LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ T–Ö

Tabacos. Henning von Rettigin ja Victor Ekin perustama Rettig-tupakkavalmisteiden myymälä.
Taipaleen Telefooni. Nimi vuodesta 1936 Viinijärven Puhelin-oy. 33,5 km pääjohto Joensuusta Taipaleen kylään. 100 os. perus-op:sta merkittiin vain 72 os. 1935 op. 100 os. à 250 mk. 1935 suurimmalla 5 os. Vuosihaaste 1965.
Talludden. Nimi vuodesta 1950 Kivate Oy. Kiinteistöyhtiö. 1950 yhtiö osti 3,5 Mmk:lla talon ja huvilatontin no. 2 korttelissa 45b Kotkan kaupunginosassa 90. 1950 op. 30 os. à 100.000 mk. Forsmanien perustama ja omistama. 5.1.1950 yhtiön osakkeet siirtyivät Viljo Rajalalle (ks. Hotelli Meritorni Oy). Yhtiö poistettu krl24 31.10.1980. KHO kumosi poiston 19.11.1981. Poistettu krl24 11.12.1995.
Tammerfors Bryggeri. 1893 otsikon uusi yhtiö Tammerfors Bryggeri Ab (suomeksi Tampereen Juomatehtaan Oy tai Tampereen Juomatehdas Oy) osti Mustalahti Ab:n ja Onkiniemi och Santalahti Aktiebryggerin panimot. Sulautumiskaavio. Tuotanto 1,9 milj. l olutta, 67 työntekijää 1898. 1903 Näsijärven Osake-Oluttehdas (Santalahden uuden panimon omistaja, myöh. nimi Oy Pyynikki (uusi)) osti kaikki em. panimot sekä Oy Iso Oluttehdas -yhtiön tehtaan. Santalahden kiinteistö siirtyi 1917 Tampereen Höyrypuuseppä Oy:lle (16.737), kartta.
Tammerfors Nyheter. Kustansi Tammerfors Nyheterin, nimi vuodesta 1916 Tammerfors Aftonblad (uusi). Sanomalehti ilmestyi 1897–1972. Oma kirjapaino, josta 1927 tuli tytäryritys Tampereen Kauppakirjapaino (57.238). Op.-korotuksia 1928, 1935, 1938, 1942, 1945, 1946, 1948. Hajaomistuksessa. 1929 Söderström & Co Förlagsaktiebolag 50 %, 1942 19 %, 1956 ja 1971 25 %. 5.11.1973 yhtiö haki konkurssia, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi. Seuraaja Tammerfors Aktuellt. [S. lehdistön historia 7 s. 100. Tampereen historia II s. 102 ja 551–2. Juhlanumero 1.7.1952. Lisää: H Tre s. 36.]
Tammerfors-Tavastehus Jernväg. Valtion rahapulasta johtuen elinkeinoelämä yritti omilla toimillaan nopeuttaa ratojen rakentamista. Valtio kuitenkin rakensi Hämeenlinna-Tampere -välinkin, joka avattiin 1875. Vrt. Åbo-Tammerfors-Tavastehus Jernvägs Ab. Rata Turku-Toijala valmistui 1876.
Tammerfors Ångbränneri: yhtiön esitys on siirretty tänne.
Veljekset Tamminen. Liiketalo myytiin 1920 Myllymäen Kauppa Oy:lle. Seuraaja tmi.
Tampereen Saippuatehdas.
Tampereen Sanomain (ensimmäinen, ei kr.). Julkaisi vanhaa Tampereen Sanomia 1893–96. Yhtiökokous 5.12.1896 päätti liikkeen lopettamisesta ja lehden myymisestä. Vuosihaaste purkamista varten. 1867–85 lehden kustantaja oli ollut kirjapainaja Emil Hagelberg 2, sen jälkeen kp. 1.7.1893 poika Hjalmar Hagelberg myi lehden, joka 1.12.1893 siirtyi otsikon yhtiölle. Lisää. [Tampere Tutkimuksia ja kuvauksia (1929) s. 114–126.]
Tampereen Sanomain (toinen, 9.663). Edeltäjä kommandiittiyhtiö Tampereen Sanomain Kannatusyhtiö A. Törnqvist ja kumpp. (7.427), jonka toisena osakkaana oli kirjapainaja E. A. Majlund. He olivat ostaneet lehden talvella 1897. Talvella 1898 lehti siirtyi ky:ltä otsikon oy:lle, joka meni konkurssiin 20.7.1904. Lehden ilmestyminen oli päättynyt 31.8.1900. Lisää. [Tampere Tutkimuksia ja kuvauksia (1929) s. 114–126.]
Tampereen Sanomain (kolmas, 18.076). Julkaisi uutta Tampereen Sanomia -lehteä 1905–09. Tytäryhtiöksi ja lehden painoksi oli ostettu Kustannus ja Kirjapaino Oy Sampo. Otsikon yhtiö ilmeisesti jatkoi 1909 jälkeen kirjapainoyhtiönä (lisää). Vuosihaaste 1913. Ks. sanomalehden seuraajayhtiötä ja lehtiyhteenvetoa. [S. lehdistön historia 7 s. 106. Lisää: H Tre s. 18.]
Tampereen Suomalainen Yhteiskoulu. Oma koulutalo oli valmistunut 1901. Oppilaitoksen omistajana jatkoi vuodesta 1949, ja jatkaa edelleen, Tampereen yhteiskoulun säätiö. Nykyään Tampereen yhteiskoulun lukio.
Tampereen Teatteri (vanha). Yhtiön teatteri avattiin 1904. 1916 op. 300 os. Suurimmilla 5 os. 20.5.1938 yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön per 31.5.1938 ja siirtää yhtiön sitoumukset uudelle Tampereen Teatteri Oy:lle (85.686, per. 1938), joka edelleenkin vastaa teatteritoiminnasta. Vrt. ↓. [Historiikit. Tampere Tutkimuksia ja kuvauksia (1929) s. 127–137.]
Tampereen Teatteritalo. Yhtiö per. jo 1904. 1912 valmistui talo. Vrt. ↑. Johan Waldemar Enqvist 7,5 %, Birger Federley 3 %, muilla enintään 5 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Kiinteistön omistus siirtyi 1946 vastaperustetulle Tampereen Teatteritalo-säätiölle. [Historiikit]
Tampereen Telefooni. Teleyritys, konttori. 1.12.1920 Tampereen Puhelin Osk osti yhtiön koko laitoksen. 1997 osk muuttui Tampereen Puhelin Oy:ksi, nimi vuodesta 2001 Soon Communications Oyj (lisää). 2002 se fuusioitiin Elisa Oyj:hin.
Tampereen Trikootehdas. Tuli varhain Suomen Trikoo Oy Ab:n tytäryhtiöksi, jonka nimissä otsikon yhtiö valmisti sukkia. Yhtiön konkurssin 1932 jälkeen S. Trikoo perusti uuden tytäryhtiön, Tampereen Trikoo Oy:n (70.491), joka jatkoi sukkien valmistusta 1980-luvun puoliväliin asti. Nämä, sekä 8.858, ovat kaikki kolme eri yhtiöitä. [Lisää: Stk V s. 122.]
Tampereen Uutisten. Sanomalehti Tampereen Uutiset ilmestyi 1890–1905. Lehti. Yhtiön TJ ja pääomistaja vuoteen 1904 oli Conrad W. Tennberg (1836–1915). 18.12.1905 alkoi konkurssi. [S. lehdistön historia 7 s. 109. Tampereen historia II s. 553.]
Tampereen Välityskonttori. Toi maahan mm. amerikkalaisia Waterman perä- ja sisämoottoreita veneisiin. Itäinenkatu 20.
Tarmola. Per. 1905, lak. 1956. 3-kerroksinen asuintalo Loikkasenkatu 12 (aikaisempi nimi Upseerinkatu) ja Kyllikinkatu 2:n kulmassa. Osti kaupungilta tontin 68 Papulan korttelissa 16. 14 os. à 1000 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Vuosihaaste 1947.
Tavastehus Bryggeri - Hämeenlinnan Panimo. Omistaja Schmausser. Sijaitsi kaupungin keskustassa, Vanajaveden rannalla. Kuva 2 3. Sittemmin kiinteistössä toimi Hankkija ja vuodesta 1920 Kultakeskus Oy (Panimokatu 1, nykyinen Arvi Karistonkatu 2) sekä lopuksi maakunta-arkisto ja kaupungin virastoja. Paikalle tullaan rakentamaan asuntoja.
Tavastehus Ångsågs. Lehti. Sahalaitos oli Aug. Eklöf Ab:n omistuksessa 1895–1942.
Telefon. Puhelinlaitos. 1923 op. 150 os., 1925 300, 1927 600. 26 perustajaa, suurimmalla 11 %. 1925 Ossian Swanljung 26 %. 1937 Anna S. 33 %. 1952 O. Swanljung Oy (20.697 ja 88.558) 69 %. Swanljungien sukupuu. Vuosihaaste 12.12.1957.
Temintaipaleen Puunjalostusliike. Oli tallinnalaisen AS A. M. Lutherin omistuksessa. Alkoi rakennuttaa Lohjalle vaneritehtaan, joka käynnistyi 1916 Ab Faner Oy:nä ja jonka Metsäliitto osti 1965.
Temperator. Voin ja munien vientikauppaa, huolintaliike. Ilmoitus. Yhtiö osti Ludvig Martin Lignellin (1866–1918) Hangossa sijaitseva jäädytyslaitos (kuvassa: valtion laitos) jossa mm. 13 kylmähuonetta. Alussa Lignell 34 % ja Carl Fredrik Maury 10 %. 1901 omistus oli hajautunut. Lignell julistettiin konkurssiin 3.6.1901. 1911 viimeinen kr.-ilmoitus. Yhtiö lopetti toimintansa syksyllä 1913.
K. A. Tenhunen. Kaarlo Albin (Alpiin) Tenhunen (1867–1903). Oy oli 1903 lakanneen K. A. Tenhusen Kangaskauppa ja Räätälinliikkeen (1.128) seuraaja. Konkurssi.
Terijoen Suomalainen Yhteiskoulu. Yksityiskoulu aloitti 1907 ja oma koulutalo valmistui 1910. Valtiollistettu 1919.
Tervalahti. Omisti vuoteen 1955 ss Tervalahden.
Theaterhus i Åbo. Nimi vuodesta 1917 Åbo Teaterhus Ab. Per. oy:nä 1836. Yhtiö omisti 1839 rak. teatterikiinteistön. Osakkeita oli 1836 400 à 100 paperiruplaa. 1905 na. 1200 mk, 1928 na. 3600 mk. Dahlström sukupuu. Åbo Akademi (myöh. Stiftelsen för Åbo Akademi) omistaa vuodesta 1917 kiinteistöyhtiön/kiinteistön, esim. 1931 73 %, 1959 94 %. Julkinen haaste yhtiön purkamista varten 5.6.1968. Åbo Svenska Teater, ks. Ab Svenska Inhemska Teatern, toimii edelleen talossa. [Historiikit]
Thermæ. Kylpylä Aurakatu 14 (Priman talo). Lehti 2. Suurin omistaja Fastighetsaktiebolaget Prima, Wilhelm Willberg (1870–1951, Priman omistaja ja Merkur Rohdoksen perustaja) 5 %. Vain perusilmoitus. Konkurssin 1908 jälkeen paikalla toimi saman niminen Willbergin johtama kylpylä.
Thölö Parkanläggning ("Djurgårdsbolaget"). 1848 Henrik Borgström vpi ystävineen vuokrasi kaupungilta laajan alueen Töölönlahden pohjoispuolella puistoa ja kylpylää varten. Osakkeita oli 150 à 15 rpl h kun yhtiö perustettiin 1851. Kylpylä ei toteutunut, mutta puistosta tuli suosittu. Kun vuokra-aika umpeutui 1876 alue palautui kaupungille. Vrt. Ab Finska Trädgårdsföreningen. [Schybergson (1964) s. 129.]
Tidnings- och Tryckeri i Helsingfors. Edeltäjä 1879 per. Nya Aktietryckeriet. Unioninkatu 20:ssä (kivitalo vas., myöh. Postipankin talo) sijainnut kirjapaino julkaisi myös sanomalehdet Nya Pressen (vanha 1882–1900 ja 1906–09 myös uusi) ja Folkwännen (vuoteen 1893). Lehti. Amos Anderson osti yhtiön arvokkaine tontteineen 1910. Henkilökunta ja koneet siirrettiin asteittain Mercatorin kirjapainoon ja 1921 otsikon yhtiö lopetettiin. [S. lehdistön historia 5 s. 86 sekä 6 s. 169. Steinby Amos Anderson s. 120.]
Kirja-Oy Tieto. Yhtiö kustansi 1912–41 n. 60 erillistä nimikettä, joista kolme neljäsosaa tietokirjoja. 1919 (viimeinen kr.-ilmoitus) op. 400 os. Sittemmin pankinjohtajana toimineen Juho Kaupin (1880–1961, kuva →) perustama ja vuoteen 1930 johtama kustannusliike.
Toijalan Sähkö. Sähkön myynti ja siirto, mylly. Oy Nokia Ab toimitti jaettavan sähkövirran. Asiakkaan piti omistaa 1 os. 2 lamppua kohden. Alussa hajaomistuksessa, myöh. pitäjän tapettitehtaat olivat pääomistajia ja niiden jälkeen Toijalan kaupunki. 1983 Hämeen Sähkö Oy hankki valtaosan osakkeista ja tarjosi 3 TS:n os. vastaan 1 HS:n. TS:n 48 % osuus tappiollisesta Toijalan Lämpö Oy:stä alensi TS:n arvoa. Fuusioitu per 1984, lakannut 1986. [Historiikit. Akaan historia III s. 201.]
Tolkis Ångsåg. Aloitti 1875 Kattsundetin varrella. Lehti. Sahan kahden konkurssin jälkeen August Eklöf osti sen 1885 ja rakensi paikalle sellutehtaan. 1964 Oy Tampella Ab osti Eklöf-yhtiön ja uudisti sahan 1976. 1993 saha siirtyi Enson omistukseen, ja se suljettiin 1.2009. [Tolkkinen sanoin ja kuvin 1 s. 104–120.]
Tonsor. Mahdollisesti ruotsalaisen partakoneterien valmistuskoneita tekevän AB Tonsorin tytäryhtiö. 30.12.1915 yhtiökokous käsitteli yhtiön purkamisasiaa.
Topin Tiilitehdas. Oy osti 18.000 mk:lla 1903 per. tmi Topin Tiilitehtaan Paavolan pitäjän Lapin kylässä. 9 perustajaa, suurin Arthur Lagerlöf 13 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1927. Tehdas toimi 1903–38.
Trävaru Torneå. Nimi vuodesta 1954 Tornion Puu Oy. Edeltäjä 1900 per. Nordfinska Trävaruaktiebolaget. Saha, puutavaran kauppaa, metsänomistus 12.000 ha, Kemi. 1936 na. korotettu 1000 mk:aan (rahastoanti 1:9 ja käänteinen splittaus: nyt 500 os. à 1000 mk). Oli ruotsalaisten Nordiska Trävaru-AB:n, Baltiska Trävaru-AB:n ja lopuksi AB Ytterstfors-Munksundin (konkurssiin 1925) omistama, kunnes Ab Kemi Oy 1935 osti yhtiön 100 %. Fuusioitu 1992 Oy Metsä-Botnia Ab:hen (uusi). [Meinander (1950) s. 99. Från olika till jämlika s. 341.]
Torneå Rederi. Omisti puolen vuoden ajan 1902 puuparkin Hannah Blanchardin, rak. 1878. Torniolainen F. O. W. Nordberg oli ostanut aluksen 1899 ja yhtiö myi sen 1902.
Torneå Ångbåts. Yhtiö osti 1871 ss Aavasaksan, myyty 1887. Omisti vuodesta 1876 ss Torneån ja vuodesta 1885 ss Norra Finlandin. Pääreitti oli Tornio–Pietari. [Tornion historia 2 s. 180.]
Ångfartyget Trafik. Per. 1875 J. W. Rautellin johdolla. Varustamo osti silloin siipiratashöyryn Grefve Bergin (ks. Österbottniska), joka 1877 muutettiin potkurilaivaksi ja sai nimen ss Trafik. Kulki Lyypekin linjalla. 22.10.1880 laiva ajoi karille ja upposi ja yhtiö purettiin. [Ångbåtssjöfart i Åbo III s. 214–6 220.]
Transport i Åbo. Säännöt vahvistettu 14.6.1899. Kuljettaa hevosilla tavaroita ja henkilöitä Turussa, rautatiepakettien nouto lähettäjiltä ja asemalta, hoitaa muuttoja. Lehti. 1902 yhtiöllä oli rahoitusvaikeuksia, jolloin TJ:ksi tuli rkm. Erik Berg (1869–1919). 1901 op. 110 os. 1909 Erik Berg 73 %. 5.1917 yhtiön kaikki ajurit menivät lakkoon. Silloin yhtiö myi hevosiaan (13 kpl), lopetti toimintansa ja antoi "sattuneesta syystä" varastotilansa vuokralle.
Tryckeri- och Tidnings i Fredrikshamn. Yhtiön lehti Fredrikshamns Tidning ilmestyi 1884–1910. Kirjapainonsa yhtiö oli antanut vuokralle 1891–1908. 1890–94 Wentzel Hagelstam oli lehden toimittaja ja painoyhtiön omistajia sekä 1901–03 painon vuokraaja. 1911 Oy Haminan Sanomat osti kirjapainokoneet. [S. lehdistön historia 5 s. 91. Haminan historia III s. 123.]
Trävaruaktiebolaget i Brahestad. Vrt. 12.043. Liitettiin 1918 Raahe-Oy:hyn, joka 1942 fuusioitiin Rauma-Raahe Oy:hyn.
Työväen Tuki. Per. 1901, toimii. Asuintalo (kuva 2) Vyökatu 6/Kauppiaankatu 13, valm. 1901. 42 asuntoa, 5 kerrosta. Yhtiö oli ostanut 1388 m² tonttinsa kaupungilta 1901. 30 os. à 500 mk, 1901 op. 60 os. Asuntojen haltijoiden omistama. [HS 2.12.1969 s. 10.]
Ångfartygs Turku. Turkusteamersin mukaan yhdistettiin 1885 ss Åbo -varustamo ja Ångfartygsaktiebolaget Finland (lehti) Ångfartygsaktiebolaget Turuksi. ss Åbo ja ss Finland -laivat seurasivat mukana. 1893 FÅA osti yhdistetyn Turku-varustamon.
Turun Jalkine- ja Nahkakauppa. Lehti. Jo 1896 yhtiökokous käsitteli yhtiön purkamista.
Turun Raittiusravintola. Ravintola Saima, Eerikinkatu 17, kuva 2. Lehti. Otsikon yhtiö näyttää lakanneen n. 1900, mutta ravintola toimi esim. 1913.
Tuusniemen Telefooni. Nimi vuodesta 1928 Tuusniemen Puhelin Oy. 1908 op. 40 os., 1909 65, 1928 150. 1928 Hackman & Co 25 %. Laitteet valtiolle n. 1946. Viimeinen kr.-ilmoitus 10.4.1934, mutta yhtiö täytti 1946-velvoitteensa.
Propell-jernångfartyget Tykö. Teijon ruukin omistaja Viktor Bremer tilasi 1858 Gööteporista höyrysluupin. Kun valmistuminen myöhästyi hän peruutti tilauksen. Kun alus valmistui 1859 se liikennöi Ruotsin länsirannikolla nimellä Elfkungen. Myöhempiä nimiä olivat Trosa ja Neptun. Yhtiö ei ole mukana oy-luetteloissa. [Turkusteamers]
Tyrvännön Telefooni. Nimi vuodesta 193x Tyrvännön Puhelin Oy. 1957 yhtiöllä oli 81 tilaajaa. Viimeinen kr.-ilmoitus 1917! 1931 op. 250 os. à 200 mk, 1946 xxx. Puhelinlaitos liitettiin Hämeenlinnan Puhelin Oy:hyn 1958. [Hämeen Puhelin 1983 s. 126–131. Tyrvännön historia s. 290.]
Tyrvään Telefooni (vanha). Per. 1893. Nimi vuodesta 1930 Tyrvään Puhelin Oy. Ylläpitää puhelinjohtoja Tyrvään–Karkun–Tampereen, Tyrvään–Kiikan–Huittisten ja Karkun–Mouhijärven välillä. 1958 2700 tilaajaa. 1915 (rek.) op. 152 os., 1924 250, 1931 400, 138 525, 1944 750. Nähdyistä osakekirjoista puuttuu 1946-leimaus. Hajaomistuksessa. Yhtiön puhelinlaitteet myytiin 1953 seuraajalle: Vammalan Seudun Puhelin Oy (nimi vuodesta 1975 Etelä-Satakunnan Puhelin Oy, vuodesta 2016 Tyrvään Telefooni Oy (uusi)). [Historiikit (Et.-Satak. Puh.). Sastamalan historia 3 s. 103–111. Vammalan kauppalan historia s. 187.]
Työväen Konepaja. Per. 1898 (rek. 1900). Lehti. Hajaomistuksessa. Toimi mies ja ääni -periaatteella. Yhtiö hakeutui konkurssiin 8.7.1900, lopullinen vararikko 7.5.1901. Sen jälkeen toiminnan jatkoi Kuopion Osuuskonepaja (14.429, per. 1902). 1916 konepaja myytiin Pohjois-Savon Rautakauppa Oy:lle, joka muodosti siitä Kuopion Konepaja Oy:n (ensin 35.520). Myös laivatelakka. [Lisää: St I s. 83.]
Työväen Sanomalehti. Julkaisi mm. SDP:n pää-äänenkannattajan Työmiehen 1895–1918, Paasivuorenkatu 3. 1913 51 työntekijää kirjapainossa. Asiakirja, lippu. Lisää. 1899 op. 2000 os., 1908 3000. Alussa hajaomistuksessa. 1923 Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta (SDP) osti otsikon yhtiön, joka 10.3.1924 päätti lakkauttaa toimintansa ja hakea vuosihaastetta. Lehden jatkajaksi oli 1919 tullut Kansanvallan julkaisema Suomen Sosialidemokraatti. [S. lehdistön historia 7 s. 156. Yhtiön asiakirjoja on Työväen Arkistossa.]
Tärnan. Yhtiö osti 1894 1168 m² tontin Laivurinkatu 10/Pursimiehenkatu 2, jossa oli 1890 rak. asuintalo (kuva 2). Haltijaosakkeita. Tärnan meni pian konkurssiin ja KOP huusi kiinteistön. Oy Primula Ab:n perustaja Pekka Väyrynen (1882–1940, kuva →) osti sen 1917 ja ainakin vielä 1970-luvulla kiinteistö oli hänen kuolinpesänsä omistuksessa. Leipomo toimi yhtiön talossa 1919–65. Nykyään 37 huoneistoa, 6 kerrosta. [HS 21.1.1969 s. 10.]
Asunto Tölögatan 7. Per. 1909, toimii. Nimi vuoteen 1940 Ab Tölögatan 7. Asuintalo Töölönkatu 7/Cygnaeuksenkatu 14 rak. 1910. 10 asuntoa, 5 kerrosta. Yhtiö oli ostanut 808 m² tonttinsa kaupungilta 1909. Axel Lille ja Alvar Aalto ovat asuneet talossa. 1940 234 os. à 500 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. [Helsingin jugend s. 220. HS 25.4.1988 s. 24.]
Uleåborgs Nya Badhus - Oulun Uusi Sauna. Edeltäjä Uleåborgs Badhusaktiebolag per. 1884. Uusi yhtiö osti 16.2.1893 Linnansaaren 1884 aloittaneen kylpysaunalaitoksen. Perustajat olivat Karl Löfhjelm, Isak Ravander ja Andreas Johan Wettersten. Toiminta päättyi 1.5.1927. Rakennus purettiin 1951.
Uleåborgs Tryckeri (vanha). Per. 1876 ja sai samana vuonna painoylihallitukselta oikeuden julkaista ja painaa Pohjois-Suomen ja Uleåborgs Tidningin. Hallituskatu 9. Näyttää siltä, että perustajat eivät vahvistuttaneet yhtiön säännöt senaatilla. Os. na. 300 mk. 1880 Weljekset Åström osti yhtiön. Kirjapaino tuhoutui Oulun palossa 2.11.1882, eikä otsikon yhtiöstä ole sen jälkeen tietoja. Lehti. Vrt uusi (Kirjola Oy). – Seuraavana kesänä (1883) aloitti Oulussa uusi kirjapaino, K. F. Kivekkään Uleåborgs Nya Boktryckeri (ei oy), joka jatkoi em. lehtien sekä Kaikun julkaisemista ja painamista. 1908 vaasalainen Osk Vapaa Sana osti tämän painolaitoksen. Lehti.
Ulrikasborg. Per. 1908, toimii. Asuintalo Ullanlinnankatu 3/Pieni Roobertinkatu 4–6, valm. 1910. 82 asuntoa, 5 kerrosta. Sisäpiha. Yhtiön oma läpikorttelitontti on 3187 m². 2611 os. à 100 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. [Historiikit. HS 21.9.1967 s. 11.]
Uuden Metallitehtaan Helsingissä - Nya Metallfabriks i Helsingfors. Valmisti etenkin heloja ym. tarvikkeita rakennuksiin. Toimi 59 Taipaleen talossa 5 (noin Pohjoinen Hesperiankatu 13, Robsahmin tehtaasta länteen), 50 työntekijää. Kuva seudulta. Lehti. Suoritustilaan yhtiön omistajan, Johan Walfrid Engbergin s. 1854 mentyä konkurssiin ja paenneen ulkomaille 7.1892.
Fastighets W. W. Per. 1904 (15.946), toimii. Nimi vuodesta 1947 Asunto-Oy W. W. Asuinkerrostalo (kuva 2 3) Fredrikinkatu 22/Uudenmaankatu 32, valm. 1904. Yhtiön nimi lienee tullut kiinteistöä oy:lle myyneen Viktor Westerlundin nimestä. Hän oli myös oy:n perustajia. 20 asuntoa, 4 kerrosta. oma 1546 m² tontti. 140 os. à 1000 mk. Osakekirja on tod.näk. vuodelta 1904 ja joka tapauksessa viimeistään vuodelta 1922. Asuntojen haltijoiden omistama yhtiö. [HS 24.9.1968 s. 10.]
Waasan Suomalainen Tyttökoulu. Yhtiö omisti Vaasan suomenkielisen tyttökoulun, 1891–1904, jolloin valtiolle. Nykyinen jatkaja Vaasan yhteislukio.
Vakka-Suomen. Julkaisi sanomalehti Vakka-Suomen 1908–12, kirjapaino. J. Kaskinen, Carl Lundström ja Knut Wallin kukin 10 %. Vuosihaaste 29.7.1912. Lehden ilmestyminen jatkui vuoteen 1923 toisten kustantajien toimesta; ks. myös Oy Maaseutu.
Byggnads Walhalla (12.676). Nimi vuodesta 1952 Bostads Ab Walhalla. Per. 11.4.1901 rakentamaan asuintalon osakkailleen ja osti sitä varten kaupungilta 1374 m² tontin Alppikatu 9. 1902 valmistuneessa 1-kerroksinen puutalossa oli 14 kaksiota. 14 os. à 500 mk. 1961 uusi yhtiö Asunto Oy Alppikatu 9 oli hankkinut vanhan kaikki osakkeet, puratti puutalon 1961 ja 1962 paikalle valmistui uusi asuintalo. Vanha yhtiö haki vuosihaastetta 11.8.1961.
Walkiakosken Telefooni. Nimi vuodesta 1939 Valkeakosken Puhelin Oy. Yhtyneet Paperitehtaat Oy:llä oli oma paikallisverkko yhteistyössä Telefoonin kanssa. 1933 yht. 100 numeroa. 1939 3 työntekijää. Telefoonilla. Säteri Oy:llä oli myös tilaajaverkko. Per 1.1.1956 alueen kolme puhelinverkkoa laitteineen myytiin valtiolle, PLH. [Valkeakosken historia 2 s. 99–101 ja 421–3.]
Wallbergs. Yhtiö antoi vuokralle ravintolan ja kahvilan anniskeluoikeuksin (ns. schweitzeria) sekä juhla/tanssipaviljongin. Lehti. Vallila (Valhalla, rak. 1880, yläkuvassa keskellä) sijaitsee Wallberget- eli Walliwuori/Vallimäki-puistossa Uudessakaupungissa. Rakennus on säilynyt. 1886 uusi yhtiö, Wallbergs Nya Ab jatkoi liiketoiminnan. [Uudenkaupungin historia IV s. 142–3.]
Valvojan. Nuorsuomalainen aikakauskirja Valvoja perustettiin 1880. Edeltäjä Kirjallinen Kuukausilehti. Hajaomistuksessa, E. N. Setälä 6 os. Vim. kr.-ilmoitus 1907. Yhtiön julkaisu yhdistyi 1923 vanhasuomalaisten Aika-aikakauskirjan kanssa Valvoja-Ajaksi. [Historiikit. S. lehdistön historia 8 s. 405–411 423 439–442 ja 9 s. 178.]
Wasa Badhus. Kylpylä (kuva) sijaitsi Hovioikeudenpuistossa, kuvassa vas., kartta. Lehti. 1875 C. A. Strengell 3,5 %. 1898 C. J. Hartman 12 %. Kun yhtiö oli myynyt rakennuksensa päätti yhtiökokous hakea vuosihaastetta 19.8.1918. Kylpylätoiminta jatkui kuitenkin vielä. Rakennus purettiin 1926.
Wasa Maltdrycks Utskänknings- och Utminuterings. Mallasjuomien ulosmyynti Vaasassa yksinoikeudella (kaupunginvaltuuston päätös 18.4.1903). 3 myymälää. Lehti. Toimi 1917. Lisäksi oli Wasa Utskänknings Ab, joka myi väkijuomia. Vrt. Helsingfors Utskänknings-ab.
Wasa Ångfartygs. Varustamo omisti: 1871–92 ss Wasa, 1876–92 ss von Döbeln, 1887 ss Finland, ym. Reitti mm. Tornio–Pietari, myöh. myös Lyypekkiin. Lehti, 1892 SHO osti laivat. Yhtiö purettiin 1894. [Navis Fennica 2 s. 56.]
Vastilan Seuratalo. Per. 1909 (rek. 1931), lak*. Senaatti oli 5.2.1909 vahvistanut yhtiön yhtiöjärjestyksen, mutta koska rekisteröiminen jäi yhtiöltä tekemättä KTM vahvisti uudestaan 5.2.1931. 1909 valm. seuratalo, Alavilppu. 1957 rakennus sai lautavuorin. Taloa on useaan otteeseen laajennettu. 200 os. à 10 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Vastilan Raittiusyhdistys (per. 1903) oli aloitteentekijä. 2015 päätettiin siirtää seuratalon kaiken toiminnan Vastilan Kyläaktiivit ry:lle, joka nyt omistaa talon. Yhtiö lakkasi 2013 toimittamasta tilinpäätöksiään, minkä vuoksi PRH poisti yhtiön kaupparekisteristä 8.10.2018. [Strömfors socken s. 330.]
Veckobladet. Yhtiön tarkoitus oli ostaa Mathias Forssin perustaman Veckobladet-sanomalehden. Lehti ilmestyi 1892–1917. Sen seuraaja oli Svenska Tidningen, jonka Ab Veckobladet kustansi 1917–18. 1906 op. 700 os. Perustaja oli kansakoulunopettajia. Alfred Napoleon Winell (Kirkkonummi, 1862–1933) 53 %. Yhtiö sai uusia omistajia 1917. Viimeinen kr.-ilmoitus 1910. [Historiikit. S. lehdistön historia 7 s. 85 ja 255.]
Vehmaan Telefooni. Per. 1899 (rek. 1904), lak. 1993. Nimi vuodesta 1959 Vehmaan Puhelin Oy. Teleyritys. 1964 560 tilaajaa, 1989 1469. 1900 op. 80 os., 1916 100, 1918 150, 1920 250, 1959 500 os. à na. 1000 mk, 1963 650, 196x 700, 1972 800, 1975 1000, ..., 1981 na. 300 mk. Lopussa op. 1393 os. Alussa kaikilla oli 1 os. 1971 Vehmaan Osk 2,5 %. 1989 edelleen hajaomistuksessa, Vehmaan kunnalla 2 %, Suomen Kiviteollisuus Oy. 1962 suunniteltu liittyminen Vakka-Suomen Puhelin Oy:hyn ei toteutunut. Yhtiökokoukset 9.12.1988 ja 17.1.1989 päättivät myydä teletoiminnot Varsinais-Suomen Puhelin-osk:lle (ks. Lännen Puhelin Oy) per 28.2.1989 ja asettaa yhtiön selvitystilaan. Julkinen haaste 14.4.1989. [Vehmaan vuosituhannet s. 409–411 (ei ollut yhdistys) ja 621–6.]
Höyrysaha Wellamo. 7.4.1904 yhtiön perustajat ostivat 7000 mk:lla pakkohuutokaupassa Siikaisten Höyrysaha Oy:n (ks. sitä) sahalaitoksen. 1 raami, 3 sirkkeliä. 1910 op. 12.000 mk:ksi (na. 175 mk?!), koska yhtiö joutui maksamaan lisää sahan pantinhaltijalle. 14 osakasta, suurin I. Isotalo 8 os. 1926 yhtiö lopetti kaiken toimintansa kun sen saha ja muu omaisuus oli pakkohuutokaupattu 6570 mk:lla. Yhtiö päätettiin purkaa ja sille haettiin vuosihaaste 15.6.1932. Lak. 1934.
Vesilahden Telefooni. Per. 1900 (rek. 1910). Puhelinlaitos toimi Vesilahdessa, Tottijärvellä ja Lempäälässä. 1931 yhtiön kirjanpito oli laiminlyöty 12 vuotta. 258 liittymää 1954. 1936 op. 120 os. Kullakin omistajalla oli 1 os. 1938 yhtiökokouksessa oli viisi osakasta à 1 os. Yhtiö täytti 1946-velvoitteensa. Laitos myytiin TPO:lle 1954. Vuosihaaste 10.6.1955.
Wiborgs Arbetarebostäder. Ns. Plevnan työväenasunnot Katariinankatu (myöh. Linnankatu) 39...41 (tontit no. 25...26, kartta) Pantsarlahden kaupunginosassa. Valmistuivat 1876. Lehti. 1888 taloissa asui 302 henkilöä 27 asunnossa. Osa osakkeista ovat haltijaos. ja osasta puuttuu hallitusjäsenten allekirjoitukset. Hackman & Co oli yhtiön pääomistaja. 1894 päätettiin purkaa yhtiö. Hackman & Co oli aikaisemmin luopunut konepajasta, jonka vuoksi asunnot oli rakennettu. [K&S s. 12.]
Wiborgs Tobaksfabriks (myös suomeksi Wiipurin Tupakkatehdas). Edeltäjä Wiborgs Tobaksfabriksbolag Fr. Richardt. 200 työntekijää 1898. Etiketti. Yrityksen toiminta päättyi 1906 ja F. Sergejeffin Tupakkatehdas Oy osti rakennukset Papulassa. Vrt. Viipurin Tupakka Oy (Tupakkatehdas Kerho Oy). [Viipurin kaupungin historia IV s. 413.]
Wiborgs Trädgårds Förening. Viime vuosisadan alussa se kasvatti omenapuun taimia ym. ollen yhteistyössä mm. pietarilaisen Regelin taimitarhan kanssa. 1938 konttori Myllysaari, kukkakauppa Karjalankatu 19, viljelykset Avonen. Toimi 1943.
Vieremäen Höyryvenhe. Liikennöi Lapinlahti (myöh. Ruotaanlahti)–Iisalmi. Omisti vuoteen 1921 asti ss Vieremän, joka otti 76 matkustajaa. Ulkopaikkakuntalaisten omistama varustamo sai 1912 kilpailijan, kun Pohjois-Iisalmen Höyrylaiva Oy perustettiin paikallisin voimin. Huutokauppa 27.3.1920. Lisää.
Vihdin Työväentalo. Talo (nykyinen nimi Puistola) paloi 1923 ja uusi rakennettiin 1925. Se ulosmitattiin 1930-luvulla ja HTS-säästöpankki perusti Kiinteistö Oy Raasakan. Talo myyty takaisin työväenyhdistykselle 1942. SDP.
Wiialan Mylly. Viljan jauhatusta. K. T. Järvelä 50 %, August Mattsson 26 %. 1952 Väinö Järvelä kp. 50 %, Amanda Järvelä 30 %. 1952 päätettiin lopettaa yhtiö ja hakea vuosihaastetta.
William Wiik. Makeistehdas, joka aloitti Alku-karamellin tuotannon. Liitetty 1910-luvulla porvoolaiseen A. W. Lindfors -yhtiöön, jonka Lennart Brunbergin tehdas osti 1928. Nykyään Brunberg Oy.
Wiipurin Kauppa. Vilja- ja siirtomaatavaroiden tukku- ja vähittäiskauppa. Vähittäiskaupasta luovuttiin 1921. Pääperustajat olivat Wilho Karjalainen ja Juho Räsänen. [Historiikit]
Wiipurin Uusi Yhteiskoulu. Koulun (per. 1905) nimi vuodesta 1940, jolloin se siirtyi Helsinkiin, oli Karjalan yhteiskoulu. 1913 oli valm. oma talo Viipuriin ja 1955 Ruskeasuolle. Koulu yhdistettiin 1986 Töölön yhteiskouluun. Yhtiön omistukseen jäi koulutontti, jonka se 2005 lahjoitti Helsingin Rudolf Steiner -koulun kannatusyhdistys ry:lle, joka silloin omisti 67 % yhtiöstä. Lak. 2014. [Historiikit. Viipurin kirja s. 220–1.]
Viitasaaren Höyrylaiva. Perustava kokous 1905. Matkustaja- ja rahtiliikennettä Keiteleellä reitillä Keitelepohja–Viitasaari–Suolahti. 1925 27.000 matkustajaa, 1945 50.000. Omisti ss Ylä-Keiteleen (200 matkustajaa) 1907–52 ja ss Viitasaaren 1919–36. Osti 1925 linja-auton. Sisaryhtiö Pohjois-Keiteleen Höyrylaiva Oy, joka oli omistanut ss Viitasaaren vuoteen 1919. 1917 1000, 1920 3000, 1922 5000, 1923 7235. Ei omistustietoja (alussa suurimmalla oli 20 os.). ss Viitasaari lopetti liikennöintinsä 1929 ja ss  Ylä-Keitele 1948. Alus myytiin 1952 ja vuosihaaste haettiin yhtiölle 7.4.1952. [Viitasaaren historia s. 174 ja 194–5. Sisä-Suomi 26.9.1925 s. 3.]
Viljolahden Telefooni. Rakentaa ja voimassa pitä puhelinjohtoa Säämingin Juvolan kylän, Varkauden ja Heinäveden asemien välillä. Tmi Luostarinen ja Kumppanit 33 %. 1911 jälkeen seuraava kr.-ilmoitus 1928, mutta yhtiö täytti 1946-velvoitteensa.
Villa Peter. Per. 1908 (21.951), toimii. Asuintalo Pietarinkatu 22/Huvilakatu 13–15, rak. 1909. Yhtiö oli ostanut 1246 m² tontin 1908. 1953 27 huoneistoa, 3 kerrosta. 40 os. à 500 mk, kaksinkertaistettu 1917. Silloin Fridolf Ek ja F. O. Berggren omistivat yhtiön 50/50. 1939 Ossian Kjellberg (1914–86, kuva →) tuli yhtiön omistajaksi ja hänen jälkeläisiä ovat edelleen talon osakkaina. Dipl.ekon. Kjellbergin päätyö oli toimia talonsa isännöitsijänä vuodesta 1939. [HS 9.9.1969 s. 10.]
K. F. Winter (lelukauppa).
Wirtain Kehruu ja Kutoma Tehdas. Villalankoja ja kankaita, 59 työntekijää 1898. Perustaja oli ins. P. G. Holm, joka 1898 siirtyi uuteen yritykseen, josta tuli Inka Oy (ks. Kutomo & Punomo Oy). 1901 Ins. Johan Theodor Durchman (1872–1927) oli suurin omistaja, 26 %. Yhtiö joutui 1901 velkojiensa hallinnon alaiseksi ja pian konkurssiin. Tehtaassa kutominen lopetettiin ja 1910 päättyi kehruukin. Viimeinen kr.-ilmoitus 1901. [Historiikit (Inka).]
Vuorimies. Per. 1910 (24.119), toimii. Asuintalo Vuorimiehenkatu 19/Tähtitorninkatu 20 valm. 1911. Edeltäjätalo (Silveks), kuva 2 3. 47 asuntoa, 5 kerrosta. Kuva. Yhtiö osti 2146 m² tonttinsa 1910. 140 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. [Historiikit. HS 18.3.1969 s. 10.]
Världen Rundt. Elävien kuvien esittäminen. Teatteri Maailman Ympäri, Mikonkatu 5, toimi 1904–15. Perustaja Hirsch Rung (1883–1939, Pukimo Oy Old Englandin omistaja) myi 1912 puolet yhtiön osakkeista teatteripäällikkö Sofia Thomassonille (bulvaani, johtuen juutalaisten liiketoimintarajoituksista ennen 1918). Viimeinen kr.-ilmoitus 1915.
Västfinska Småbrukare. Välitti ja osti viljelysmaita, suurten tilojen palstoitusta; lehti. 1917 op. 3000 os. Apteekkari Arthur Lindroos 8,5 %, Henning von Rettig 5 %, tmi J. G. Wigelius 5 %, muut 1–5 os. kukin. Lopussa Arthur Lindroos 15 % ja Eric von Rettig (lisää hänestä) 10 %. Yhtiö oli ryhtynyt keinotteluun, joka osittain epäonnistui [lähde]. Vuosihaaste 30.3.1928, lak. 1933. Jako-osa purkautumisessa oli 8 mk/os. 1935. Vrt. Åbolands Jord Ab.
Wästra Pargas. Aloitti 1902 jolloin hankittiin ss Bläsnäs. Alus myytiin 1909 ja yhtiö purettiin.
Ylioppilaskodin. Asuntola opiskelijoita varten Uudessa ylioppilastalossa Itä-Henrikinkatu 9, lehti. Luokiteltiin matkustajakodiksi ja asuntolatilat muutettiinkin heti Lähetyshotelliksi, jonka yhtiö omisti. Juristi Hugo Theodor Öhmann (1872–1927, kuva →) 61 %. Lähetyshotellin toiminta lopetettiin 1921. Yhtiön viimeinen kr.-ilmoitus 1925. [Muistosanoja: Sv. Kyrkoliv i Finland 1/1928.]
Ylistaron Meijeri, ns. Sillanpään meijeri. Kyrönjoen eteläranta, Kirkonsilta. Historiikkia. 1898 5460 kg voita arvoltaan 11.000 mk. Isännöitsijä Jaakko Muurimäki. 12 perustajaa. Otsikon yhtiö vuokrasi 1903 meijerinsä silloin perustetulle Sillanpään Osuusmeijerille 17.609, joka 1907 liittyi Ylistaron Osuusmeijeriin. Osakeyhtiön sanotaan lakanneen 1909. [Ylistarolaisten historia s. 553–5. Suomen Kansa 6.4.1903 s. 3. Vaasa 7.3.1911 s. 4. Ilkka 9.8.1923 s. 4–5 ja 23.12.1927 s. 1.]
Ylöjärven Telefooni. Puhelinlaitos, joka aluksi rakensi puhelinjohdon Tampereelta Ylöjärven kirkonkylään. 1954 242 liittymää. 1937 op. 200 os. à 150 mk, 1940 300. Alussa kullakin oli 1 os. 1955 36 osakasta, suurin Ylöjärven kunta 10 %. 16.11.1953 vuosihaaste yhtiön purkamista varten. Netto-omaisuus oli 645.000 mk ja jako-osa purkautumisessa 2150 mk/os. Seuraaja 1954 Ylöjärven Puhelin-Osk (135.454, kuva), joka 1963 liitettiin Tampereen Puhelin-osk:aan. [Ylöjärvi (1996) s. 194.]
Åbo Aktie Asfaltfiltfabrik. Edeltäjä per. 1877. Asfalttihuopatehdas ja kattamisurakoitsija, Aninkaisten tulli, kuva. Lehti. Mainos. Vuodesta 1900 myös sementtivalimo (porrasaskeleita, permantolevyjä, kaivonkehyksiä, putkia) josta tuli Turun suurin, mutta 1963 se lopetti toimintansa. Tärytiilitehdas. 1906 myynti 150.000 mk. 1910 n. 30 työntekijää. 1939 valmistus 3,3 Mmk. Liikevaihto 112 Mmk 1957. 1962: "Yhtiön asema erittäin heikko." Yhtiö kuului Hjalmar Karlström Oy:n kanssa Karlströmin rakennuskonserniin.
Åbo Fotografiska Magasin (Turun Valokuvaus-varasto). Kameroiden ja alan tarvikkeiden vähittäiskauppaa Venäjän kirkkokatu (Yliopistonkatu) 22a. TJ ja suurin omistaja Otto W. Sorthan (1887–1940) 25 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. Konkurssissa 1911 yhtiön ainoat varat olivat 70 mk käteistä.
Åbo Magasins. Lain 25.5.1893 mukainen talletusmakasiini (oikeus antaa warrantteja, eli vastaanotti tullattuja ja tullaamattomia tavaroita säilytettäväksi omistajan lukuun, myös pantattuina; lehti), pinta-ala 3048 m². Vuosikertomus. Toinen poikkikatu 4. Kuva 2. 1922 op. 600 os., 1923 1000, 1925 2500. 6 perustajaosakasta à 17 %, mutta osakkeet hajaantuivat pian. 1949 Irene Weckström* (Alfredin leski) 28 %, Josef Lönnblad* 14 %, Stiftelsen för Åbo Akademi 8 %. Yhtiön makasiiniliiketoiminta lienee päättynyt 1930-luvun alussa. 1949 vuosihaaste yhtiön purkamista varten. Makasiinirakennus on nyt Hotel Seaport. [Turun sataman historia (1999). Lisää: H Tku-PK s. 95.] *Ks. Oy Turunmaan Pankki.
Åbo Mekaniska Verkstad. Turun ns. Korsmanin Uusi Konepaja. 1882 400 työntekijää, tuotannon arvo 0,8 Mmk. Lehti. Dahlström sukupuu. Yritys lopetti toimintansa 1898, jolloin uusi yhtiö, Ab Vulcan (9.548) osti sen koneet ja laitteet. [S. vuoritoimi I s. 553 ja III s. 471. Turun kaupungin historia 1856–1917 I nide s. 111 ja 132. Lisää: Tfif s. 123.]
Åbo Svenska Samskola. Koulu ("Samsis") per. 1888. 1910 se sai oman talon →, Torninkatu 4. Kannatusyhdistys. 1907 op. 400 os., 1911 800. 1930 Stiftelsen för Åbo Svenska Samskola 96 %. 31.7.1972 koulu valtiollistettiin. Yhtiölle julkinen haaste 3.12.1973. Koulun lukion jatkaja on Katedralskolan i Åbo (eri talo).
Åbo Ångfartygs (uusi). Matkustajavarustamo. Reitti oli Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari. Omisti 1894– ss Nordkustenin, joka vuokrattiin FÅA:lle 1904 ja myytiin 1908, sekä 1893–96 ss Helsingforsin. Yhtiön laivat. Pääomistaja oli yhtiön TJ Gustaf Adolf (Gösta) Lindblom npi (1862–1916, vrt. Åbo Rederi Ab). [Ångbåtssjöfart i Åbo III s. 236–241. Höyrylaivalla Tallinnaan s. 35.]
Åggelby Elektriska Belysnings. Helsingin kaupungin tuottaman sähkön myynti ja siirto Oulunkylän huvilayhdyskunnassa. Vrt. Oy Malmin Sähkölaitos. Otto Brandt oli yksi perustajista. 1934 Kurt Grönlund (1890–1953, HOP pankinjohtaja ja yhtiön TJ, kuva →) 87 %. 1946 Helsingin kaupunki 99 % ostettuaan mm. Grönlundin osakkeet. Vuosihaaste 14.6.1946. Oulunkylän kunta liitettiin Helsinkiin 1.1.1946.
Åggelby Handels. Nimestään huolimatta yhtiö harjoitti vain halkosahaliikettä (koivu). Johan Edvard Walldén 11 %, yhtiön TJ Anders Krabbe-Rosqvist 4 %. Vrt. tmi 48.912.
Åminne Zink (lehti) ja Åminnefors-yhtiöt sijaitsivat lähellä toisiaan (kartta), mutta olivat eri yrityksiä. 1877–81 toiminut sinkkisulatto käytti Orjärven kaivoksen malmia. G. M. Westman perusti yhtiön. [S. vuoritoimi II s. 63–67 ja III s. 249. Historiallinen Arkisto 55 s. 241.]
Åström & Co Borst. Edeltäjä 2.467. 1919 yhtiö myi kaiken omaisuutensa Ab Åströms Fabriker Oy:lle. [Lisää: Kta II s. 293.]
Örnin Meijeri, Mylly ja Saha. Nimi vuodesta 1944 Karvala Oy. Saha, 14.700 kg voita, myöh. etupäässä saha. Örn on talo Lappajärven Savon kylässä. 1922 op. 360 os., 1949 10.800. Hajaomistuksessa, perustajina 28 talonpoikaa. 1944 Fiilus Peltola 91 %. 1969 Matti Karvala 20 %, Veikko Lehtiniemi 14 %.
Östermyra Bruk. Yhtiö osti 1900 Törnävän kartanon tilan Seinäjoella ja rakennutti höyrysahan. Wasastjernojen tehdaskartano oli 1890 siirtynyt vakuutusyhtiö Kalevalle, ja pian rautaruukki ja ruutitehdas lopetettiin. 1903 tila siirtyi uusiin omistuksiin. Seinäjoki on saanut alkunsa Törnävän kartanosta. [Hyttinen Rauta ja teräs s. 141.]