1912 Iltalehden, joka lopetti jo 1913. Yhtiökokouksissa oli vain muutama osakas läsnä, suurin H. Haatanen 2 %, muilla enint. 5 os., mutta Liitto lienee ollut osakas.
Suomalaisen Yhteiskoulun. Otti haltuunsa 1886 perustetun (Helsingin) Suomalaisen Yhteiskoulun. Talot: Yrjönkatu 24, 1937–72 Nervanderinkatu 13/Cygnaeuksenkatu 1 (kuva) ja sen jälkeen Etelä-Haaga. 1947 op. 600 os. à 250 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. 1959 lähtien Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun Säätiö omistaa yhtiöstä 50 %.
Suomen Kansallisteatterin (no. 14.728). Teatteritoiminnan ylläpitäjä, johon kiinteistöyhtiö (no. 10.514) fuusioitiin 1956. Lisää ks. Suomal. Teaatteritalo Oy. 1904 op. 750 os., 1969 op. 5000 os. à 1 mk, 1979 na. 200 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Suomen Kansallisteatterin Säätiö omisti esim. 1967 87 %. Ks. myös Suomen Näyttämöopisto Oy.
Suomen Kaupunki- ja Maalaiskuntain Keskuslainakassa. Myönsi obligaatioanneilla rahoitettuja kuoletuslainoja kaupunki- ja maalaiskunnille. Emil Schybergson (1856–1920) oli yhdessä vaiheessa TJ. Oli lähinnä useiden eri kaupunkien omistama. Yhtiö haki vuosihaastetta 1935 ja lakkasi 1936.
Suomen Liikemiesten Kauppaopisto. Nimi v:sta 1927 Korkeamman Kauppaopetuksen Kannatusosakeyhtiö, v:sta 1953 Kauppakorkeakoulun Kannatusosakeyhtiö. Yhtiö omisti v:sta 1906 Kauppakorkeakoulun silloisen päärakennuksen Fabianinkatu 26/Vuorikatu 5, kuva 2. Se myytiin 1948 valtiolle. Muun omaisuutensa yhtiö luovutti 1947 perustamalleen Helsingin Kauppakorkeakoulun Tukisäätiölle. Vapautettu 1946-velvoitteista. 1949 yhtiö oli perustanut Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön, joka jatkossa ylläpiti oppilaitoksen. 2009 se ja Helsingin Kauppaoppilaitos yhdistyivät uudeksi Suomen Liikemiesten Kauppaopistoksi. Ks. myös Opetustalo Oy.
Suomen Maitokauppa. Nimi v:sta 1939 Elisenvaaran Maitokauppa Oy. Edelt. ↓. Välitti Pietariin (2000 l/pv 1913) ja myöh. Viipuriin seudun maitoa, lehti. 1916 op. 350 os., 1914 400, 1915 450, 1916 500. Hajaomistuksessa, suurin (H. Malmivaara) omisti 10 os. Osakkaat pieniä karjanomistajia Karjalan ja Savonlinnan ratojen varsilta. 1950 yhtiökokous Loimaalla päätti lopettaa yhtiön. Vuosihaaste 15.6.1951. [Ks. myös Kurkijokilainen 5.2.2010 no. 3 s. 5.]
Suomen Maitoliike. Maitotuotteiden kauppaa, ml. vientiä Pietariin. Lehti. Rahtikirja. Useita omistajia. Luovutti 26.6.1912 omaisuutensa velkojiensa tyydyttämiseksi. Seuraaja ↑.
Kannatus Suomen Meijerilehti. Yhtiö kustansi 1906–17 viikottain ilmestynyttä Suomen Meijerilehteä, joka 1912 yhdistettiin Maitotalouksen kanssa. Meijeriliittojen äänenkannattaja. Alueelliset meijeriliitot omistivat yhtiön. Viim. kr.-ilmoitus 1918.
Suomen Teollisuus-Kauppa - Finska Industri-Magasinet. 1888 per. huonekalu- ja sisustustavaraliike. Esittely. Talo Pohjoisesplanadi 35. Sisäkuvia. Yhtiö omisti Edesholmens Snickerifabrikin, Taivalsaari. Perustettaessa Otto Thylin (1861–1905) luovutti apporttina otsikon oy:lle liikkeensä (ilm. no. 6.164), saaden 7 % osakkeista hänen äänettömän yhtiömiehen Axel Parviaisen saaden 23 %. TJ Otto Thylinin kuoltua tapaturmaisesti 44 vuotiaana liikkeen toiminta loppui 1908. Lehti. Vuosihaaste 1910.
Suomen Turvetoimisto. Yhtiö oli polttoaineeksi tarkoitetun turveprikettien  valmistuspatentin haltijan ja lisenssin antajan Oy Palus Ab:n edustaja. Oy Polttoturve oli jo lunastanut lisenssin ja sen tarkoituksena oli aloittaa 1913 tehtaan rakentamisen Riihimäelle. Loviisan lähellä Röisuolla Röjsjö Ab osti 1900 n. 450 ha suota patentoidun polttoturpeen valmistamiseen (yhtiöllä myös saha), mutta yritys epäonnistui (1905) ja parin vuoden kuluttua kuolivat kaksi pääosakkaista, eikä kolmas pääosakas enää halunnut jatkaa.
Suomenniemen Höyryvene. Henkilöliikennettä Kuolimojärvellä ss Suomenniemellä. Lehti. 6.3.1933 yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön ja hakea vuosihaastetta.
Kiviteollisuus Suomi. Edelt. kivimiesten 1907 per. saman niminen osk no. 19.273. Valmisti erilaisia graniittituotteita, myös Pietariin vietäviksi. Lehti 2 3. Jo 1908 yhtiössä oli vakavia ongelmia, mutta se pystyi jatkamaan toimintansa. Vuosihaaste 9.9.1918.
Suur-Savon Kustannus. Nimi v:sta 1929 Oy Länsi-Savo. Suur-Savo -sanomalehden ilmestyminen alkoi 1912. 1917 Mikkelin Läänin Maalaisten Sanomalehti- ja Kirjapaino-Oy (ks. sitä) aikoi ostaa julkaisuoikeudet, mutta sunnitelmat eivät toteutuneet. Lehden nimi muutettiin Länsi-Savoksi, joka edelleen ilmestyy. Lehden edeltäjät olivat aloittaneet 1888. Toimitalo Maaherrankatu 20, kuva 2. Oma kirjapaino ja sitomo. 1948 henkilök. 55. Tytäryhtiö Maalaisten Talo Oy. 1916 op. 500 os. à 50 mk, 1925 2000 à 100 mk, 1943 4000. Alussa hajaomistuksessa. 1943 Jussi Tikka 10 %, 25 % 1953. 1984 Esko Tikka 20 %.
Svenska Inhemska Teatern. Nimi v:sta 1919 Ab Åbo Svenska Teater. Kuva. Omistajilla oli yksi tai pari os. kukin. 22.12.1933 vuosihaaste yhtiön purkamista varten. Varat luovutettiin vastaperustetulle Åbo Svenska Teaterförening rf:lle. Kiinteistöyhtiö oli Theaterhus-ab i Åbo.
Svenska Skolaktiebolaget i Fredrikshamn. Itse koulu oli aloittanut 1877. 1895 asti koulun omistaja oli Realskoleaktiebolaget i Fredrikshamn. 1895–1907 omistaja oli Haminan kaupunki. Kun kaupunki aikoi lakkauttaa koulun, yksityishenkilöt perustivat otsikon uuden oy:n (no. 20.794). Koulu lakkasi 1911.
Svenska Österbotten. Julkaisi sanomalehteä Svenska Österbotten 1895–98. Lehden aikaisempi nimi oli Gamlakarleby Tidning. Viim. numero 1898.
Sydvästra Skärgården. Hankki perustettaessa ss Turistenin. Yhtiö purettiin 1915.
Sydän-Suomen Sanomalehti. 1907 yhtiö otti kustannettavakseen 1888 perustetun vanhasuomalaisten lehden Suomalaisen (vanha), joka yhdistyi Keskisuomalaiseen 3.1.1918 alkaen.
Syvänniemen Puuteollisuus. 1862 per. saha, jonka Herman Saastamoinen huusi 1887 konkurssipesältä. Lankarullatehtaaksi 1891, henkilök. 110. Kuva 2. Osakekirja sanotaan esiintyvän (vahvistamaton tieto) myös tekstillä "Å TUHANNEN MARKKAA" ylhäällä keskellä. Herman S. otti mukaan kaksi muuta osakasta. 1897 yhtiö muutettiin hänen yksityiseksi toiminimeksi (no. 4.698) ja liitettiin 1912 Saastamoinen Oy:hyn (no. 27.847). Rullatehdas lopetettiin 1932.
Sähkö. Tuotti höyryvoiman avulla sähköä kaupungin asukkaita varten. Joutui lopettamaan kun Tampereen kaupunki alkoi myydä halvempaa vesivoimasähköä. Laitteet huutokaupattiin 19.8.1896.
Säkkijärven Telefooni. Per. 1894, mutta rek. vasta 1923. Toimilupa oli alussa kauppias W. Paischeffin nimissä. Vuosihaaste 8.5.1946.
Särkilahden Höyrylaiva. Henkilökuljetuksen meriliikennettä Savonlinnan ja Säämingin Särkilahden välillä ss Särkilahti (v:een 1919) ja myöh. ss Heinävesi III* -laivalla. Lehti. Vrt. Säämingin Saariston Höyrylaiva-Oy. 1926 op. 750 os. à 100 mk. Osake 191x. 1929 (viim. kr.-ilmoitus) Kojonen & K:ni Oy (ks. Savonl. Puutav.) osti osake-enemmistön. *Kauppalaivastotietokannan mukaan omistaja oli Heinäveden Höyryvenhe-osk, v:een 1923.
Särkisalmi Ångsågs. Saha, Parikkala. 1917 op. 240 os. Ruotsalaiset Nils Frisk 68 % ja J. E. Arndt 32 %. Yhtiön TJ Artturi Helenius osti sahan 1916. Se suljettiin 1939.
Sääksmäen Saarioispuolen Telefooni. Johto Hämeenlinnasta Saarioispuolelle ulottuen Toijalaan. Laitteet valtiolle 1.1.1960. 1925 jälkeen seur. kr.-merkintä vuosihaaste 1964.
Säämingin Höyryvenhe. Omisti 1920-luvulla ss Savon ja ss Savo II:n. Yhtiön perustajina olivat Pelkoset, isä ja poika, jotka toimivat varustajina 1960-luvun lopulle saakka. Parhaimmillaan heidän omistuksessan oli 5 tervahöyryä ja 7 lotjaa. Yhtiö lak. 1970.
Söderkulla Gård och Verkstäder (Söderkullan kartano ja verstaat). Tilanomistaja Hjalmar Lagerlund myi vuonna 1906 kartanonsa tälle oy:lle, joka perustettiin yksinomaan ylläpitämään maanviljelyskoulua ja myöhemmin metsänvartijakoulua. Yhtiö piti yllä raamisahaa kanttaus- ja höyläysliitoksineen, myllyä, turvepehkutehdasta, pajaa, mekaanista työpajaa, puusepänverstasta ja tiilitehdasta. 1950-luvulta lähtien kartano on ollut Sipoon kunnan omistuksesta.
Sörnäisten Kristillinen Kansanopisto. Opisto, nyk. nimeltään Helsingin kristillinen opisto, muutti 1943 Sörnäisistä Ullanlinnaan ja 1953 Laajasaloon.
Sörnäs Aktiebryggeri. Per. 1864 Södernäs Ölbryggeri Strömberg & Kröckel -nimisenä. 1872 Fredrik Kristian Nybom (KOP:n tuleva TJ) osti tämän panimon ja teki siitä Sörnäs Aktiebryggeri:n. Johan Kröckel perusti silloin panimon nyk. Strömbergintie 4:n kohdalle. 42 työntekijää, 1 milj. l olutta (lisäksi kaljaa) 1898. Etiketti 2. Kartta. P. Sinebrychoff Ab ↑ osti Sörnäs Bryggerin osake-enemmistön 1896.