LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ T–Ö

Tämän sivun pikalinkit:  yhtiöt  Te ,  U ,  VW ,  YÅÄÖ .
Additional information, based on my own original research,
to the PÖRSSITIETO web list of all Finnish joint stock companies
founded pre-1913. Osakeyhtiö Oy and Aktiebolag Ab (Ltd)
have been omitted from the names. Introduction. Main page.

Tabacos. Henning von Rettigin ja Victor Ekin perustama Rettig-tupakkavalmisteiden myymälä.
Taimi. Aloitti siirtomaatavarain tukkukauppana (J. A. Fredriksson) mistä siirtyi halkojen (Pietaria varten) ja propsin kauppaan. Hankki hinaajia, proomuja ja lotjia sekä omisti 1898–1903 matkustajahöyrylaiva Taimi II:n. Lopuksi Taimi osti Strömsdalin ruukin sahoineen mutta meni pian sen jälkeen konkurssiin. Mm. tätä ostoa varten Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankki Oy (ks. sitä) oli myöntänyt Oy Taimille lainoja 2,5 Mmk. Lisää 2. [Hoving Stromsdal 1946 s. 131–8, Juantehdas 1996 s. 134–8. Similä Renlund 1944 s. 68, Schybergson Renlund 1915 s. 56.]
Taipaleen Telefooni. Nimi v:sta 1936 Viinijärven Puhelin-oy. 33,5 km pääjohto Joensuusta Taipaleen kylään. 100 os. perus-op:sta merkittiin vain 72 os. 1935 op. 100 os. à 250 mk. 1935 suurimmalla 5 os. Vuosihaaste 1965.
Talludden. Nimi v:sta 1950 Kivate Oy. Kiinteistöyhtiö. 1950 yhtiö osti 3,5 Mmk:lla talon ja huvilatontin no. 2 korttelissa 45b Kotkan kaupunginosassa 90. 1950 op. 30 os. à 100.000 mk. Forsmanien perustama ja omistama. 5.1.1950 yhtiön osakkeet siirtyivät Viljo Rajalalle (ks. Hotelli Meritorni Oy). Poistettu krl24 31.10.1980. KHO kumosi poiston 19.11.1981. Poistettu krl24 11.12.1995.
Tammerfors Bryggeri. Edelt. lienee ollut Santalahti Aktiebryggeri. 1,9 milj. l olutta, 67 työntekijää 1898. Panimotoiminnan seuraajaksi tuli ilm. Mustanlahden Mietojuomatehdas Oy (no. 31.589), 1905–25. Santalahden kiinteistö siirtyi kuitenkin 1904 Tampereen Höyrypuuseppä Oy:lle (no. 16.737), kartta. Tampereella toimi panimo, joka käytti nimeä "Näsijärven & Tampereen Juomatehdas Oy:n Juomatehtaat".
Tammerfors Nyheter. Kustansi Tammerfors Nyheterin, nimi v:sta 1916 Tammerfors Aftonblad (uusi). Sanomalehti ilmestyi 1897–1972. Oma kirjapaino. Op.-korotuksia 1928, 1935, 1938, 1942, 1945, 1946, 1948. Hajaomistuksessa. 1929 Söderström & Co Förlagsaktiebolag 50 %, 1942 19 %, 1956 ja 1971 25 %. 5.11.1973 yhtiö haki konkurssia, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi.
Tammerfors-Tavastehus Jernväg. Valtion rahapulasta johtuen elinkeinoelämä yritti omilla toimillaan nopeuttaa ratojen rakentamista. Valtio kuitenkin rakensi Hämeenlinna-Tampere -välinkin, joka avattiin 1875. Vrt. Åbo-Tammerfors-Tavastehus Jernvägs Ab. Rata Turku-Toijala valmistui 1876.
Tammerfors Ångbränneri: yhtiön esitys on siirretty tänne.
Tammi Kauppa. Suomen varhaisimpia osuustoimintaperiaatteen mukaan toimineita kauppoja. Hajaomistuksessa. Vuosihaaste 27.8.1931. 1922 toiminnan oli jatkanut Osuusliike Tammi.
Veljekset Tamminen. Liiketalo myytiin 1920 Myllymäen Kauppa Oy:lle. Seur. t:mi.
Tampereen Höyrypuuseppä. Edelt. 1894 per. Tampereen Höyrypuuseppä Karl K. Tallqvist (no. 370). Huonekalu-, ovi- ja ikkunatehdas oli aloittanut panimon (no. 8.603) ent. kiinteistössä, kartta 2. 1924 per. uusi yhtiö, Höyrypuuseppä Oy (no. 51.798, lak*) jatkamaan toiminnan. TJ 1936– omistajan vävy Eero Lampén s. 1905. Elis Lahtinen osti Höyrypuuseppä Oy:n 1929. Santalahden kiinteistö autioitui jo n. 1980 kunnes se purettiin 2001. 1944 Elis Lahtisen sahaliiketoiminnan Ruovedellä oli jatkanut samojen omistajien Visuvesi Oy (no. 96.760).
Mauri Helminen Tampereen Kirjakauppa (uusi). Kirja- ja paperikauppa, Hämeenkatu 27. 1940 henkilök. 12. Liikevaihto 3,1 Mmk 1940, 2,3 Mmk 1970. 250 os. à 100 mk, annit 1919, 1920, 1927, 1945, 1949 na. 200 mk, 1960 na. 500 mk, 1968 op. 0,18 Mmk na. 15 mk, 1980 op. 0,24 Mmk na. 20 mk. Yhtiön väärennetystä osakekirjasta. Esim. 1963 suurimmat omistajat olivat Kustaa Helmisen perikunta 28 %, Waldemar Dunder 19 % ja yhtiön TJ 1943–78 Mauri Helminen (1913–93, kuva →) 14 %. 2007 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön.
Tampereen Paperinjalostustehdas. Kotelo- ja kirjekuoritehdas, johon 1939 liitettiin Tampereen kivipaino (no. 10.488:n seur.).
Tampereen Saippuatehdas Tampereen Saippuatehdas. Jokikatu 6. Lopetti teollisen toiminnan 1970. Tampereen Palvelukiinteistöt Oy osti tehtaan ja rakensi 2005 tontille uuden ns. Tietotalon kaupungin tietotekniikkakeskukseksi.
Tampereen Sanomain (ensimm., ei k-rek.). Julkaisi vanhaa Tampereen Sanomia 1893–96. Yhtiökokous 5.12.1896 päätti liikkeen lopettamisesta ja lehden myymisestä. Vuosihaaste purkamista varten. 1867–85 lehden kustantaja oli ollut kirjapainaja Emil Hagelberg 2, sen jälkeen kp. 1.7.1893 poika Hjalmar Hagelberg myi lehden, joka 1.12.1893 siirtyi otsikon yhtiölle. Lisää.
Tampereen Sanomain (toinen, no. 9.663). Edelt. kommandiittiyhtiö Tampereen Sanomain Kannatusyhtiö A. Törnqvist ja kumpp. (no. 7.427), jonka toisena osakkaana oli kirjapainaja E. A. Majlund. He olivat ostaneet lehden talvella 1897. Talvella 1898 lehti siirtyi ky:ltä otsikon oy:lle, joka meni konkurssiin 20.7.1904. Lehden ilmestyminen oli päättynyt 31.8.1900. Lisää.
Tampereen Sanomain (kolmas, no. 18.076). Julkaisi uutta Tampereen Sanomia -lehteä 1905–09. Tytäryhtiöksi ja lehden painoksi oli ostettu Kustannus ja Kirjapaino Oy Sampo. Otsikon yhtiö ilm. jatkoi 1909 jälkeen kirjapainoyhtiönä (lisää). Vuosihaaste 1913. Ks. sanomalehden seuraajayhtiötä ja lehtiyhteenvetoa.
Tampereen Sementtivalimo- ja Rautabetoni. Viemäriputkia, rumpuputkia, kaivonrenkaita, massateollisuuden altaita ym., rakennustöitä. Ilmoitus. Tammelankatu 9. Lopetti 1931, jolloin liiketoiminnan jatkajaksi tuli Tampereen Sementtivalimo ja Rakennus Oy, v:sta 1945 Tasera Oy. (Edelt. Rich. Helanderin Rakennusliike oli per. 1945.) Ks. myös Vaasan Rautabetoni-Oy.
Tampereen Suomalainen Yhteiskoulu. Oma talo oli valmistunut 1901. Oppilaitoksen omistajana jatkoi v:sta 1949, ja jatkaa edelleen, Tampereen yhteiskoulun säätiö. Nyk. Tampereen yhteiskoulun lukio.
Tampereen Teatteri (vanha). Yhtiön teatteri avattiin 1904. 1916 op. 300 os. Suurimmilla 5 os. 20.5.1938 yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön per 31.5.1938 ja siirtää yhtiön sitoumukset uudelle Tampereen Teatteri Oy:lle (no. 85.686, per. 1938), joka edelleenkin vastaa teatteritoiminnasta. Vrt. ↓.
Tampereen Teatteritalo. Yhtiö per. jo 1904. 1912 valmistui talo. Vrt. ↑. Johan Waldemar Enqvist 7,5 %, Birger Federley 3 %, muilla enint. 5 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Kiinteistön omistus siirtyi 1946 vastaper. Tampereen Teatteritalosäätiölle.
Tampereen Telefooni. Teleyritys, konttori. 1.12.1920 Tampereen Puhelin Osk osti yhtiön koko laitoksen. 1997 osk muuttui Tampereen Puhelin Oy:ksi, nimi v:sta 2001 Soon Communications Oyj (lisää). 2002 se fuusioitiin Elisa Oyj:hin.
Tampereen Trikootehdas. Tuli varhain Suomen Trikoo Oy Ab:n tytäryhtiöksi, jonka nimissä otsikon yhtiö valmisti sukkia. Yhtiön konkurssin 1932 jälkeen S. Trikoo perusti uuden tytäryhtiön, Tampereen Trikoo Oy:n (no. 70.491), joka jatkoi sukkien valmistusta 1980-luvun puoliväliin asti. Nämä, sekä no. 8.858, ovat kaikki kolme eri yhtiöitä.
Tampereen Uutisten. Sanomalehti Tampereen Uutiset ilmestyi 1890–1905. Lehti. Yhtiön TJ ja pääomistaja v:een 1904 oli Conrad W. Tennberg (1836–1915). 18.12.1905 alkoi konkurssi.
Tampereen Välityskonttori. Toi maahan mm. amerikkalaisia Waterman perä- ja sisämoottoreita veneisiin. Itäinenkatu 20.
Tarmola. Per. 1905, lak. 1956. 3-kerr. asuintalo Loikkasenkatu 12 (aik. nimi Upseerinkatu) ja Kyllikinkatu 2:n kulmassa. Osti kaupungilta tontin 68 Papulan korttelissa 16. 14 os. à 1000 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Vuosihaaste 1947.
Tavastehus Bryggeri - Hämeenlinnan Panimo. Sijaitsi kaupungin keskustassa, Vanajaveden rannalla. Sittemmin kiinteistössä toimi Kultakeskus Oy ja lopuksi maakunta-arkisto ja kaupungin virastoja. Paikalle tullaan rakentamaan asuntoja.
Tavastehus Ångsågs. Lehti. Sahalaitos oli Aug. Eklöf Ab:n omistuksessa 1895–1942.
Teisko. V. 1891 ja 1897 osakekirjoissa lukee Höyryalusosakeyhtiö Teisko, mutta yhtiön virallinen nimi oli aina Oy Teisko. Varustamo liikennöi Näsijärvellä pohjoisempaan. Omisti matkustajalaivat: ss Aune, ms Intti, ss Teisko ja ss Teisko (II), viim.main. alus v:een 1955. 1928 op. 516 os. Alussa hajaomistuksessa (suurimmalla 9 os.). 1917 VT, myöh. VN Yrjö Pulkkinen 16 %. 1941 Herman Mäklin 8,5 %. Viim. kr.-ilmoitus 1941, mutta yhtiö täytti 1946-velvoitteensa.
Telefon. Puhelinlaitos. 1923 op. 150 os., 1925 300, 1927 600. 26 perustajaa, suurimmalla 11 %. 1925 Ossian Swanljung 26 %. 1937 Anna S. 33 %. 1952 O. Swanljung Oy 69 %. Vuosihaaste 12.12.1957.
Temintaipaleen Puunjalostusliike. Oli tallinnalaisen AS A. M. Lutherin omistuksessa. Alkoi rakennuttaa Lohjalle vaneritehtaan, joka käynnistyi 1916 Ab Faner Oy:nä ja jonka Metsäliitto osti 1965.
Temperator. Voin ja munien vientikauppaa, huolintaliike. Ilmoitus. Yhtiö osti Ludvig Martin Lignellin (1866–1918) Hangossa sijaitseva jäädytyslaitos (kuvassa: valtion laitos) jossa mm. 13 kylmähuonetta. Alussa Lignell 34 % ja Carl Fredrik Maury 10 %. 1901 omistus oli hajautunut. Lignell julistettiin konkurssiin 3.6.1901. 1911 viim. kr.-ilmoitus. Yhtiö lopetti toimintansa syksyllä 1913.
Tenhunen. Kaarlo Albin (Alpiin) Tenhunen (1867–1903). Oy oli 1903 lakanneen K. A. Tenhusen Kangaskauppa ja Räätälinliikkeen (no. 1.128) seuraaja. Konkurssi.
Terijoen Suomalainen Yhteiskoulu. Yksityiskoulu aloitti 1907 ja oma koulutalo valmistui 1910. Valtiollistettu 1919.
Terrakotta. Tuotteet. Osti 1910 Skogäng-palstan (Ollaksen perintöratsutila) Sipoon Martinkylän kylässä pystyttääkseen siellä uunin terrakotan ja savitavaran polttamiseen. Ei osakeanteja. Haki konkurssia 5.9.1914. Omaisuutta oli 105.400 mk ja velkoja 126.800 mk. Vrt. Mårtensby Tegel ja sen lisätiedot. Seudulla toimi 1936–57 Oy Tallma Ab (tiiliä ym.).
Tervalahti. Omisti v:een 1955 ss Tervalahden.
Theaterhus i Åbo. Nimi v:sta 1917 Åbo Teaterhus Ab. Per. oy:nä 1836. Yhtiö omisti 1839 rak. teatterikiinteistön. Osakkeita oli 1836 400 à 100 paperiruplaa. 1905 na. 1200 mk, 1928 na. 3600 mk. Åbo Akademi (myöh. Stiftelsen för Åbo Akademi) omistaa v:sta 1917 kiinteistöyhtiön/kiinteistön, esim. 1931 73 %, 1959 94 %. Julkinen haaste 5.6.1968. Åbo Svenska Teater, ks. Ab Svenska Inhemska Teatern, toimii edelleen talossa.
Thermæ. Kylpylä Aurakatu 14 (Priman talo). Lehti 2. Suurin om. Fastighetsaktiebolaget Prima, Wilhelm Willberg (1870–1951, Priman om. ja Merkur Rohdoksen per.) 5 %. Vain perusilmoitus. Konkurssin 1908 jälkeen paikalla toimi saman niminen Willbergin johtama kylpylä.
Thölö Parkanläggning ("Djurgårdsbolaget"). 1848 Henrik Borgström vpi ystävineen vuokrasi kaupungilta laajan alueen Töölönlahden pohjoispuolella puistoa ja kylpylää varten. Osakkeita oli 150 à 15 rpl h kun yhtiö perustettiin 1851. Kylpylä ei toteutunut, mutta puistosta tuli suosittu. Kun vuokra-aika umpeutui 1876 alue palautui kaupungille.
Tidnings- och Tryckeri i Helsingfors. Edelt. 1879 per. Nya Aktietryckeriet. Unioninkatu 20:ssä (kivitalo vas., myöh. PSP) sijainnut kirjapaino julkaisi myös sanomalehdet Nya Pressen (vanha) ja Folkwännen. Lehti. Amos Anderson osti yhtiön arvokkaine tontteineen 1910. Henkilökunta ja koneet siirrettiin asteittain Mercatorin kirjapainoon ja 1921 yhtiö lopetettiin.
Juho Kauppi Tieto. Yhtiö kustansi 1912–41 n. 60 erillistä nimikettä, joista 3/4 tietokirjoja. 1919 (viim. kr.-ilmoitus) op. 400 os. Juho Kaupin (1880–1961, kuva →) perustama ja johtama.
Tietosanakirja. Otavan ja WSOY:n yhteisyritys, joka kustansi ensimm. suomalaisen ensyklopedian, Tietosanakirjan, 10 osaa 1908–1920. Esitys. Tämän jälkeen yhteisyritys oli tehnyt tehtävänsä.
Tikkurilan Kaakelitehdas Oy (vanha, no. 26.549). Aloitti Viertolan kartanon tiilisessä navetassa, jonka viereen rakennettiin suuri tehdasrakennus. 1912 töissä oli n. 50 henkilöä. Valmiit kaakelit (uuneja varten) kuljetettiin hevosilla Tikkurilan asemalle. 1912 op. 200 os., 191x 800. Lopussa tri Iivari Leiviskä (1876–1950) 25 %, Ilmari Auer 4 %. 15.6.1917 yhtiö haki vuosihaastetta päätettyään purkautua. Uudelleenjärjestelyjen seurauksena syntyi 1917 uusi Oy Tikkurilan Kaakelitehdas.
Toijalan Sähkö. Sähkön jakelu, mylly. Alussa hajaomistuksessa, myöh. pitäjän tapettitehtaat olivat pääomistajia ja niiden jälkeen Toijalan kaupunki. 1983 Hämeen Sähkö Oy hankki valtaosan osakkeista ja tarjosi 3 TS:n os. vastaan 1 HS:n. TS:n 48 % osuus tappiollisesta Toijalan Lämpö Oy:stä alensi TS:n arvoa. Fuusioitu per 1984, lakannut 1986.
Tolkis Ångsåg. Aloitti 1875 Kattsundetin varrella. Lehti. Sahan kahden konkurssin jälkeen August Eklöf osti sen 1885 ja rakensi paikalle sellutehtaan. 1964 Oy Tampella Ab osti Eklöf-yhtiön ja uudisti sahan 1976. 1993 saha siirtyi Enson omistukseen, ja se suljettiin 1.2009.
Tollander & Klärichs Tobaksfabrik. Edelt. 1840 per. ay no. 2.053, jonka omistajille oy antoi osakeapportin. Savukkeiden valmistus, Yrjönkatu 36. Lehti. Kuva. Anders (Andreas) Woldemar Klärich (1852–1932; poika Rolf A. ks. Merijal) oli oy:n TJ koko ajan. 1919 op. 0,5 Mmk, 1920 1 Mmk. A. W. Klärich ja vävy Hugo Emil Saurén om. kukin 50 %. Vuosihaaste 4.1.1927 liiketoiminnan päätyttyä 1925. 1920-luvun alussa uusi valmistevero oli tehnyt toiminnan kannattamattomaksi myynnin vähennettyä.
Tonsor. Mahdollisesti ruotsalaisen partakoneterien valmistuskoneita tekevän AB Tonsorin tytäryhtiö. 30.12.1915 yhtiökokous käsitteli yhtiön purkamisasiaa.
Topin Tiilitehdas. Oy osti 18.000 mk:lla 1903 per. t:mi Topin Tiilitehtaan Paavolan pitäjän Lapin kylässä. 9 perustajaa, suurin A. Lagerlöf 13 %. Viim. kr.-ilmoitus 1927. Tehdas toimi 1903–38.
Trävaru Torneå. Nimi v:sta 1954 Tornion Puu Oy. Edelt. 1900 per. Nordfinska Trävaruaktiebolaget. Saha, puutavaran kauppaa, metsänomistus 12.000 ha, Kemi. 1936 na. korotettu 1000 mk:aan (rahastoanti 1:9 ja käänteinen split: nyt 500 os. à 1000 mk). Oli ruotsalaisten Nordiska Trävaru-AB:n, Baltiska Trävaru-AB:n ja lopuksi AB Ytterstfors-Munksundin (konkurssiin 1925) omistama, kunnes Ab Kemi Oy 1935 osti yhtiön 100 %. Fuusioitu 1992 Oy Metsä-Botnia Ab:hen. [Meinander 1950 s. 99.]
Torneå Bryggeri. Suensaaren kaupunginosassa, nyk. Lapinkullankadulla sijainnut olutpanimo aloitti toimintansa 1.1876. Tuotanto-ongelmien vuoksi yhtiö joutui jättämään konkurssihakemuksensa 30.6.1880. Lehti. Uusi Torneå Porter och Ölbryggeri-Ab osti panimon 1881. Nimensä Lapin Kulta Oy:ksi muuttanut yhtiö siirtyi Oy Hartwall Ab:n omistukseen 1980. Panimo suljettiin 2010.
Torneå Rederi. Omisti puolen vuoden ajan 1902 puuparkin Hannah Blanchardin, rak. 1878. Torniolainen F. O. W. Nordberg oli ostanut aluksen 1899 ja yhtiö myi sen 1902.
Torneå Ångbåts. Osti 1871 ss Aavasaksan, myyty 1887. Omisti v:sta 1885 ss Norra Finlandin. Pääreitti oli Tornio–Pietari.
Ångfartyget Trafik. Per. 1875 J. W. Rautellin johdolla. Varustamo osti silloin siipiratashöyryn Grefve Bergin (ks. Österbottniska), joka 1877 muutettiin potkurilaivaksi ja sai nimen ss Trafik. Kulki Lyypekin linjalla. 22.10.1880 laiva ajoi karille ja upposi ja yhtiö purettiin.
Ångfartygs Transito. Edelt. Ångfartygs Ab Poseidon (no. 9.920). Omisti 8 alusta (ss Finland, ss Goole Trader, ms Hilma, ms Lauri, ss P. Thorvörst, ms Rauha) Suomen ja Saksan välistä liikennettä varten. Varustamo liitettiin 1924 Boreen. Kauppaosakeyhtiö Transito oli eri varustamo.
Tryckeri- och Tidnings i Fredrikshamn. Yhtiön lehti Fredrikshamns Tidning ilmestyi 1884–1910. Kirjapainonsa yhtiö oli antanut vuokralle 1891–1908.
Trävaruaktiebolaget i Brahestad.
Liitettiin 1918 Raahe-Oy:hyn, joka 1942 fuusioitiin Rauma-Raahe Oy:hyn.
Tuki. Per. 1901, toimii. Asuintalo Vyökatu 6/Kauppiaankatu 13, valm. 1901. Yhtiö oli ostanut 1388 m² tonttinsa kaupungilta 1901. 30 os. à 500 mk, 1901 op. 60 os. Asuntojen haltijoiden omistama.
Tuokslahti Träsliperi. Per. 1898. 2 hioma- ja 4 pahvikonetta Sortavalan kaupungista hieman länteen, Kiteenjoen Haapakoskessa. Lehti. TJ oli perustamisesta lähtien ja ainakin vielä 1910 Gunnar Brander (1875–1939), joka myöhemmin mahdollisesti työskenteli Verlassa sekä oli Vaasan Saippuatehtaan TJ. Hän ja toinen hallituksen jäsen Werner Brander olivat veljiä, ja ko. osakkeen omistaja Otto Lönnholtz, Katisten kartano, oli veljesten serkku. 1899 op. 450 os.
Turengin Telefooni. Per. 1909 (rek. vasta 1913, no. 29.077), lak. 1967. Nimi v:sta 1923 Turengin Puhelinosakeyhtiö. Senaatti oli vahvistanut säännöt 2.12.1909. 30 os. à 100 mk. 1923 op. 100 os., 1942 (viim. kr.-ilmoitus) op. 100 os. à 1000 mk. Fuusioitu 1965 Hämeenlinnan Puhelin Oy:hyn. [Hämeen Puhelin 1883–1983 s. 115–122.]
Ångfartygs Turku. Turkusteamersin mukaan yhdistettiin 1885 ss Åbo -varustamo ja Ångfartygsaktiebolaget Finland (lehti) Ångfartygsaktiebolaget Turuksi. ss Åbo ja ss Finland -laivat seurasivat mukana. 1893 FÅA osti yhdistetyn Turku-varustamon.
Turun Jalkine- ja Nahkakauppa. Lehti. Jo 1896 yhtiökokous käsitteli yhtiön purkamista.
Yrjö Korte Turun Kansallinen Kirjakauppa. Kirja- ja paperikauppa, pääliike Linnankatu 16. Hämeenkatu 7:n myymälä. Yrjö Korte (1885–1979, kuva →) oli TJ:na 1906–61. Liikevaihto 2,7 Mmk 1967. 1899 op. 30.000 mk na. 50 mk, 1912 50.000, 1917 0,1 Mmk na. 100 mk, 1918 0,2, 1923 0,4, 1927 0,8, 1927 1,0, 1950 2,0 Mmk na. 200 mk, 1957 10 Mmk na. 1000 mk, 1971 0,3 Mmk na. 30 mk, 1981 0,9 Mmk na. 90 mk, 1989 992.250 mk na. 150 mk. Os. vertailuarvo 75 €. Korten perhe on kauan ollut suurin omistajataho.
Turun Raittiusravintola. Ravintola Saima, Eerikinkatu 17. Lehti. Yhtiö näyttää lakanneen n. 1900, mutta ravintola toimi esim. 1913.
Turun Rautasänkytehdas. Rautasänkyjen ja puuhuonekalujen valmistus, Raunistula. Konttori Kirkkokatu 29. 1910 op. 250 os., 1917 750. Konkurssin 6.12.1912 jälkeen Juho Merivaara osti tehtaan ja muodosti siitä Auran Rautasänkytehtaan (oy:ksi 1921, kuva). 1939 Instrumentarium Oy osti J. Merivaara Oy:n. Turun konepajan nimeksi tuli myöh. Auran Rautateollisuus (ARA), jonka Instru myi Perusyhtymä Oy:lle 1964. 1987 Tamrock osti Aran.
Turun Suomalainen Kirjapaino (no. 20.971). "Uuden Auran lisäyhtiö." Lehti. Perustettiin hankkimaan liikepääomaa Turun Suomalainen Kirjapaino- ja Sanomalehti Oy:lle ↓. 4.5.1945 tukiyhtiö päätettiin purkaa.
Turun Suomalainen Kirjapaino- ja Sanomalehti (no. 5.818). Edelt. Aura-Lehden Oy. Otsikon yhtiö kustansi Uusi Aura -lehteä 1897–1916 (lehti per. 1880, lakannut 1964). Yhtiö toimi Oy Priman talossa Yliopistonkatu 23. Tukiyhtiö ↑. 1916 kustantajaksi tuli Uuden Auran Oy (no. 33.927), joka 1962 vaihtoi nimeään Auraprint Oy:ksi. Se yritys toimii edelleen. TSKS ryhdyttiin purkamaan.
Tuusniemen Telefooni. Nimi v:sta 1928 Tuusniemen Puhelin Oy. 1908 op. 40 os., 1909 65, 1928 150. 1928 Hackman & Co 25 %. Laitteet valtiolle n. 1946. Viim. kr.-ilmoitus 10.4.1934, mutta yhtiö täytti 1946-velvoitteensa.
Tuusulan Kansanopiston Kiinteimistö. Nimi v:sta 1929 Tuusulan Kansanopisto Oy ja virall. kotip. Tuusula. Talo. Perusilmoituksen jälkeen seur. ilmoitus v. 1929, mutta 1921? na. oli korotettu 100 mk:aan ja 1926 op. 2500 osakkeeseen; maksukuitti. 1988 op. 300.000 os. à 1 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. 1988 annin ilm. merkitsi Tuusulan kunta, jolla nyt oli 69 % (1991 84 %, 2013 85 %).
Tyrvännön Telefooni. Nimi v:sta [viim. 1926] Tyrvännön Puhelin Oy. 1957 yhtiöllä oli 81 tilaajaa. 1931 op. 250 os. à 200 mk, 1946 xxx. Puhelinlaitos liitettiin Hämeenlinnan Puhelin Oy:hyn 1958. [Hämeen Puhelin 1883–1983 s. 126–131.]
Tyrvään Telefooni. Per. 1893. Nimi v:sta 1930 Tyrvään Puhelin Oy. Ylläpitää puhelinjohtoja Tyrvään–Karkun–Tampereen, Tyrvään–Kiikan–Huittisten ja Karkun–Mouhijärven välillä. 1924 op. 250 os., 1931 400, 138 525, 1944 750. Hajaomistuksessa. Puhelinlaitteet myytiin 1953. Seur. Vammalan Seudun Puhelin Oy. [Historiikki: E. Metsola 1958 50 s.]
Työväen Konepaja. Per. 1898 (rek. 1900). Lehti. Hajaomistuksessa. Toimi mies ja ääni -periaatteella. Yhtiö hakeutui konkurssiin 8.7.1900, lopullinen vararikko 7.5.1901. Sen jälkeen toiminnan jatkoi Kuopion Osuuskonepaja (no. 14.429, per. 1902). 1916 konepaja myytiin Pohjois-Savon Rautakauppa Oy:lle, joka muodosti siitä Kuopion Konepaja Oy:n (ensin no. 35.520). Myös laivatelakka.
Työväen Sanomalehti. Julkaisi mm. SDP:n pää-äänenkannattajan Työmiehen 1895–1918. Asiakirja, lippu. 1899 op. 2000 os., 1908 3000. Alussa hajaomistuksessa. 1923 Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta (SDP) osti otsikon yhtiön, joka 10.3.1924 päätti lakkauttaa toimintansa ja hakea vuosihaastetta. Lehden jatkajaksi oli 1919 tullut Kansanvallan julkaisema Suomen Sosialidemokraatti.
Pekka Väyrynen Tärnan. Yhtiö osti 1894 1168 m² tontin Laivurinkatu 10/Pursimiehenkatu 2, jossa oli 1890 rak. asuintalo (kuva 2). Tärnan meni pian konkurssiin ja KOP huusi kiinteistön. Primulan perustaja Pekka Väyrynen (1882–1940, kuva →) osti sen 1917 ja ainakin vielä 1970-luvulla se oli hänen kuolinpesänsä omistuksessa. Leipomo toimi yhtiön talossa 1919–65.
Asunto Tölögatan 7. Per. 1909, toimii. Nimi v:een 1940 Ab Tölögatan 7. Asuintalo Töölönkatu 7/Cygnaeuksenkatu 14 rak. 1910. Yhtiö oli ostanut 808 m² tonttinsa kaupungilta 1909. Alvar Aalto on asunut talossa. 1940 234 os. à 500 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Uleåborgs Nya Badhus - Oulun Uusi Sauna. Edelt. ilm. Uleåborgs Badhusaktiebolag per. 1884. Uusi yhtiö osti 16.2.1893 Linnansaaren 1884 aloittaneen kylpysaunalaitoksen. Perustajat olivat Karl Löfhjelm, Isak Ravander ja Andreas Johan Wettersten. Toiminta päättyi 1.5.1927. Rakennus purettiin 1951.
Uleåborgs Tryckeri (vanha). Per. 1876 ja sai s.v. painoylihallitukselta oikeuden julkaista ja painaa Pohjois-Suomen ja Uleåborgs Tidningin. Hallituskatu 9. Näyttää siltä, että perustajat eivät vahvistuttaneet yhtiön säännöt senaatilla. Os. na. 300 mk. 1880 Weljekset Åström osti yhtiön. Kirjapaino tuhoutui Oulun palossa 2.11.1882, eikä otsikon yhtiöstä ole sen jälkeen tietoja. Lehti. Vrt uusi (Kirjola Oy). – Seuraavana kesänä (1883) aloitti Oulussa uusi kirjapaino, K. F. Kivekkään Uleåborgs Nya Boktryckeri (ei oy), joka jatkoi em. lehtien sekä Kaikun julkaisemista ja painamista. 1908 vaasalainen Osk Vapaa Sana osti tämän painolaitoksen. Lehti.
Ulrikasborg. Per. 1908, toimii. Asuintalo Ullanlinnankatu 3/Pieni Roobertinkatu 4–6, valm. 1910. Läpikorttelitontti on 3187 m². 2611 os. à 100 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Byggnads Unitas. Yhtiö osti 1903 läpikorttelitontin Eteläranta (Läntinen Rantakatu) 6/Unioninkatu 7:n. Tontti 1440 m², 1904 valm. rakennus (kuva 2, 3) jossa oli 24 asuntoa ja 108 asuinhuonetta. 140 os. à 1000 mk. 1911 yhtiö haki vuosihaastetta, meni konkurssiin ja sen kiinteistö huutokaupattiin 24.5.1911. Kiinteistön osti 710.000 mk:lla vuorineuvos Georg Ehrnrooth (1866–1935, sukupuu) perheensä käyttöön, omistaen kiinteistön henkilökohtaisesti. 1951 hänen perillisensä myivät kiinteistön sen nyk. omistajalle Kiinteistö Oy Eteläranta 6 - Unioninkatu 7. Siellä asuu edelleen suvun jäseniä.
Uuden Metallitehtaan Helsingissä - Nya Metallfabriks i Helsingfors. Valmisti etenkin heloja ym. tarvikkeita rakennuksiin. Toimi Taipaleen huvila 5:ssä (Pohj. Hesperiank. alkupää), 50 työnt. Lehti. Suoritustilaan yhtiön omistajan, Johan Walfrid Engbergin s. 1854 mentyä konkurssiin ja paenneen ulkomaille 7.1892.
Uuden Suomettaren. Lehti ilmestyi 1869–1918. Mainos. Lisää KL s. 67. 1901 op. 192 os. à 500 mk, 1909 op. 1380 os. à 100 mk. Kuitti. 1919 P. J. Hynninen 7 %, Väinö Jalava 6 %, Akseli Listo 6 %, K. Koskimies 6 %, Eino Suolahti 6 %. Yhtiökokous 15.5.1919 päätti lakkauttaa yhtiön. Vuosihaaste yhtiön purkamista varten 28.6.1919. Seur. Oy Uusi Suomi.
Uudenkaupungin Sanomalehti- ja Kirjapaino. Nimi v:sta 1964 Uudenkaupungin Kirjapaino Oy, v:sta 1998 Uudenkaupungin Sanomalehti Oy. Uudenkaupungin Sanomat on ilmestynyt v:sta 1891 alkaen. Rauhankatu 6. 1938 op. 400 os., 1951 na. 500 mk. 1938 Hj. Lehtinen 30 %. 1981 Jukka, Lassi ja Helfrid Lehtinen 51 %. 1989 Oy Turun Sanomat 69 %, 1994 88 %. 2004 Salon Seudun Sanomat Oy (TS-Yhtymä Oy) 92 %.
Uudenkaupungin Telefooni - Nystads Telefon. Nimi v:sta 1920 Uudenkaupungin Puhelin Oy, v:sta 1956 Uudenkaupungin Seudun Puhelin Oy, v:sta 1963 Vakka-Suomen Puhelin Oy. 1959 ostettiin Lokalahden Puhelin-osk. 1944 op. 435 os. na. nyt 200 mk, 1956 na. kor. 10.000 mk:aan. 1940-luvulta lähtien Uudenkaupungin kaupunki omisti n. 10 %. Nyk. alueen teollisuusyritykset ovat suurimmat omistajat.
Uusimaa (vanhin). Nimi v:een 1926 Sanomalehtiosakeyhtiö Uuusimaa. Yhtiön kustantama ja v:sta 1907 painama, edelleen ilmestyvä Uusimaa-sanomalehti aloitti 1894. Op: 1897 9000 mk na. 15 mk, 1907 19.000 mk, 1926 48.000 mk; 1948 0,64 Mmk na. 200 mk, 1956 1,92 Mmk, 1960 4 Mmk. Vapautettu 1946-velvoitteista. 1946 Ossian Hopea 14 %, KOP 13 %, Emil Kukko 8 %. 1983 Keski-Uuusimaa Oy (om. Eero Lehti) osti osake-enemmistön KOP:lta, SMP:ltä ja TJ Leo Reijoselta. Fuusioitu 1990 uuteen Uusimaa Oy:hyn (no. 410.304), joka 1999 fuusioitiin Keski-Uusimaa Oy:hyn (nyk. nimi Suomen Lehtiyhtymä Oy).
Fastighets W. W. Per. 1904 (no. 15.946), toimii. Asuintalo (kuva 2) Fredrikinkatu 22/Uudenmaankatu 32, valm. 1904. 140 os. à 1000 mk. Osakekirja on tod.näk. v:lta 1904 ja joka tapauksessa viim. v:lta 1922. Asuntojen haltijoiden omistama.
Waasan Suomalainen Tyttökoulu.
Yhtiö omisti Vaasan suomenkielisen tyttökoulun, 1891–1904, jolloin valtiolle. Nyk. jatkaja Vaasan yhteislukio.
Vakka-Suomen. Julkaisi sanomalehti Vakka-Suomen 1908–12, kirjapaino. J. Kaskinen, Carl Lundström ja Knut Wallin kukin 10 %. Vuosihaaste 29.7.1912. Lehden ilmestyminen jatkui v:een 1923 toisten kustantajien toimesta, ks. myös Oy Maaseutu.
Byggnads Walhalla (no. 12.676). Nimi v:sta 1952 Bostads Ab Walhalla. Per. 11.4.1901 rakentamaan asuintalon osakkailleen ja osti sitä varten kaupungilta 1374 m² tontin Alppikatu 9. 1902 valmistuneessa 1-kerr. puutalossa oli 14 kaksiota. 14 os. à 500 mk. 1961 uusi yhtiö Asunto Oy Alppikatu 9 oli hankkinut vanhan kaikki osakkeet, puratti puutalon 1961 ja 1962 paikalle valmistui uusi asuintalo. Vanha yhtiö haki vuosihaastetta 11.8.1961.
Walkiakosken Telefooni. Nimi v:sta 1939 Valkeakosken Puhelin Oy. 1.1.1956 verkko ja laitteet myytiin valtiolle.
Wallbergs. Ravintola ja kahvila anniskeluoikeuksin (ns. schweitzeria) sekä juhla/tanssipaviljonki Vallila (rak. 1880, yläkuvassa kesk.) Wallberget- eli Walliwuori/Vallimäki-puistossa Uudessakaupungissa. Lehti. 1886 uusi yhtiö, Wallbergs Nya Ab jatkoi liiketoiminnan.
Valvojan. Aikakauskirja Valvoja perustettiin 1880. Hajaomistuksessa, E. N. Setälä 6 os. Vim. kr.-ilmoitus 1907. Yhtiön julkaisu yhdistyi 1923 Aika-aikakauskirjan kanssa Valvoja-Ajaksi.
Wanajavesi Fönsterglas. Heinun ja Vanajaveden sahat Kalvolassa (lak. 1914–15), lasitehdas? Alussa Karl Palmroth ja Claës Norstedt 33 % kukin. 1915 Werner Oesch 72 %. 1917 yhtiön TJ Artturi Arvid (Arvi) Stenvik (1876–1918, murhattu) 100 %.
Wasa Badhus. Kylpylä (kuvassa vas.) sijaitsi Hovioikeudenpuistossa, kartta. Lehti. 1875 C. A. Strengell 3,5 %. 1898 C. J. Hartman 12 %. Kun yhtiö oli myynyt rakennuksensa päätti yhtiökokous hakea vuosihaastetta 19.8.1918. Kylpylätoiminta jatkui kuitenkin jonkin aikaa. Rakennus purettiin arviolta 1920-luvulla.
Wasa Droghandel. Kaksi rohdosmyymälää, Hovioikeudenpuistikko ja Kauppatori. Lopussa kemikalikauppa, tukuttain, Hovioikeudenpuistikko 15. Op. 1918 0,08, 1930 0,32, 1946 0,64 Mmk. Alussa apteekkarit Oskar Dahlin 15 %, Oskar Löfman 15 % ja A. Tennander 12,5 %. 1946 yhtiön TJ Ingemar Löfman 39 %, Victor Ollqwist 29 %. Viim. kr.-ilmoitus 1955.
Wasa Ångfartygs.  Varustamo omisti: 1871–92 ss Wasa, 1876–92 ss von Döbeln, 1887 ss Finland, ym. Reitti mm. Tornio–Pietari, myöh. myös Lyypekkiin. Lehti, 1892 SHO osti laivat. Yhtiö purettiin 1894.
vanha osakekirja Wattenkuranstalten i Lovisa Wattenkuranstalten i Lovisa. Rakennus, joka tuhopoltettiin 27.1.1936, sijaitsi nykyisen Generalshagenin koulun paikalla, Kuningattarenkatu 21. Lehti. Jäljellä on paviljongin kivijalka.
Veckobladet. Yhtiön tarkoitus oli ostaa Mathias Forssin perustaman Veckobladet-sanomalehden. Lehti ilmestyi 1892–1917. Sen seuraaja oli Svenska Tidningen, jonka Ab Veckobladet kustansi 1917–18. 1906 op. 700 os. Perustaja oli kansakoulunopettajia. Alfred Napoleon Winell (Kirkkonummi, 1862–1933) 53 %. Uusia omistajia 1917. Viim. kr.-ilmoitus 1910.
Vehmaan Telefooni. Per. 1899 (rek. 1904). Nimi v:sta 1959 Vehmaan Puhelin Oy. Teleyritys. 1900 op. 80 os., 1916 100, 1918 150, 1920 250, 1959 500 os. à 1000 mk, 1963 650, 196x 700, 1972 800, 1975 1000, ... 1981 na. 300 mk. Lopussa 1362 os. Alussa kaikilla 1 os. 1971 Vehmaan Ok 2,5 %. 1989 edelleen hajaomistuksessa, Vehmaan kunnalla 2 %. 1989 yhtiökokous päätti myydä teletoiminnot Varsinais-Suomen Puhelin-osk:lle (ks. Lännen Puhelin Oy) ja purkaa yhtiön.
Höyrysaha Wellamo. 7.4.1904 yhtiön perustajat ostivat 7000 mk:lla pakkohuutokaupassa Siikaisten Höyrysaha Oy:n (ks. sitä) sahalaitoksen. 1 raami, 3 sirkkeliä. 1915? op. 12.000 mk:ksi (na. 175 mk?!), koska yhtiö joutui maksamaan lisää sahan pantinhaltijalle. 14 osakasta, suurin I. Isotalo 8 os. 1926 yhtiö lopetti kaiken toimintansa kun sen saha ja muu omaisuus oli pakkohuutokaupattu 6570 mk:lla. Yhtiö päätettiin purkaa ja sille haettiin vuosihaaste 15.6.1932. Lak. 1934.
Vesilahden Telefooni. Per. 1907 (rek. 1910). Puhelinlaitos toimi Vesilahdessa, Tottijärvellä ja Lempäälässä. 1937 op. 120 os. Kullakin omistajalla oli 1 os. Laitos TPO:lle 1954.
Wiborgs Arbetarebostäder. Ns. Plevnan työväenasunnot Katariinankatu (myöh. Linnankatu) 39...41 (tontit no. 25...26, kartta) Pantsarlahden kaupunginosassa. Valmistuivat 1876. Lehti. 1888 taloissa asui 302 henkilöä 27 asunnossa. Hackman & Co oli yhtiön pääomistaja. 1894 päätettiin purkaa yhtiö. Hackman & Co oli aik. luopunut konepajasta, jonka vuoksi asunnot oli rakennettu.
Wiborgs Nyheters Förlags. Yhtiö osti 85.000 mk:lla Wiborgs Nyheterin julkaisuoikeudet, ollen lehden kustantaja 1904–31 (1899–1904 Ekholm itse; hän meni konkurssiin 1905 alussa). Sanomalehti ilmestyi 1899–1939, v:sta 1931 osittain samojen omistajien Itä-Suomen Kirjapaino Oy:n kustantamana. Ei op.-korotuksia. Gustaf Adolf Ekholm (1861–1934) 31 %, Torsten Aminoff 24 %. 1915–20 myös N. A. Zilliacuksen kirjapainon omistajat olivat osakkaita. 1927 Itä-Suomen Kirjapaino Oy 25 %. 19.12.1931 vuosihaaste yhtiön purkamista varten.
Wiborgs Tobaksfabriks. Edelt. Wiborgs Tobaksfabriksbolag Fr. Richardt. 200 työntekijää 1898. Etiketti. Toiminta päättyi 1906 ja F. Sergejeffin Tupakkatehdas Oy osti rakennukset Papulassa. Vrt. Tupakkatehdas Kerho Oy.
Wiborgs Trädgårds Förening. Viime vuosisadan alussa se kasvatti omenapuun taimia ym. ollen yhteistyössä mm. pietarilaisen Regelin taimitarhan kanssa. 1938 konttori Myllysaari, kukkakauppa Karjalankatu 19, viljelykset Avonen. Toimi 1943.
Vieremäen Höyryvenhe. Omisti v:een 1921 asti ss Vieremän. Huutokauppa 27.3.1920.
Vihdin Työväentalo. Talo (nyk. nimi Puistola) paloi 1923 ja uusi rakennettiin. Se ulosmitattiin 1930-luvulla ja HTS-säästöpankki perusti Kiinteistö Oy Raasakan. SDP.
Erik Gustaf Estlander Viiala Filfabrik. Konkurssin jälkeen toiminta jatkui yhtiömuotoisena 1919: Viialan Viilatehdas Oy (nimi v:sta 1956 Viialan Viila Oy), edelleen Erik Gustaf Estlander vpi:n (1871–1946, kuva →, ks. myös Commercial) omistuksessa. Tehdas. Hänen poikansa Erik Bernhard E. npi (1902–81) johti yritystä 1939–50. 1950 Rautakonttori Oy sekä Rautakauppojen Oy ja sen tytäryhtiö Puolmatkan Teollisuus Oy ostivat yhtiön (kukin 1/3). V:sta 1989 tehdas oli Sandvik AB:n omistuksessa, tytäryhtiö Viialan Viila Oy no. 479.000. Tuotanto siirrettiin Portugaliin 1996.
Wiialan Mylly. Viljan jauhatusta. K. T. Järvelä 50 %, August Mattsson 26 %. 1952 Väinö Järvelän kp 50 %, Amanda Järvelä 30 %. 1952 päätettiin lopettaa yhtiö ja hakea vuosihaastetta.
William Wiik. Makeistehdas. Aloitti Alku-karamellin tuotannon. Liitetty ennen 1928 porvoolaiseen A. W. Lindfors -yhtiöön, joka on nyk. Brunberg Oy.
Wiipurin Kauppa. Vilja- ja siirtomaatavaroiden tukku- ja vähittäiskauppa. Vähittäiskaupasta luovuttiin 1921. Pääperustajat olivat Wilho Karjalainen ja Juho Räsänen.
Wiipurin Laiva - Wiborgs Rederi (vanha, myös: Viipurin Höyrylaiva Oy). Matkustajavarustamo jatkoi Saima-yhtiön liikenne reitillä Kuopio–Viipuri. Omisti höyrylaivat Ainamo, Konkordia, Otava, Savotar ja Zachris Topelius sekä 1908–11 sv Kaleva (ex Zealand). Ainakin Konkordia ja Otava myytiin tulevan Kuopion-Wiipurin Laiva Oy:n perustajille. Lehti. 1919 per. Wiborgs Rederiaktiebolag (no. 38.252) oli eri yhtiö. [Ks. myös Riimala 1991 s. 111–151.]
Wiipurin Uusi Telefooni - Wiborgs Nya Telefon. Nimi v:sta 1914 Wiipurin Telefooniosakeyhtiö, v:sta 1929 Viipurin Puhelinosakeyhtiö. Yhtiön keskus. Vapautettu 1946-velvoitteista. Yhtiökokoukselle 23.3.1942 ilmoitettiin, että valtio tulee ottamaan hoidettavakseen puhelinliikenteen Viipurissa, joten yhtiö päätettiin purkaa. Vuosihaaste 1942. Lakkaaminen rekisteröitiin 1950 Kouvolassa.
Wiipurin Uusi Yhteiskoulu. Koulun (per. 1906) nimi v:sta 1940, jolloin se siirtyi Helsinkiin, oli Karjalan yhteiskoulu. 1913 oli valmistunut oma talo. Koulu yhdistettiin 1986 Töölön yhteiskouluun. Yhtiön omistukseen jäi koulutontti, jonka se 2005 lahjoitti Helsingin Rudolf Steiner -koulun kannatusyhdistys ry:lle, joka silloin omisti 67 % yhtiöstä. Lak. 2014.
Wiitasaaren Höyrylaiva. Per. kokous 1905. Matkustajaliikennettä Keiteleellä. Omisti ss Viitasaaren v:een 1936, ss Kömin ja ss Ylä-Keiteleen. 1909 op. xxx os., 1919 1000, 1920 3000, 1923 5000, 1923 7235. Ei omistustietoja (alussa suurimmalla oli 20 os.). Varustamo lopetti liikenteensä Keiteleellä 1948. Alus myytiin 1952 ja vuosihaaste haettiin 7.4.1952.
Viljolahden Telefooni. Rakentaa ja voimassa pitä puhelinjohtoa Säämingin Juvolan kylän, Varkauden ja Heinäveden asemien välillä. T:mi Luostarinen ja Kumpp 33 %. 1911 jälkeen seur. kr.-ilmoitus 1928, mutta yhtiö täytti 1946-velvoitteensa.
Ossian Kjellberg Villa Peter. Per. 1908 (no. 21.951), toimii. Asuintalo Pietarinkatu 22/Huvilakatu 13–15, rak. 1909. Yhtiö oli ostanut 1246 m² tontin 1908. 1953 27 huoneistoa. 40 os. à 500 mk, kaksinkertaistettu 1917. Silloin Fridolf Ek ja F. O. Berggren omistivat yhtiön 50/50. 1939 Ossian Kjellberg (1914–86, kuva →) tuli yhtiön omistajaksi ja hänen jälkeläisiä ovat edelleen talon osakkaina. Dipl.ekon. Kjellbergin päätyö oli toimia talonsa isännöitsijänä v:sta 1939.
D. Winter & Co (vanha). Maali- ja painoväritehdas, teknokemiaa, Epilä. Oli emoyhtiönsä Tammerfors Tapetfabriks Ab:n väriosasto. Kuva 2. Merkki. 1925 ostettiin Åströmin painoväriosasto ja 1928 Björkell. Jatkosta ks. Winter Oy (uusi).
K. F. Winter.
Wirtain Kehruu ja Kutoma Tehdas. Villalankoja ja kankaita, 59 työnt. 1898. Perustaja oli ins. P. G. Holm, joka 1898 siirtyi uuteen yritykseen, josta tuli Inka Oy (ks. Kutomo & Punomo Oy). 1901
Ins. Johan Theodor Durchman (1872–1927) oli suurin omistaja, 26 %. Yhtiö joutui 1901 velkojiensa hallinnon alaiseksi ja pian konkurssiin. Tehtaassa kutominen lopetettiin ja 1910 päättyi kehruukin. Viim. kr.-ilmoitus 1901. [Ks. myös J. Käppi Inka 1998.]
Wuojoki Gods. 1916 kartanoyhtiö, pitäen enin osa valtavista maa-alueistaan, myi Rauman tehdaslaitoksensa uudelle Oy Rauma Wood Ltd:lle (no. 34.921). 1938 sen yhtiön nimi muuttui Rauma Oy:ksi ja 1942 Rauma-Raahe Oy:ksi Raahe Oy:n fuusioitumisen johdosta. 1952 muodostettiin Rauma-Repola Oy.
Vuolukivi. Nunnanlahti, kuva. 1912 avolouhoksen seinämä romahti surmaten 7 kaivosmiestä. Vuolukiviä käytettiin selluteollisuuden soodauunien sisustuskivenä. Juho Lallukka ja Eugen Wolff olivat yhtiön perustajia. Konkurssi 1914 johtui Venäjänviennin vaikeutumisesta. Työmiehet ryhtyivät yksityisyrittäjiksi. 1925 aloitti Suomen Vuolukivi Oy (vanha).
Vuorimies. Per. 1910 (no. 24.119), toimii. Asuintalo Vuorimiehenkatu 19/Tähtitorninkatu 20 valmistunut 1911. Yhtiö osti 2146 m² tonttinsa 1910. 140 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. [A. Krohn, Wuorimiehen kivitalo 1911–1986, 32 s.]
Väinölänniemen Huvila. "Suuremman puukartanon rakennuttamalla hankkia Kuopion kaupungille tarpeellinen ulkoravintola sekä suuri kokoushuone, jota voisi käyttää myös laulajaisia, soittajaisia ja näyttelyjä varten." Näkymä Väinölänniemestä. Yhtiö myi 1882 valmistuneen talonsa (ns. Teatteritalo) Lotta Svärdin Pohjois-Savon piirille 1940. Vuosihaaste 1943. Teatteritalo paloi 1967.
Världen Rundt. Elävien kuvien esittäminen. Teatteri Maailman Ympäri, Mikonkatu 5, toimi 1904–15. Perustaja Hirsch Rung (1883–1939, Pukimo Oy Old Englandin om.) myi 1912 puolet yhtiön osakkeista teatteripäällikkö Sofia Thomassonille (bulvaani; juutalaisten liiketoimintakielto). Viim. kr.-ilmoitus 1915.
Västfinska Småbrukare. Välitti ja osti viljelysmaita, suurten tilojen palstoitusta. 1917 op. 3000 os. Apteekkari Arthur Lindroos 8,5 %, Henning von Rettig 5 %, T:mi J. G. Wigelius 5 %, muut 1–5 os. kukin. Lopussa Arthur Lindroos 15 % ja Eric von Rettig 10 %. Yhtiö oli ryhtynyt keinotteluun, joka osittain epäonnistui [lähde]. Vuosihaaste 30.3.1928, lak. 1928. Vrt. Åbolands Jord Ab.
Wästra Pargas. Aloitti 1902 jolloin hankittiin ss Bläsnäs. Alus myytiin 1909 ja yhtiö purettiin.
Yhteiskirjapaino. Nimi v:sta 1990 YKP-Finance Oy. Edelt 1909 per. no. 22.791. Kirjapaino, Freesenkatu 6 Hki, lopussa Hankasuontie 13. Perustajat: Suomi, Pellervo, OKO, Valio, Hankkija, SOK. Sittemmin SOK:n tytäryhtiö 76 %. Lopetti kirjapainotoiminnan 1989, jolloin yhtiö omisti enää vain Hankasuontie 13:n kiinteistön. Fuusioitu 1991 Rakennusliike A. Puolimatka Oy:hyn.
Hugo Öhmann Ylioppilaskodin. Asuntola opiskelijoita varten Uudessa ylioppilastalossa Itä-Henrikinkatu 9, lehti. Luokiteltiin matkustajakodiksi ja asuntolatilat muutettiinkin heti Lähetyshotelliksi, jonka yhtiö omisti. Juristi Hugo Theodor Öhmann (1872–1927, kuva →) 61 %. Lähetyshotellin toiminta lopetettiin 1921. Viim. kr.-ilmoitus 1925. [Muistosanoja: Sv. Kyrkoliv i Finland 1/1928.]
Ylistaron Meijeri. Historiikkia. Teollisuustilastossa 1898 Ylistarossa on 6 meijeriä ja otsikon yhtiön, pitäjän vanhimman, kohdalla ei ole mitään tietoja. Ylistaron Osuusmeijeri merkittiin kaupparekisteriin 1907. Kuva.
Ylistaron Tiilitehdas. Yhtiö osti 1897 per. Ylistaro Tegelbrukin (konk. 1907) 15.2.1911 kuolleen tehtailija Gustaf Johansonin kuolinpesältä. Tiilitehdas ja saha, 2 milj. tiiltä, 100 työntekijää. Esitys. Erika Johanson 50 %, useita Johansoneja à 7 %. 1920 uudet omistajat; Lilly Haltia 86 %. Sitä ennen op. oli ilm. kolminkertaistettu. Asetettu konkurssiin 10.1.1933 Ylistaron Sp:n hakemuksesta. Ylistaron tiilitehdas toimi 1898–1953.
Ylöjärven Telefooni. Puhelinlaitos. 1937 op. 200 os. à 150 mk, 1940 300. Alussa kullakin oli 1 os. 1955 36 osakasta, suurin Ylöjärven kunta 10 %. 16.11.1953 vuosihaaste yhtiön purkamista varten. Netto-omaisuus oli 645.000 mk ja purkuvastike 2150 mk/os. Seur. 1954 Ylöjärven Puhelin-Osk (no. 135.454, kuva), joka 1963 liitettiin Tampereen Puhelin-osk:aan.
Åbo Aktie Asfaltfiltfabrik. Edelt. per. 1877. Lehti. Asfalttihuopatehdas ja kattamisurakoitsija. V:sta 1900 myös sementtivalimo (porrasaskeleita, permantolevyjä, kaivonkehyksiä, putkia) josta tuli Turun suurin, mutta 1963 se lopetti toimintansa. 1910 n. 30 työntekijää. Yhtiö kuului Hjalmar Karlström Oy:n kanssa Karlströmin rakennuskonserniin.
Åbo-Björneborgs-Tammerfors Tändsticksfabrikers. Osti Tändsticksfabriks Ab i Åbon, Björneborgs Tändsticksfabriks Ab:n ja Tammerfors Tändsticksfabriks Ab:n kiinteistöt ja koneet; lisää (sekä jatkosta). Evert Nylund (1855–1938), F. A. Juselius (1855–1930) ja Waldemar von Frenckell (1853–1936) 1/3 kukin. Vuosihaaste 24.7.1912.
Åbo Fotografiska Magasin (Turun Valokuvausvarasto). Kameroiden ja alan tarvikkeiden vähittäiskauppaa Venäjän kirkkokatu (Yliopistonkatu) 22 A. TJ ja suurin om. Otto W. Sorthan (1887–1940) 25 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. Konkurssissa 1911 yhtiön ainoat varat olivat 70 mk.
Turun Verkatehdas Åbo Klädesfabrik - Turun Verkatehdas. Edelt. oli Multavieru Oy (ks. sitä). Kuva. Lisää. Leo Wainstein (1883–1978) osti Verkatehtaan 1925 Allan Hjeltiltä, joka muuten olisi joutunut konkurssiin Emissiooniosakeyhtiön lopettamisen vuoksi. Verkatehdas suljettiin 1965 ja 1975 lopetettiin kampalangan kehräys. Lisää yhtiön lopusta.
Åbo Magasins. Lain 25.5.1893 mukainen talletusmakasiini (oikeus antaa warrantteja, eli vastaanotti tullattuja ja tullaamattomia tavaroita säilytettäväksi omistajan lukuun, myös pantattuina; lehti), pinta-ala 3048 m². Kuva 2. 1922 op. 600 os., 1923 1000, 1925 2500. 6 perustajaosakasta à 17 %, mutta osakkeet hajaantuivat pian. 1949 Irene Weckström 28 %, Josef Lönnblad 14 %, Stiftelsen för Åbo Akademi 8 %. Yhtiön makasiiniliiketoiminta lienee päättynyt 1930-luvun alussa. 1949 vuosihaaste yhtiön purkamista varten.
Åbo Mekaniska. Turun uusi konepaja. Lehti. Lopetti toimintansa 1898, jolloin uusi Ab Vulcan (no. 9.548) osti koneet ja laitteet.
Åbo Skärgårds Ångbåts. Matkustajaliikennettä saaristossa. Lehti. Yhtiön laivoja olivat mm. Skärgården, Pargas, Kimito, Pargas 2, Dragsfjärd ja Skinnarvik. Osti 1922 ss Mauritz Holmbergin. 1916 op. 1400 os., 192x 2800. Perustajat olivat C. A. Sundahl, J. Fogelberg ja K. Dahlqvist. 1897 Attu Ab 47 %. 1915 John Mueller ml. hänen Attu Ab 56 %. Liikennöinti päättyi 1927. 1941? liiketoiminta myytiin Meritoimi Oy:lle. 24.5.1940 vuosihaaste.
Åbo Svenska Samskola. Koulu per. 1888. 1910 se sai oman talon. 1907 op. 400 os., 1911 800. 1930 Stiftelsen för Åbo Svenska Samskola 96 %. 31.7.1972 koulu valtiollistettiin. Yhtiölle julkinen haaste 3.12.1973. Koulun jatkaja on Katedralskolan i Åbo.
Åbo Ångfartygs (uusi). Matkustajavarustamo. Reitti oli Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari. Omisti 1894– ss Nordkustenin, joka vuokrattiin FÅA:lle 1904 ja myytiin 1908, sekä 1893–96 ss Helsingforsin. Yhtiön laivat. Pääomistaja oli yhtiön TJ Gustaf Adolf (Gösta) Lindblom (1862–1916, vrt. Åbo Rederi Ab).
Kurt Grönlund Åggelby Elektriska Belysnings. Helsingin kaupungin tuottaman sähkön jakelua Oulunkylän huvilayhdyskunnassa. Vrt. Oy Malmin Sähkölaitos. Otto Brandt oli yksi perustajista. 1934 Kurt Grönlund (1890–1953, HOP PNJ ja yhtiön TJ, kuva →) 87 %. 1946 Helsingin kaupunki 99 % ostettuaan mm. Grönlundin osakkeet. Vuosihaaste 14.6.1946. Oulunkylän kunta liitettiin Helsinkiin 1.1.1946.
Åggelby Handels. Nimestään huolimatta yhtiö harjoitti vain halkosahaliikettä. J. E. Walldén 11 %, Anders Krabbe-Rosqvist 4 %.
Ålands Tidnings-Tryckeri. Julkaisee v:sta 1891 Julius Sundblomin (1865–1945) perustamaa Åland-sanomalehteä. Julius ja hänen poikansa Bror olivat lehden päätoimittajia v:een 1945/75. Lukuisia op-korotuksia, 1989 op. 60.000 os. à 20 mk. 1898 Julius Sundblomista tuli suurin omistaja. 1973 Bror S. 19 %. 1986 Adele, Thomas ja Torbjörn S. sekä Ann-Christine Waller 28 %, Neutral Invest Ab (Börje Axén) 15 %. 1990 Neutral Invest Ab 16 %, Ann-Chr. W. 7 %, Rolf Granlund 6 %.
Åminne Zink (lehti) ja Åminnefors-yhtiöt sijaitsivat lähellä toisiaan (kartta), mutta olivat eri yrityksiä.
Åström & Co Borst.
Edelt. no. 2.467. 1919 yhtiö myi kaiken omaisuutensa Ab Åströms Fabriker Oy:lle (19xx).
Örnin Meijeri, Mylly ja Saha. Nimi v:sta 1944 Karvala Oy. Saha, 14.700 kg voita, myöh. etupäässä saha. Örn on talo Lappajärven Savon kylässä. 1922 op. 360 os., 1949 10.800. Hajaomistuksessa, perustajina 28 talonpoikaa. 1944 Fiilus Peltola 91 %. 1969 Matti Karvala 20 %, Veikko Lehtiniemi 14 %.
Östermyra Bruk. Yhtiö osti 1900 Törnävän kartanon tilan Seinäjoella ja rakennutti höyrysahan. Wasastjernojen tehdaskartano oli 1890 siirtynyt vakuutusyhtiö Kalevalle, ja pian rautaruukki ja ruutitehdas lopetettiin. 1903 tila siirtyi uusiin omistuksiin. Seinäjoki on saanut alkunsa Törnävän kartanosta.
Östra Nylands Ångslups. Saaristovarustamo osti ss Sandelsin, joka on ollut usealla skripoyhtiöllä. Se myytiin 1912, jolloin yhtiö osti höyrypurren Österbyn. Myyty 1913. Lehti. Kauppias Ilja Biranoff 19 %. 1944 rva Selma Udd (yhtiön viim. hall. pj. 1913 oli ollut F. W. Udd) 100 %. Yhtiökokous 13.2.1943 päätti purkaa yhtiön, koska: "Bolagets verksamhet har legat nere sedan 30 år". 1913 jälkeen seur. kr.-ilmoitus olikin vuosihaastehakemus 14.6.1944. Ensimm. vuosihaaste oli kuitenkin julkaistu jo 6.4.1914. [Ks. myös: Ilmari Elo, Höyrylaiva saapui Loviisaan, 2008.]