LISÄTIETOJA S
OSAKEYHTIÖIDEN HISTORIASTA

Tämän sivun pikalinkit:  yhtiöt  Se ,  Su ,  Sv .
Omiin arkistotutkimuksiini perustuvia täydentäviä tietoja Pörssitiedon erikoisluetteloon
internetissä Suomen osakekirjoista. Katso johdantoa.
Ilman Osakeyhtiö Oy ja Aktiebolag Ab.
Suurimmat teollisuusyritykset 1912–87. Lak*. Yhtiöt esitetty aakkosellisesti.

Saarento-Jokelan Sähkö. Per. 1920, lak. 1966. Sähkön siirtoa valaistusta ja voimaa varten etupäässä maatalouden tarpeiksi Saarento-Jokelan kylissä. 400 os. à 100 mk, 1923 op. 1150 os. 15 perustajaa, suurin Väinö Vaara 28 %. 1966 Valkealan kunta 16 %. 1962 yhtiön liiketoiminta siirtyi Valkealan Sähkö Oy:lle. Vuosihaaste 27.5.1963. 786 osakkeesta maksettiin purkuvastiketta 21 mk/os., 148 os. ei oltu esitetty.
Saarijärven Vihannes. Per. 1971, lak*. Maataloustuote- ja hedelmätukkukauppa. Yhtiö oli ostanut Pyhäkosken koulu -nimisen tilan R 5:18 (nyk. 729-408-5-195, ent. kansakoulu). 250 os. à 300 mk. 6 osakasta à 40 os. Vain perusilmoitus. 17.8.1977 alkoi konkurssi.
Saaristomeren Sijoittajat. Per. 1988, lak*. Virall. kotip. Kaarina. Turun seudun mm. pankkitoimihenkilöiden perustama harrastepohjainen sijoitusyhtiö. 500 os. à 100 mk. 20 osakasta, kullakin 5 %. Vain perusilmoitus.
Saastamoisen Faneri. Per. 1923, lak. 1960. Yhtiö osti 1923 Oy Lapinkoskelta  Särkilahden vaneritehtaan (kuva 2) Kuopion mlk:ssa ja jatkoi sen toiminnan. 1923 henkilök. 250, tuotanto 5000 m³ koivuvaneria. 3000 os. à 1000 mk, ei korotuksia. Om. H. Saastamoinen Oy. Fuusioitu 1960 emoyhtiöönsä.
Saha. Per. 1919, lak. 19xx. Ei löydy kr. KTM on 5.4.1919 vahvistanut yhtiön yhtiöjärjestyksen 2 3 4. Ilmeinen edeltäjä (samoja perustajia) ja sen loppu. Sahausta, jauhatusta, höyläystä ja sähkön tuotantoa, Jurvan Närvijoen kylä. 600 os. à 100 mk. Perustajat. Kr:stä ei ole löytynyt heidän per. myöhempää yhtiötä. 1936 on per. Närvijoki Oy, saha.
Sahalahden Haka. Per. 1968, toimii. 1969 rak. 12 asunnon 2-kerr. talo Sälssinkuja 6, oma tontti 211-472-2-17. 34.558 os. à 10 mk.
Sahalahden Sähkö. Per. 1919, lak. 1974. Sähkönjakelua. 4000 os. à 100 mk, 1921 op. 8000 os. Kunta oli pääomistaja, loppuaikoina 71 %. Fuusioitu per 31.12.1973 Hämeen Sähkö Oy:hyn. [Lisää: historiikki.]
Saha-Tuote - Sawmill Products. Per. 1926, lak*. Saha- ym. puutavaran vientiagentuuri. Alussa Unioninkatu 24, myöh. Mikonkatu 7. Lisää  2. 100 os. à 1000 mk. Omistajat vaihtuivat usein; v:een 1947 Karl Gustaf Ingman (1885–1966) 90 %, 1947 Aimo Johannes Bonsdorff (1883–1958) 70 %, 1957 Oy Artturi Somersalo Ab 98 %. Viim. kr.-ilmoitus 1963. 7.1933 yhtiö oli asetettu konkurssiin, joka ilm. peruuntui.
Saimaan Saha. Per. 1923, lak. 1929. Kr. no. 47.957, mutta oy puuttuu nyky-kr:stä. Saha ja höyläämö Lappeen Kahilanniemessä ml. Ympyräsaari, 11.000–14.000 m³ sahatavaraa, 75–100 työntekijää. Esitys. TJ loppuvaiheessa Frans E. Nykänen (1878–1941, k. tapaturmaisesti). 800 os. à 1000 mk, 1924 op. 1000 os. Viisi osakasta. Luovutettu konkurssiin 20.12.1929. Seur. Ewald Hentun (ay:n TJ) ja E. Hearndenin 1930 per. avoin yhtiö Saimaan Saha, no. 65.016, lak. 1976.
Sairashuoneenkatu N:o 4. Per. 1923, lak. 1971. Asuintalo ja tontti Sairashuoneenkatu 4. 1000 os. à 100 mk. Arne ja Arvid Schrey olivat perustajia, mutta myivät pian. Julkinen haaste 24.6.1970. Turun kaupunki oli 1970 ostanut yhtiön kiinteistön 821.200 mk:lla. Paikalla on nyt Turun oikeustalon uusi osa.
Salla. Per. 1917 (no. 36.041), toimii. Nimi v:sta 1982 As.-Oy Salla Bost.-Ab. 1911 valm. asuintalo jossa 6 asuntoa. Armfeltintie 2/Ehrensvärdintie 12/Merikatu 31. Tontti on 770 m². 50 kantaos. à 500 mk, 1917 op. 150 kanta- ja 36 etuoik. os., 1982 lajierot pois. Prof., pääministeri J. H. Vennola (1872–1938) 82 %.
Sallinkatu 4. Per. 1924, toimii. Asuintalo 2 Mannerheimintie 27/Sallinkatu 4 rak. 1925. Yhtiö osti 824 m² tontin Helsingin Pantti-Oy:ltä, joka oli ostanut sen kaupungilta 1917. 1765 os. à 1000 mk: liitt. A 10, litt. B 5, litt. C 1 os. Asuntojen haltijoiden omistama.
Salmetar. Per. 1929, lak. 2002. Kokoomuslainen sanomalehti Salmetar. 650 os. à 500 mk, 1952 op. 1500 os. Kansallisen Kokoomuspuolueen Keskusliitto (osakkeet myöh. Iisalmen Kansalliset Nuoret ry:n nimissä) 31 %, Juho Kervinen 31 %, Yrjö Hirvensalo 16 %. 1967 Oy Iisalmen Sanomat (ks. IS-Yhtymä Oy) n. 60 %. Fuusioitu 2002 Maakunnan Sanomat Oy:hyn (Keskisuomalainen Oyj:n tytäryhtiö). 110-vuotias lehti yhdistettiin 2008 alkaen Iisalmen Sanomiin.
Arvi Oksala Salmin Lauttauslaitteet. Per. 1921, lak*. Virall. kotip. v:sta 1935 Sortavala, aik. Salmi. Yhtiö lunasti Salmin Lauttausyhdistykseltä koko sen kiinteän ja irtaimen omaisuuden 276.514 mk:lla ja ylläpiti sitä; kuvaus; uittoruuhi, uitto. Yhdistys huolehti itse varsinaisista uittaus- ja lauttaustoimista. Yhtiön alullepanija ja TJ 1921–37 oli DI Arvi Oksala (myöh. kansaned., ministeri, 1891–1949, kuva →). 300 os. à 1000 mk, 1926 op. 450 os. Omistajana olivat alueen metsäyhtiöt, suurimpina Diesen Wood ja Läskelä Bruks 27 % kukin. Vuosihaaste 17.4.1939.
Salmivirran Kumi. Per. 1947, lak. 1973. Kumi- ja rengasalan tuotteiden korjaus ja myynti, Salpausselän Suurtie. 30 os. à 10.000 mk. Yhtiön TJ Edvard Johannes (1889–1950) ja Silja Salmivirta yht. 100 %. Julkinen haaste 27.6.1972.
Salon Golfkeskus. Per. 1989, toimii. Vuokraa Salon kaupungilta 52 ha alueen golfkenttää varten sekä omistaa ja hallitsee alueen rakennuksia. Anistenkatu 1. Avattu 1992. Golftoiminnan operoi Salo Golf ry. 1990 100 A-, 178 B-, 50 C-, 30 D- ja 100 E-os. à 3000 mk. 1999 D-laji jaettiin 4 alalajiin. A:lla 20 ääntä, muilla 1 ääni. Suurin om., Salo Golf ry on koko ajan omistanut kaikki A-os. ja omisti 2011 7 % osakkeista ja 51 % äänistä. Muilla yleensä 1 os.
Salon Levyteos. Per. 1949, lak*. Edelt. no. 98.574 per. 1945. Valmisti kuokkia, takomotuotteita, peltisiä ilmanvaihtoventtiilejä. Koskensepänkatu 2. 30 os. à 10.000 mk. Aino, Einar ja yhtiön TJ Tuomo Hieta-Aro 1/3 kukin. Vain perusilmoitus. 6.3.1957 vuosihaaste yhtiön purkamista varten.
Salon Seudun Puhelin. Per. 1951, toimii. Nimi v:een 1957 Salon Puhelinlaitos Oy, v:sta 2009 SSP Yhtiöt Oy, v:sta 2014 Lounea Oy. Edelt. per. 1887 (no. 4.371). Alueellinen teleyritys. 1957 14 puhelinyhtiön fuusio. Fuusiot 1992 Someron Puhelin-osk, 2010 Forssan Seudun Puhelin Oy. Ks. myös Loimaan Seudun Puhelin Oy. 2017 liikevaihto 74 Mmk, 94.470 os., 20.860 osakkeenomistajaa, suurin Elisa Oyj 5,5 %. Yhtiöllä on myös paperisia osakekirjoja.
Salonsaaren Saha. Per. oy 1927, lak*. 1923 aloittanut saha sijaitsi saaren lounaisosassa. Liikevaihto 3,2 Mmk 1937. 500 os. à 100 mk. Yhtiön TJ Emil Ala-Pietilä, Kalle Kuoppala ja Heimo Riihelä 30 % kukin. 1946 (perusilmoitusta seuraava ilmoitus) Sumarien Oy Kylmäkoski Ab 100 %. 1955 sahalaitos huutokaupattiin 2. 13.6.1966 julkinen haaste (yhtiön 3. kr.-ilmoitus).
Onni J. Salovaara Salopuu. Per. 1948, lak*. Jatkoi Oy Onni J. Salovaaran puutavaran vientiagentuuriliikettä. Alussa otsikon yhtiö harjoitti koivupuun vientikauppaa omissa nimissään. Pursimiehenkatu 3. Onni Jalmari Salovaara (1891–1951, kuva →) kuoli 9.7.1951 ja yhtiön TJ:ksi tuli hänen leskensä Aune Salovaara. 100 os. à 10.000 mk. Oy Onni J. Salovaara 75 %, Onni J. S. 20 %, Aune S. 5 % (80 % 1955). 1960 Esko S. 91 %. Viim. kr.-ilmoitus 1960. Tilikausi 1959 oli tuottanut tappiota 0,6 Mmk.
Salpausselän Kiitoautot. Per. 1963, lak*. Harjoitti ammattimaista kuorma-autoliikennettä Kiitolinja-yhtiönä. Sisaryhtiö Linjakuljetus Oy? 30 os. à 100 mk, 1972 op. 1500 os. Paavo Malinen 93 %. 1967 Erkki Luoma 93 %. 1971 Nevilinjat Oy 53 %. Viim. kr.-ilmoitus 1973.
Kuopion Höyrymylly Sampo. Per. 1917 (no. 39.502), lak. 1967. Edelt. no. 4.629 per. 1893 (ks. Sampo). Saha ja puusepäntehdas, 1920-luvun lopulle myös mylly, Itkonniemi. Yhtiön omistuksessa oli alusta alkaen myös kaksi höyrylaivaa (ss Kalla ja ss Tähti). 1936 liikevaihto 14 Mmk. 100 os. à 5000 mk, 1919 op. 120 os. Oy Birger Hallman 50 %, Oy H. 10 %, Oy Lauri H. 10 %, Lauri H. 10 %. 1932 ~ samoin. 1964 Kai H. 100 %. Sahaus päättyi 1950-luvun alkupuolella. Yhtiökokous 1964 päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 21.12.1964.
Sampo Systems. Per. 1971, lak*. Nimi v:een 1980 Oy Ilmaisfilmi Ab. Valokuvavalmistamo, v:sta 1980 hallintayhtiö (kiinteistöjen ja arvopaperien omistaminen). Esitys. 1983 2000 uutta os.; siitä lähtien op. 4000 os. (ulkona 2015 os.) à 100 mk. Raimo V. T. Partanen 100 % (v:sta 1980). Viim. kr.-ilmoitus 1992. Valokuvien Ifi-postimyyntipalvelu aloitti 1971 osana Pirkko Silvennoisen (o.s. Partanen) Kuva-Sampoa. 1991 Ifi myytiin Ifolor AG:lle. Kuva-Sampo Oy:n nimi on nyt Kiint. Oy Vattuniemenkuja Neljä.
Samppalinna. Per. 1937, lak. 1968. Yhtiö omisti 1865 aloittaneen ravintolaliikkeen, joka edelleen toimii. Puutalo Itäinen Rantakatu 10. 21 os. à 1000 mk. Alma Nyström ja Maria Kuosmanen 50/50. 1943 Bertta Sirén 90 %, samoin 1961. 28.4.1967 julkinen haaste. Seuraajayhtiö no. 304.652.
Sandviksgatan 2. Per. 1918, lak. 1919. Yhtiö osti Max Fazerilta 1834 m² kulmatontin Hietalahdenranta 11/Hietalahdenkatu 2, jossa 2-kerr. kivinen asuintalo (kuva 2) ja 20 huonetta. Alkup. om. Paul Sinebrychoff. 400 os. à 1000 mk. Björn Cederhvarf (vrt. F-ab Strand) 100 %. 1919 VN Arthur Lagerlöf 100 %. Vuosihaaste lopettamista varten 1919, mutta tontti oli yhtiön nimissä v:een 1926. Vanha talo purettiin 1926, jolloin tontin omistajaksi tuli As. Oy Hietala. Paikalla on nyt sen 1927 valm. asuintalo.
Garage Sandvikskajen 3. Per. 1950, lak. 1967. 2-kerr. kivinen autotalli- ja varastorakennus, yht. 1055 k-m², valm. 1951. Tontti pysyi Ab P. Sinebrychoffin omistuksessa. 1388 os. à 1000 mk. Osakkaat (mm. Uno ja Olly Donner) olivat kaikki Sinebrychoffin omistajia. 1956 panimolla oli kaikki osakkeet ja 1967 yhtiö fuusioitiin Sinebrychoffiin. Tontille valmistui 1973 Keskin. Vak.yht. Autoilijoiden (A-Vakuutus) pääkonttorirakennus (KOy Hietalahdenranta). 2002 A-Vakuutuksestä tuli Pohjolan tytäryhtiö ja oma konttorirakennus kävi tarpeettomaksi. Se purettiin n. 2010 ja aik. tonttien 3 ja 5 paikalle valmistui 2012 asuintalo (Hietalahdenranta 3).
Sarmatia. Per. 1934, lak. 1965. Virall. kotip. v:sta 1940 Helsinki, v:sta 1946 Rauma. Rahtilaivavarustamo: ss Sarmatia 1934–40 (torpedoitu), ss Raune 1939–55, ss Tiuri 1955–62. Ks. myös S&K. Sarmaatit oli muinainen kansa Itä-Euroopassa. 300 os. à 1000 mk, 1934 op. 800 os., 1957 2400. 1950-luvulla 33 osakasta, suurin porvoolainen Henry Hagman (1887–1963, oli Latvian konsuli Viipurissa) 22 %. Lopussa T. A. Hoikkala oli suurin 14 %:lla. 1963 yhtiö haki vuosihaastetta.
Satakunnan Kirja-Aitta. Per. 1927, lak*. Kirja- ja paperikauppa, Antinkatu 13. TJ Armas Ignatius (1883–1944). 300 os. à 500 mk. Hajaomistuksessa. 18.1.1934 alkoi konkurssi.
Satakunnan Laiva. Per. 1938, lak*. Virall. kotip. 1939 Luviasta Poriksi. Varustamo omisti sodan jälkeen kolme rahtipurjealusta (Alf, Eläköön, Lideborg), sekä viimeisenä ss Satakunnan v:een 1959. Liikevaihto 5,1 Mmk 1939. 500 os. à 1000 mk, 1939 op. 750 os. Holger Liljestrand oli alussa suurin, 20 %. 1957 Lauri Johannes Kuuminainen (1893–1970) perheineen 87 %. 29.11.1960 alkoi konkurssi. Velat olivat 7 Mmk varoja suuremmat.
Satakunnan Yhteisvoima. Per. 1945 (rek. 1947), lak*. Nimi v:sta 1987 Porin Painopalvelu - PPP Oy. Kustansi ja painoi omassa kirjapainossaan Satakunnan Työ -sanomalehteä 1948–91, Karjaranta. 2000 os. à 500 mk, 1952 op. 4000 os., 1970 18.000, 1978 54.000, 1980 108.000, 1982 508.000, 1985 528.000, 1989 op. alennettu, nyt 176.000 os. à 5 mk. SKP:n ja SKDL:n piirijärjestöjen (suurimmilla 5 %) perustama, myös useita yksityishenkilöitä. 1978 SKP:n Satakunnan Piirijärjestö 29 %, 1987 47 %. 5.7.1991 alkoi konkurssi. Lehti ilmestyi senkin jälkeen v:een 2015, mutta Vasemmistoliiton eri tahojen kustantamana ja lopussa viikkolehtenä.
Satamakatu 7. Per. 1917, toimii. Asuintalo Tampereella rak. 1920, 3 kerr., 12 huoneistoa. Oma tontti. 75 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Sataravi. Per. 1948, toimii. Virall. kotip. Kokemäki. Jatkosodan aikana Porin lentokenttä laajennettiin silloisen raviradan alueelle. Tällöin Satakunnan Hevosjalostusliitto ry perusti po. uuden radan Kokemäelle, Köyliöntie 775. Se avattiin 1947 ja on edelleen käytössä kesäisin. 1949 Liitto avasi toisen radan Poriin (Porin Ravit Oy). 200 os. à 5000 mk, 1967 op. 600 os. à 50 mk, 1975 1800. Lunastuspykälä. Os. vertailuarvo 75 €. Satakunnan Hevosjalostusliitto ry 51 %, 1967 67 %. 1991 Liitto meni konkurssiin.
Sato Oy Oy Sato. Per. 1916, lak*. Kaikenlaisten tuotteiden kauppaa ja välityskauppaa Suomesta Venäjään ja päinvastoin, mainos. Yhtiön pääkonttori oli Moskovassa, missä asuivat omistajat ja hallituksen jäsenet sekä TJ (v:een 1919) Armas Willamo. V. 1919 yhtiökokous pidettiin Oy Orient-Occidentin konttorissa. 200 os. à 500 mk. Suurimmat omistajat olivat koko ajan Matti Saari ja Armas Söderman. Konkurssihakemus 1.2.1923.
Sato N:o 1. Per. 1941 (no. 91.664), toimii. Viiden samantyylisen kerrostalon asuntoyhtiö, Mäkelänkatu 95/Väinölänkatu 2/Kalervonkatu 8, Käpylä. Olivat ensimm. SATO:n rakennuttamat talot Helsingissä, valm. 1942. Kaupunki omistaa tontin. 7038 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama yhtiö.
Saunapuu. Per. 1944, lak*. Polttopuiden hankinta osakkaiden saunalaitoksia varten. 100 os. à 1000 mk. 10 osakasta. Vuosihaaste 24.3.1961.
Sauvon Höyrylaiva. Per. 1920, lak*. Matkustajalaivavarustamo omisti ss Västerin linjoilla Salo–Sauvo ja Salo–Strömma. 500 os. à 200 mk. Konkurssiin 21.6.1923 (yhtiökokous päätti 16.3.1923).
Sauvon Seurahuone. Per. 1913, lak*. Sauvon edistysseurojen rakennuttama ja 12.1914 valm. Seuralan Kylätalo urheilukenttineen. 500 os. à 10 mk, 1921 op. 1500 os., 19xx xxx. Vapautettu 1946-velvoitteista. Alussa suurimmalla 5 os, 1930 15 os. 1954 Sauvon Kansallisseura 127 os. 1966 Sauvon Nuorisoseura 2308 os. Talo siirtyi kunnan omistukseen 1950-luvun lopulla. Julkinen haaste 16.5.1969.
Savila (As.-Oy). Per. 1926, toimii. Asuintalo Mannerheimintie 37/Savilankatu 4, rak. 1926. Tontti 1224 m². Sen ed. omistaja oli ollut Fastighets Ab Savila. 2100 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Savitaipaleen Mylly. Per. 1948 (rek. 1949), lak. 1957. Myllyliike. 75 os. à 20.000 mk, 1949 op. 100 os. 1949 Savitaipaleen Osuuskauppa 90 %. Toiminta oli tappiollista, minkä vuoksi päätettiin lopettaa yhtiö per 1.4.1955 (ilmoitettu 1957). Vuosihaaste 15.3.1957. Ei mukana SLk 1951.
Savo-Karjalan Mylly. Per. 1918, lak. 1929 (ei lak*). Mylly- ja puutavaraliikettä (saha). 1000 os. à 1000 mk. G. Mauranen 22 %, Abel Häyrinen ja A. Häyrinen Oy 20 %. 1923 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön.
Savo-Karjalan Puuliike. Per. oy 1946, lak*. Edelt., samanniminen t:mi oli per. 1940. Halkojen ja sahatavarain kauppa, kontt. Simonkatu 12 A, Hki. 100 os à 300 mk. Yhtiön TJ J. A. Grönqvist ja Juho Laurikainen kukin 44 %. Viim. kr.-ilmoitus 1947.
Kaarlo Ilmari Jaakkola Savon Lentolinjat. Per. 1950, lak. 1955. Ylläpiti muutaman vuoden (alkoi 5.1951) reittilentoliikennettä Mikkeli–Helsinki (Malmi) kahdella De Havilland Dragon Rapide -koneella (ostettu Karhumäeltä 1950). Ilmoitus. 50 os. à 100.000 mk. Piirieläinlääkäri Kaarlo Ilmari Jaakkola (1884–1967, kuva →) 60 %. Myöh. Grahn & K:ni Ky 20 %, Savonlinja Oy 20 %. 2.9.1954 konkurssikypsä yhtiö haki vuosihaastetta.
Savon Prospera. Per. 1998, lak*. Osti yksinoikeudet jääkiekkoseuran KalPa-Kuopio ry:n mainos- ja yrityssopimuksiin saaden osuuden mainosmyynnin tuotoista. Yhtiö tuotti ja myi markkinointipalveluja sekä mainostilaa. Virall. toimialapykälä. 750 K- (20 ääntä) ja 650 A- (1 ääni) os. à 500 mk, 1998 op. 750 K- ja 1368 A-os. Jokerit HC Oy 43 % (40 % äänistä), Kuopion Puhelin Oyj 29 % (27 %), Samesor SMT International Oy 7 % (13 %). Viim. kr.-ilmoitus 2003. Poistettu 2006 OYL 13 luku 4 §.
Savon Pussitehdas. Per. 1921, lak. 1963. Paperipussien ja pahvilaatikoiden valmistus, Niemenkatu 14. Mainos. 200 os. à 500 mk, 1928 op. 5000 os. Olavi Kauhanen 48 %, yhtiön TJ Ivar (Iivari) Vartiainen 47 %. 1937 Vartiaisten osakket siirtyivät Pohjois-Savon Rautakauppa Oy:lle, joka 1961 omisti yhtiöstä 100 %. Fuusioitu 1962 Rautasavo Oy:hyn.
Savon Puutavara. Per. 1943, lak*. Valmisti autopilkettä, kävi puutavarakauppaa. (1946) Huvilakatu 7, (1949) Satamakatu 5. Pilketehdas paloi 1946. 160 os. à 1000 mk. Aarne Nousiainen ja Kaarlo Paltama kukin 47 %. Yhtiö lopetti moottoripilkkeen valmistuksen 1947. 1949 viim. kr.-ilmoitus.
K. E. Merilä Savon Pyörä. Per. 1939, lak*. Turkulaisen yrityksen Suomen Polkupyörä- ja Konetehdas K. E. Merilän polkupyörätehdas Niiralassa, Vuorikatu 23 (kuva 2). 1950 rakennuksesta tuli Turo Oy:n tehdas ja Kansalliskauppa Oy:n leipomo. 200 os. à 1000 mk, 1941 op. 600 os., 1942 1000, 1942 3000. Kustaa Edvard Merilä (1875–1961, kuva →) 55 %, Aino Merilä 44 %. 1950 Turo Oy ml. Aseman Kiinteistö Oy 50 %, Kansalliskauppa Oy 50 %. Fuusioitu Turo Oy:hyn 1970.
Kustannus Savon Sana. Per. 1946, lak*. Julkaisi SKP:n Kansan Sana -sanomalehteä 1945–92. 600 os. à 500 mk, korotuksia 1966, 1978, 1979, 1985, 1986, 1988. Vapautettu 1946-velvoitteista. Alussa hajaomistuksessa. 1978 Kust. Oy Yhteistyö 83 %, SKP Kuopio 7 %, SKDL Kuopio 4 %. 1980 Demokraattisten Kustantajain Liitto ry 83 %. Viim. kr.-ilmoitus 2001.
Savon Suojeluskuntakauppa. Per. 1930, lak*. Yhtiö otti haltuunsa Savon Suojeluskuntakauppa Osk:n (per. 1928) varat ja velat per 13.5.1929. Suojeluskuntatarvikkeiden ja urheiluvälineiden sekä aseiden, ampumatarvikkeiden ja metsästysvarusteiden kauppa. Minna Canthin katu 14. 700 os. à 500 mk. Kuopion Suojeluskuntapiiri 70 %. 1933 alkoi akordimenettely ja 1937 haettiin vuosihaastetta.
Savon Sähkö. Per. 1938, toimii. Edelt. 1919 per. Gustafson & Marjanen, jonka liike oy osti. Sähkötarvikkeiden, radioiden, valaisimien vähittäiskauppa, huolto, sähköasennuksia. Minna Canthin katu 18. Perustettaessa 100 os. à 1000 mk, seur. op. muutos oli 1980 korotus 250.000 mk:aan. Nyk. Jorma Marjokiven omistuksessa.
Savon Villajaloste. Per. 1950, lak*. Kehräysvalmisteiden valmistaminen ja kauppa. 20 os à 50.000 mk. Juho Henttinen 40 %, Erkki Kaijärvi 40, yhtiön TJ Veikko Aarnio (s. 1904) 20. 1985 Taito Henttinen 100 %. Perusilmoituksen ohella ainoa kr.-ilmoitus 1985.
Savon Vesi- ja Lämpöjohtoliike. Per. 1950, lak. 2003. Nimi v:sta 1978 Savon Vesi ja Lämpö Oy. LV-urakointia ja -kauppaa, Savonlinna. 1970 liikevaihto 3,1 Mmk. 100 os. à 10.000 mk, 1955 op. 300 os., 1969 500 à 100 mk, 1978 50 A ja 450 B. Tauno Antti ja yhtiön TJ Toivo Olavi Hyvönen 50/50. 1969 Toivo H. 79 %. 1980 Pekka H. 100 %. 1985 Rakennusvoima Oy 100 %. 23.11.1993 alkoi konkurssi. Seur. Savonlinnan LVI-Palvelu Oy.
Savonlinnan Keskus. Per. 1935, lak*. Kiinteistönvälitystä, matkustajakoti, Tottinkatu 17. Myöh. yhtiö omisti Hotelli Tottin kiinteistön, Satamakatu 1, ja ilm. myös operoi hotellia ja sen ravintolaa. Talo on rak. 1944. 50 os. à 1000 mk, 1941 op. 150 os., 1943 450. Savonlinnan Rauta Oy (mm. Auviset) 70...97 %. Viim. kr.-ilmoitus 1972. Ks. myös Itä-Savon Maakuntahotelli Oy.
Savonlinnan Oopperajuhlat. Per. 1986, toimii. Oy hoitaa oopperateosten tuottamisen ja niiden vuokraamiseen liittyvät liiketoimet sekä oheispalveluiden myynnin. 1972 per. Savonlinnan Oopperajuhlien Kannatusyhdistys ry saa pääsylipputulot sekä maksaa teknisen ja taiteellisen tuotannon kustannukset. Op. 925.597,03 €, 10.500 A- ja 209.634 B-os. à na. 4,20 €. Os. vertailuarvo 5,60 €. Kannatusyhdistys omistaa 5 % Oy:n osakkeista ja 45 % äänistä (9450 A- ja 1000 B-os.).
Osakeyhtiö Savuke Aktiebolag (linkki erikoisartikkeliin).
Scan-Auto Scan-Auto. Per. 1949, toimii. Nimi 1990–96 Oy Scan-Automotive Ab, v:sta 2012 Scania Suomi Oy. Nyk. Scania-kuorma-autojen maahantuoja ja myyjä, 1963–90 myös Saab-henkilöautojen (ks. Oy Saab-Auto Ab) sekä teollisuusmoottoreiden. Henkilök. 1488, liikevaihto 1554 Mmk 1983. Osti Kotkan Auto-Akku Oy:n. 1983 op. korotettiin 59 Mmk:sta 70 Mmk:aan. 1999 Metso Oyj (aik. Valmet Oyj) luopui puolikkaastaan yhtiön toisen pääomistajan, Scania AB:n hyväksi.
Scandinavic Steamship. Per. 1939 (no. 87.894), lak*. Nimi v:sta 1954 Ab Alert Steamship Co. (Maarianhamina). Rahtilaivavarustamo omisti ss Scandinavicin v:een 1953 ja ss Alcorin v:een 1959. Fabianinkatu 6. TJ Paul Henriksson, myöh. C. Olsen. Sisaryhtiö no. 87.893. 250 os. à 1000 mk, 1941 op. 500 os. Viim. kr.-ilmoitus 1956.
Hermann Schultz. Per. 1930, lak. 1968. Nimi v:sta 1947 Oy Tikkamyynti Ab, v:sta 1965 Oy Tikkavälitys, v:sta 1966 Oy Habens. Kankaiden ja lyhyttavarain agentuuri- ja tukkuliike, Hallituskatu 17. Kirjekuori. Lisää. 300 os. à 1000 mk. 1957 Oy Tikkakoski Ab 38 %, Mauno Honkavaara ja Väinö Soini kukin 31 %. 1965 Kaptum Oy (OKO) 100 %. OKO omisti silloin myös Oy Tikkakoski Ab:n. Fuusioitu per 1967 Kaptum Oy:hyn.
Scoutinvest. Per. 1986, lak. 1995. Nimi v:sta 1991 Oy Ilego Ab (palindromi Ogeli). Kiinteistösijoitusyhtiö. 1987 20.000 os. à 100 mk. 1987 lopussa osakkaita oli 169. 1986 Partiosäätiö 100 %, 1987 77 %. 22.10.1992 yhtiö hakeutui selvitystilaan, koska oman pääoman alijäämä oli 1,6 Mmk. Konkurssiin 11.10.1993. Pääasialliset varat olivat Kiinteistö Oy Oulunkylän Kauppagallerian* osakkeita ja päävelkoja oli SSP. *Eli Liikekeskus Ogeli (Mäkitorpantie 37), rak. 1987, toimii. Toimitilat, joihin osakkeet oikeuttivat, siirtyivät Suomen Partiolaiset ry:lle ja Partiosäätiölle, ulosvuokrattaviksi.
Seaside Golf Harjattula. Per. 1989, lak. 1994. Turun Kakskerran saaren itäosan Harjattulassa sijaitseva 70 ha golfkenttä, jossa Seaside Golf ry toimi. 750 os. à 300 mk, 1990 op. 975 os. Lajeittain: A 400 os., B 200 os., C 100 os., D 50 os.; 1990 500 250 125 100. A 3 pelioikeutta ja ääntä, B 2, C 1, D 2 ja 4 ääntä sekä laituripaikka. On myös specimen-väliaikaistodistuksia 1989 lajit A B C D. Perustajina olivat useita turkulaisia yrityksiä. 9.4.1992 alkoi konkurssi. 17.12.1992 yhtiön omaisuus myytiin 13,2 Mmk:lla Harjattula Golf Oy:lle, joka jatkaa kentän toimintaa.
Seeck: ks. Knief.
Seilasenmäki. Per. 1952, toimii. Asuinkerrostalo Hatsalankatu 27–29, rak. 1953. 6 kerr., 73 asuntoa, oma tontti. 46.620 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Seinäjoen Kirjapaino
Seinäjoen Kirjapaino. Per. 1920, lak*. Osti 150.000 mk:lla talon Seinäjoelta sekä 77.500 mk:lla entisen kristiinankaupunkilaisen sanomalehden Suupohjan Kaikun (lak. kesällä 1919) kirjapainon ja sitomon koneet ja laitteet. Uusi yhtiö ryhtyi 8.1919 julkaisemaan ja painamaan Etelä-Pohjanmaata (vanha), jonka ilmestyminen päättyi 1925. 400 os. à 500 mk. Suurimmat om. olivat Antti Hautala ja yhtiön TJ Eero Martikainen. Viim. kr.-ilmoitus 1925. Seuraajalehti ks. Oy Seinäjoki. Oy Vaasa osti kirjapainon 1929.
Seinäjoen Yksityis-sairaala. Per. 1947, lak*. 10-paikkainen yleissairaala (ilm. kuitenkin lähinnä lääkärikeskus), Kauppakatu 3. Hoiti 375 potilasta 1949. 400 à 1000 mk. Neljä yhtä suurta osakasta. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. Sairaala toimi vain 1947–49.
Rederi Septa. Per. 1913, lak*. Rahtiliikennettä purjealuksilla. Osti 1913 teräsfregatin sv Septan (rak. 1883 Glasgow) 2400 £:lla. Alus katosi jäljettömiin La Platan edustalla 5.1914. Lehti. 650 os. à 100 mk. Paljon omistajia. Mkp. J. F. Lindroos 25 %, vaimo Emilia L. 15 %, poika Ivar L. 15 %. Yhtiökokous 30.3.1915 päätti lopettaa yhtiön. Vuosihaaste yhtiön purkamista varten 15.5.1915.
F. Sergejeffin Oluttehdas F. Sergejeffin Oluttehdas. Per. 1913 (no. 4.550), rekisterissä. Feodor Sergejeff (1840–1924) osti edeltäjän (t:mi) 1894; sillä oli sama kr.-no., kuin oy:llä on. Vahvempia ja mietoja mallasjuomia, Kannaksentie 18–24 (kuva). Etiketti 2 3. 1912 henkilök. 40. 1000 os. à 1000 mk, ei korotuksia. [Yhtiön valtauksesta 2005 ks. Hufvudstadsbladet 12.11.2008.] Alkuvuonna 2013 osakekanta myytiin Samuli Seppälän Verkkokauppa.com Oyj:lle, joka valmistutti koe-erän olutta. Panimo pommitettiin talvisodan alkuvaiheessa, jolloin toiminta päättyi. [Kta II s. 184, Tif s. 421, S. Tukkuk. s. 170.]
F. Sergejeffin Tupakkatehdas. Per. 1918 (oy, edelt. 1878), lak*. Savukkeita, sikareita ja piipputupakkaa, Papulankatu 14 (kuva 2 3, etiketti, logo). Henkilök. 1912 n. 630, valtaosa naisia. 1000 os. à 5000 mk, 1920 op. 3000 os. Pääomistaja Feodor Sergejeff (1840–1924). [Kta II s. 184, Tif s. 421, S. Tukkuk. s. 170.]
Harald Lilja Servo. Per. 1930, lak. 1975. Agentuuriliike, Aleksanterinkatu 17. (1946) parkerisuolan (parkitussuolaa?) edustuksia, Albertinkatu 44 B. Ilmoitus. TJ jääk.kapt. (ilmav.) Harald Lilja (1896–1937, kuva →), jonka jälkeen leski Saga Lilja. 100 os. à 1000 mk, 1958 op. 1000 os., 1959 2000. Harald Lilja ja Bertel Mårtenson (ks. S. Turkiseläin ↓), kukin 45 %. 1938 Saga Lilja 98 %. 1957 Birger, Richard ja Robert Carrell 100 %. Julkinen haaste 1974.
Emil Sevén. Per. 1934 (no. 75.731), lak*. Edelt. t:mi Vilhovuoren Kangas- ja Lyhyttavarakauppa Emil Sevén. Miesten lyhyttavara- ja kangaskauppa, vaatehtimoliike, Hauhontie 4. Ilmoitus. 100 os. à 100 mk. Emil Aron Sevén (1884–1944) 100 %. Vain perusilmoitus.
Siemen-Aitta - Frö-Central. Per. 1919, lak*. Siementen ja viljankäsittelykoneiden kauppaa, mylly; toiminta tarkemmin. Osti 1919 Uusi Olutpanimo Oy Lahden (Oy Mallasjuoman sisaryhtiö, no. 27.670, as.-oy:ksi 1922) osakkeet. Lisää. 1500 os. à 200 mk, 1919 op. 4500 os. Oy Suomen Agraaritoimisto ja sen jatkaja Ab Agraria Oy 53...49 %, Edvin Gahmberg 8 %, Max H. van Gilse van der Pals 8 %. Viim. kr.-ilmoitus 1922.
Sierra. Per. 1927, toimii. Asuintalo Vuorimiehenkatu 7/Tähtitorninkatu 8, valmistunut 1928  omalla 2339 m² tontilla. 6000 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Siikakoski (uusi). Per. 1919, lak. 1977. Alun perin nahkatehdas, Siikakoski, Kouvolan Selänpää, jonka Tehtaat Siikakoski Fabriker John Sjöblom & Co:n kolme veljestä olivat perustaneet 1916. Punaiset murhasivat heidät 26.4.1918. Lisää. Uusi oy rakensi 1961 uuden vesivoimalaitoksen Mullinkoskeen. 30.000 os. à 100 mk. Oy:n perustajat: Ab Munkholmen Oy (uusi) 50 %, Suomen Finanssiosakeyhtiö 45, Leopold Lerche 3, Emanuel Laurell 2. 1924 lähtien eri omistajia, kunnes Karl Grahn ja myöh. hänen Kalso Oy:nsä osti silloisen sahayhtiön. Fuusioitu Oy Grahn Ltd:hen 1977.
Simpeleen Puhelin. Per. 1915, lak. 1974. Nimi v:een 194x Puhelin Oy Syväoro. Puhelinlaitos. 30 os. à 50 mk, 1919 op. 60 os. Posti- ja lennätinlaitos osti verkon 1972.
Sininauha (vanha). Per. 1935, lak. 1937. Ei löydy kr., KTM vahv. yht.järj. 5.6.1935. Yhtiön 1935–37 kustantama Sininauha-liiton kuukausilehti Risti ja Raittius ilmestyi tällä nimellä 1935–66, aluksi Sortavalassa. Lisää. Liitto perustettiin 1936, koska oy:lle ei oltu voitu myöntää valtionavustusta. Sininauha-liitto on 1800-luvun lopulla Yhdysvalloista tullut kristillinen päihdetyöjärjestö, joka edelleen toimii Suomessa. 200 os. à 100 mk. Osakkaat. 2011 per. uusi Sininauha Oy on eri yhtiö.
Heimo Sinisalo. Per. 1950, lak. 1961. Urheiluvälineiden ja tekstiilitavaroiden vähittäiskauppaa (valmistus?). 50 os. à 5000 mk. Yhtiön TJ Heimo ja Sirkka Sinisalo 100 %. 1957 päätettiin purkaa yhtiö ja 1959 haettiin vuosihaaste. Purkuvastike oli 13.500 mk/os.
Sistola. Per. 1949, toimii. Edelt. 1947 per t:mi S. Sistola. 1957 kotipaikka Loviisa. Elintarvikkeiden sekä lyhyttavarain myynti, Loviisan Valkolampi. TJ Sirkka Sistola. 1969 henkilök. 7. 80 os. à 5000 mk, 1981 op. 320 os. à 50 mk. Akseli Sistola 86 %. 1983 Paavo Sistola 52 %. K-myymälä muuttui Siwaksi (v:sta 2016 itsenäinen Meidän Kauppa) ja otsikon yhtiö jäi kiinteistön omistajaksi.
Sisu Auto (toinen). Per. 1994 (no. 607.822), lak. 2017. Kuorma-autojen valmistus, Karjaa. Vrt. Oy Karia Ab. 35.000 os. à 1000 mk. Oy Sisu Ab (vanha) 100 %.
Sisu Sisu Diesel. Per. 1994, toimii. Nimi v:sta 2009 AGCO Sisu Power Oy, v:sta 2012 AGCO Power Oy. Dieselmoottoreiden valmistus, Nokia Linnavuorentie 8–10. Per 1.1.1995 yhtiö osti Sisu Traktorit Oy:n moottoriliiketoiminnan (oli aik. Valmetin). Siirtynyt omaisuus oli arvoltaan yht. 115 Mmk. 1990 liikevaihto 375 Mmk, tase 179 Mmk, henkilök. 451. 1995 op. 25.000 os. à 1000 mk. Sisu Traktorit Oy (myöh. nimi Valtra Oy Ab) 100 %. 2004 AGCO Corp. (Yhdysvallat) 100 % ostettuaan Valtra Oy Ab:n.
Sisu Racing (uusi). Per. 1994, lak. 1996. Edelt. no. 452.350 per. 1989. Kilpa-autoilu. Sisu-Auto oli liittynyt kuorma-autojen ratakilpailutoimintaan perustamalla 1985 Sisu Racing -kilpatallin, jonka kehittämällä kalustolla voitettiin Euroopan mestaruudet 1991, 1992 ja 1993. 1995 op. 50 os. à 1000 mk. Oy Sisu Ab 100 %. Fuusioitu 1996 Oy Sisu Ab:hen.
Sisä-Suomen Rautakauppa Sisä-Suomen Rautakauppa. Per. 1926, lak*. Rautakauppa, Kauppakatu 39. Kuori. 600 os. à 1000 mk, 1927 op. 900 os., 1927 1200. Kyseinen Jyväskylän Kirjapaino Oy:n painama osakekirja (1-lehtinen) on ollut liitteenä Kirjapainotaito no. 10/1928:ssä (ks. myös 9/1928 s. 252). Tässä aikakauslehdessä on ollut muitakin osakekirjanäytteitä. Vaikka tämä lisätekstein oleva osakekirja on eripainos lehteä varten se on ilm. samanlainen, kuin emittoitu ja voidaan siksi tulkita kirjapainon eräänlaiseksi specimen- (so. näyte) kappaleeksi. Vrt. puhdas pseudo-osake Petit sekä muut sellaiset työnäytteet. Alussa 8 osakasta, lopussa suurin oli yhtiön TJ Urho Järvi 3,5 %. Asetettu konkurssiin 15.9.1942.
Sisä-Suomi. Per. 1923 (rek. 1925, no. 52.523), lak. 2015. Nimi v:sta 1988 Sisäsuomi Oy. Kirjapaino, joka julkaisi 1923–50 vanhasuomalaista Sisä-Suomi ja 1951–61 Jyväskylän Sanomat -lehtiä, Kauppakatu 14. Kuva. Lisää. Jatkoi sen jälkeen arkkikirjapainona. 300 os. à 500 mk, ..., 1946 op. 1800 os. à 200 mk, ... . 1950 Toivo Horelli 17 %, Sakari Kuusi 13 %, Vilho Oksanen 12 %. 1962 G. A. Serlachius Oy 17 %. 1977 Yhtyneet Paperitehtaat Oy 55 %, GAS 19 %. 1984 Oy Keskisuomalainen (uusi) 51 %, Myyntivirta Oy 15 %. 1996 Eero Kuusela ja Pekka Vesterinen kukin 45 %. Konkurssiin 7.8.2013, minkä jälkeen suoramarkkinointitoiminnan jatkaa Koliprint Oy.
Alex. Sjöholm. Per. 1919, lak*. Edelt. no. 7.434 oli per. 1897. Valmisti kassakaappeja, holvinovia, takeita, putkia, maamoottoreita, jauhemyllyjä (Sampo) sekä suoritti vesijohtoasennuksia, valimo. Itäinen Pitkäkatu 34. Perustaja Alexander Sjöholm eli 1859–1918. Lisää. 120 os. à 1000 mk. Agnes, Torsten ja Uno Sjöholm 1/3 kukin. Vain perusilmoitus. 30.5.1931 alkoi konkurssi.
Sjöholmens Sjöholmens. Per. 1936 (rek.), lak*. Per. 1898. Kalkkikivilouhimo ja -uuni, 1940-luvulta lähtien vain saha, Vestlax/Västlax Kemiö. Kartta. (Stenholmenin suuri louhos ei liene kuulunut otsikon yhtiölle, vaan oli kylän yhteisomistuksessa, uunin omistajan ollen Vestlax Kalkugn.) 2700 os. à 100 mk. 7 om. à 20...25 %. Viim. kr.-ilmoitus 1949. Yhtiö toimi 1951. Kalkkikiven louhinta Vestlaxissa päättyi kokonaan 1950-luvun alussa, mutta saha jatkoi. 1964 se pantiin myyntiin purettavaksi tai vuokrattavaksi.
SKL Saw Mill. Per. 1993, lak. 2000. Yhtiön suunniteltu nimi oli ollut Oy Lammisen Saha Ltd. Puun jalostus; omisti Lammisen sahan. 50 A- (10 ääntä) ja 50 B-os. à 25.000 mk. Kari Koivisto 30 A-os., SGEM OAO (Venäjä) 20 A-os. B-os. omistivat yksityishenkilöt, lähinnä Venäjän kansalaiset. Yhtiö jätti konkurssihakemuksensa 21.2.1995. Pääosa käyttöomaisuudesta myytiin Oy Lardella Ab:lle (nyk. konk.) 1,3 Mmk:lla. SGEM tuomittiin suorittamaan konkurssipesälle 995.000 mk.
SKM Teollisuusmuovit. Per. 1981 ky:nä (oy 1993), toimii. Nyk. kiinteistönhallintaa, kemian- ja prosessiteollisuuden muovisten ja lasikuituisten putkistojen, säiliöiden yms. maahantuonnin ja valmistuksen siirryttyä 2006 tytäryhtiölle SKM Composites Oy:lle. Parkano, Jämijärvi. 1994 liikevaihto 20 Mmk, tase 25 Mmk, henkilök. 32. 100 os. à 30.000 mk. Aulis Armas ja Aimo Johannes Jämiä omistavat kukin 50 %.
Skogen. Per. 1967, lak. 2016. Valmistaa Finströmissä Ruotsiin vietävää puuhaketta, sahatavaraa; lisää. 1994 op. 8099 os. à 1000 mk. (4699 os. anti suunnattu omistajaliiton jäsenille sekä urakoitsijoille.) 2000 Andelslaget Ålands Skogsägarförbund (yhtiön perustaja) 42 %, Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolag 6 %, muut pieniä. 2011 Liitolla oli 95 % ja vaati saada pakkolunastustaa 31 osakkaan 455 os. Lunastushinta 190 €. Fuusioitu 2016 Ålands Skogsindustrier Ab:hen.
Sky. Per. 1966 (no. 184.895), lak*. Akryylimuovista valmistettujen kattovalokupujen vientikonttori, teknillistä palvelua kotimaassa, Lönnrotinkatu 39 B. 150 os. à 100 mk. Oy Polykem Ab, Sanka Oy ja Sarvis Oy, kukin 1/3. Lopussa Lohjan Kalkkitehdas Oy ja Sanka Oy 50/50. Viim. kr.-ilmoitus 1976.
Slottsgatan 5. Per. 1918, toimii. Nimi v:sta 1922 Oy Linnankatu 5, 1950 as.-oy. 1908 rak. talo Katajanokalla omalla 1099 m² tontillaan. 75 (1956 79) os. à 600 mk. Yhtiön perustajat olivat Max Kajan, Ernst Nygren ja Gösta Tallqvist. Asuntojen haltijoiden omistama.
Slottsgatan 33. Per.1927, lak*. Talo rak. 1928. Vrt. Ångbåts Åland. 30.432 os. à 100. Kiinteistön nyk. omistaja Asunto Oy Linnankatu 33 on per. 1933.
SMC Pneumatiikka. Per. 1989, lak. 2001. Nimi v:een 1997 GOG-Myynti Oy (autotarvikekauppaa). Hoiti japanilaisen SMC:n pneumaattisten ohjauslaitteiden maahantuonnin. 1998 liikevaihto 34 Mmk, henkilök. 12. 10 os. à 1500 mk, 1997 200 os. à 1000 mk. Yrjö Palotie 100 %. 1997 Teknoma Oy (vanha) 100 %. 2000 SMC Pneumatics Finland Oy 100 %. Asetettu selvitystilaan yhtiön purkamista varten 25.5.2001. Yhtiö lopetettiin, koska päämies SMC Corporation v. 2000 perusti Suomen tuontia varten oman tytäryhtiön, em. SMC Pneumatics Finland Oy:n.
Smedsby Frys - Sepänkylän Jää. Per. 1961, lak*. Minkinrehutehdas 20.400 t; kala-, liha- ja marjapakastamo, Kråklundin kylässä. Liikevaihto 4,3 Mmk 1971. 1100 os. à 500 mk, 1965 1700 os. à 50 mk, 1977 op. 3400 os. 32 perustajaa, suurimmilla 50 os. Oli koko ajan hajaomistuksessa. 15.5.1990 alkoi konkurssi.
Aug. H. Soini. Per. 1919 (no. 40.586), lak. 1948. Mm. tulitikkujen ja kemikalioiden agentuuri- ja tukkuliike. 1929 Aleksanterinkatu 40. 1939 Kluuvikatu 3, myyntipalkkiot 0,3 Mmk. TJ August Heikki Soini (8.3.1874–15.3.1919, vrt. Sokerisilli Oy ↓). 200 os. à 1000 mk, 1921 op. 500 os. Alussa leskirouva Signe Soini, J. Teuronen, Aleks. E. Lahtinen ja Emil Pietilä, kukin 25 %. Pian Svenska Tändsticks AB (Ivar Kreuger) omisti 100 %. Samoin lopussa. Vuosihaaste 23.12.1946.
Sokerisilli. Per. 1951, lak*. Sillin kalastusta vuokratulla ms Kaimalla, kalakauppaa. 600 os. à 10.000 mk. 16 osakasta, suurin August (Aukusti) Soini (24.12.1889–26.9.1971, eri henkilö kuin em. Aug. H. Soini ↑) 33 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen.
Somerniemen Sähkö. Per. 1928, lak*. Sähkön jakelua, mylly, saha. 1200 os. à 250 mk. Osakekirjoja no. 15 on kaksi kpl. Somerniemen kunta 8 %, 7 n. 3,5 %:n omistajaa. Julkinen haaste 6.4.1972.
Sorsakosken Työväentalo. Per. 1937, lak*. Työväentalo valmistui 1937. 800 os. à 100 mk, 1951 op. 1600 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Sorsakosken Työväenyhdistys ry 26 %. Viim. kr.-ilmoitus 1967. 1974 metalliammattiosasto osti talon [Sandberg Raudankansaa 2007 s. 132].
Sortavalan Kirjakauppa. Per. 1910, lak*. Per. yhdistämällä 1.7.1910 Karjalan Kirjakauppa ja Kustannusliike Oy:n ja C. W. Alopaeuksen kirjakaupat. Kirja- ja paperikauppa, musiikkilevyjen myynti, postikorttikustantamo, sivuliikkeet Kymölä, Salmi, Suojärvi. Päämyymälä sijaitsi PYP:n talossa. 50 os. à 500 mk, 1910 op. 70 os., 1917 150, 1920 450, 1923 900. Vapautettu 1946-velvoitteista. 1911 Armas Ignatius ja Jooseppi Rehell kukin 26 %. 1927 Viljo Pelkonen (myöh. Oski Leanderille) ja Erkki Tägtström kukin 18 %. Viim. kr.-ilmoitus 1944.
Sotainvaliidien Puuteollisuus. Per. 1946, lak*. Tarkoituksena oli jatkaa Sotainvalidien Veljesliitto ry:n Ylä-Vuoksen alaosaston Immolassa harjoittama liiketoiminta. 2400 os. à 500 mk. Alaosasto 58 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. Ei mukana SLk 1951.
Talo Sotka. Per. 1917 (no. 35.868), lak. 1963. Omisti kaupunkikiinteistön Kotkassa, Puutarhakatu 4*. 21 os. à 500 mk. Alussa omistajat vaihtuivat tiuhaan. 1962 T. I. Vuorenrinne 50 %, Helena Koski 25 % ja Yrjö Saramo 25 %. 1944 jälk. seur. kr.-ilmoitus oli vuosihaaste 28.5.1963. 2.3.1962 yhtiökokous oli päättänyt myydä yhtiön kiinteistön. *Tämän ja kolmen muun tontin yhdistämisen jälkeen paikalle rakennettiin Toivo Pekkasen koulu.
Sotkan Höyryvenhe. Per. 1920, lak. 1927. Sisävesimatkustajaliikennettä Kuopiosta Paukarlahteen, Humallahteen ja Pehlahteen. Omisti ss Sotkan (ent. ss Pulkonkoski) 1920–25. Lehti. 500 os. à 100 mk. Vuosihaaste 1927.
Sotkian Höyrysaha. Per. 1916, lak*. Saha ja höyläämö, Sotkian pysäkki. Kirjepää. 120 os. à 500 mk, 1919 op. 600 os., 1922 1000. Urho Karunen ja I. Vesterinen kukin 17 %. 1920 Frans Kivistö 43 %, I. Vesterinen 28 %. 18.11.1922 yhtiön omaisuus huutokaupattiin.
Kenkätehdas Special Kenkätehdas Special. Per. 1919, lak. 1931. Edelt. ky no. 36.547 per. 1917. Tohveleita ja lasten kenkiä n. 300 paria/pv, Läntinenkatu 48. Tuotannon arvo 4–6 Mmk, henkilök. 100 1923. 500 os. à 500 mk. Ei osakeanteja. Perustajat yhtiön TJ Adolf Taivainen (1889–1954) ja Alfred A. Palmberg. 1924 J. N. Salminen 59 %. 1927 toiminta lopetettiin ja omaisuus koneineen ja velat siirrettiin Oulun Kenkätehdas Oy:lle (Salmisen yhtiö, ks. myös Hjalmar Åström).
Spurt. Per. 1945, lak. 1964. Rahtilaivavarustamolla oli rekisterissä kaksi alusta sv Valborg 1946–47 ja ss Valborg 1952–57. Liikevaihto 50 Mmk 1957. Samaan omistukseen tai hoitoon kuuluivat myös mm. varustamot P. Molander Oy-Ab, Oy Thelmita Ab ja Oy Viasveden Laiva Ab (ks. niitä). 30 os. à 5000 mk, 1948 op. 500 os. (Litt. A 1 os. 75 kpl, litt. B 5 os. 85 kpl). Petter ja Elis Molander 33...23 % kukin. Vuosihaaste 8.4.1961.
Staholm. Per. 1947, lak*. Rahtilaivavarustamon alukset olivat ss Staholm ja ss Rex 1948–55. 296 os. à 5000 mk, 1947 op. 600 os. Karl Helin 7 %, Anton Häggblom 5 %, Nils Dahlman 4 %. 11.7.1955 vuosihaaste.
Standard Laiva. Per. 1920, lak*. Valtamerirahtiliikennettä. Varustamolla oli alusrekisterissä kaksi laivaa: ms Claraveer ja sv Loch Linnhe, molemmat v:een 1922. 50.000 os. à 100 mk, 1921 op. 65.000 os. Konkurssiin 13.3.1922.
Stans. Per. 1918 (t:mi 1914), lak*. Rautaa ja metalleja tukuttain ja vähittäin, laivatarpeita, Pohjoisranta 4 (1928). Ilmoitus. Yhtiö otti haltuunsa ja jatkoi Kolimport Ab:n rauta- ja metalliosaston. 200 os. à 1000 mk, 1930 op. 250 os. 1918 kolme Tallbergia yht. 44 %, Kolimport Ab 22 %, Leopold Lerche 15 %. 1930 F. Forsman ja yhtiön TJ Fritiof Noschis 50/50. Konkurssianomus 6.2.1932.
Starko Starko (vanha). Per. 1965, lak. 1994. Nimi v:sta 1993 Oy Ruoholahden Koneliike Ab. Elintarvike- ja kemianteollisuuden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden, etenkin meijerilaitteiden ja niiden varaosien, maahantuonti. Toimi loppuun asti Köydenpunojankatu 7:ssä. 1989 liikevaihto 15 Mmk, henkilök. 10. Tytäryhtiö Starko (Deutschland) GmbH (idänvientiä), sisaryhtiö Oy Stermi Ab. 600 os. à 50. Richard de la Chapelle, Birger Stark (k. 18.9.1978) ja Sakari Sundelin kukin 30 %. Lopussa Sundelinit 100 %. 25.3.1994 alkoi konkurssi.
Rederi Stella. Per. 1917, lak. 1932 (ilmoitettu). Osti 1917 Raumalta prikin sv Svean 70.000 mk:lla. TJ Georg Stenius
(1856–1936, ks. myös Delfin, Vanda), konttori Galitzinintie (Juhani Ahon tie) 16. 150 os. à 500 mk. Suurin om. Torvald Sundblom (1892–1971) 49 %. Yhtiö lopetettiin 1918 kun alus oli menetetty Kalmarissa sen ensimm. matkalla.
Stora Långgatan 49. Per. 1920, lak. 1940 (rek.). Vaasalainen kiinteistö Pitkäkatu 49, ns. Hallbäckin talo, valm. n. 1868 purettu n. 1985. Talossa toimi myös ravintola K. V. Nyman sekä v:sta 1925 1930-luvulle ravintola Liberty. 60 os. à 500 mk. Gösta Löfgren 83 %. 1933 Otto, Elin, Håkan ja Ulla Hallbäck yht. 100 %. 1937 yhtiö päätti lopettaa toimintaansa, koska se oli myynyt kiinteistönsä. Nyk. tyhjä tontti, jossa viereisen Pitkäkatu 47:n sisustustavaratalon pysäköintipaikka.
Strandstigen 9. Per. 1936, toimii. Virall. kotip. Huopalahti. Kiinteistöyhtiö. 50 os. à 1000 mk. Yhtiön tontti on ilm. n. 1965 jaettu kahtia, jolloin otsikon yhtiön nimi muutettiin As. Oy Tiilimäki 10:ksi ja perustettiin uusi yhtiö As. Oy Rantapolku 9. Uudet talot valm. 1967 ja 1965.
Subeka. Per. 1944, lak*. Betonituotteiden valmistus, sementtivalimo, Oitti. Kartta. 250 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Paul Heikki Huotari 100 %. Vain perusilmoitus. Mukana SLk 1951. Konkurssi 12.1954; huutokauppa.
Sukka. Per. 1922 (no. 47.551), lak. 1953. Miesten, naisten ja lasten sukkien valmistus silkistä, villasta ja puuvillasta. Kyllikinkatu 19. 70–80 työntekijää 1927. Tytäryhtiö Tampereen Trikoo Oy. 600 os. à 500 mk, 1927 op. 1200 os., 1930 1800. Pääomistajat olivat yhtiön TJ Väinö J. Pyhälä (Tampereen Kutomateollisuus Oy:n perustaja) ja Viljo Hakala, kunnes Suomen Trikoo Oy-Ab 1933 osti kaikki osakkeet. Vuosihaaste 9.4.1952. S. Trikoo fuusioi yhtiön jatkaen itse sen liiketoiminnan.
Sulkapallohalli Espoo Badminton. Per. 1987, toimii. Yhtiö hallitsee vuokraoikeuden nojalla Matinkylässä (Matinkartanontie 1) urheilualeen ja sille 1988 rak. hallin (nyk. liikuntakeskus Forever Matinkylä). Hallissa toimii mm. Espoon Sulkapallo-Badminton ry. 640 C-os. à 300 mk, 1988 lisäksi 480 A-os. Laji A (oikeuttaa pelivuoroihin) 1 ääni, laji B (ei annettu, oikeuttaa toimistotilaan) 1 ääni, laji C 20 ääntä. Perustaja Heikki Holvikari. 1989 Markkinointi Oy Espoon Badminton om. kaikki C-os.
Suodenniemen Sähkö. Per. 1935, lak*. Jakelusähkölaitos. 520 os. à 250 mk. Hajaomistuksessa. Vuosihaaste 3.2.1964.
Sanomalehti Suomalainen. Per. 1927 (no. 59.562), lak*. Julkaisi 1931–44 Suomalainen (uusi) -aikakauslehteä ja sen edelt. sanomalehti Helsingin Lehti, nimi v:sta 1929 Nouseva Suomi, joka oli aloittanut 1926. Jyrkkä aitosuomalaisuus, äärioikeistolaisuus. 500 os. à 100 mk, 1927 op. 1500 os. Suurin om. VT Lennartti Pohjanheimo (1875–1951).
Suomalainen Kukka- ja Siemenkauppa. Per. 1919, lak*. Yhtiö osti 4.9.1919 puutarhuri Alli Alkion kukkakaupan Vaasassa 62.400 mk:lla. Kukka- ja siemenkauppaa, kasvihuoneita. 80 os. à 500 mk. Yhtiön TJ nti Alli Alkio 25 %. Vain perusilmoitus.
Suomen Biografi - Finska Biograf. Per. 1919, lak. 1931. 1918 aloittanut elokuvateattereiden (12, eri puolella Suomea) omistaja, elokuvien maahantuoja/levittäjä, alussa myös lyhytfilmien tuottaja. 300 os. à 1000 mk, 1921 op. 600 os. Liitetty Suomi-Filmi Oy:n tytäryhtiöksi 6.5.1926. Liiketoiminta siirrettiin emoyhtiöön 1930.
Suomen Hattuteollisuus - Finska Hattmanufaktur. Per. 1919 (rek. 1920, no. 41.481), lak*. Miesten ja naisten huopa- ja olkihattujen tehdas Lastenkodinkatu 5. Johdettiin Oy Fren tiloista. Ilmoitus, liikemerkki. 2000 os. à 1000 mk. Neljä yhtä suurta omistajaa, mm. Ben-Zion Skurnik (ks. Ab Fre). Yhtiön konkurssihakemus 10.12.1921 veti mukaansa Oy Fren. Silveks osti 1922 koneet, laitteet ja varastot.
Suomen Hiekanpuhallus - Finska Sandblästrings. Per. 1938 (no. 86.239), lak. 1957. Tukkeutuneiden vesi- ja lämpöjohtoputkien, julkisivujen ym. hiekanpuhallus ruotsalaisella IGNO-menetelmällä. Aleksanterinkatu 36. 150 os. à 1000 mk, 1945 op. 250 os., 1945 400. Göran Lindfors 50 %, Helsingin Kiinteistötoimisto Oy (om. Johan Erik Dahlström) 49 %. Yhtiön toiminta lakkasi v. 1954 lopussa mm. koska IGNO-patentti umpeutui. Kaikki yrityksen koneet ja laitteet myytiin, 330.000 mk:lla. Vuosihaaste 15.10.1957.
Gunnar Waselius Suomen Ilmoituskeskus - Finlands Annonscentral. Per. 1926 (edelt. 1923), lak. 1995. Nimi v:sta 1988 Oy Ilmo Ab. Mainostoimisto, alkuaikoina Teollisuusliiton jäsenten ilmoittelun toteuttamista varten, Fabianinkatu 14. Kuva. TJ 1932–49 Gunnar Waselius (1894–1968, kuva →), (1951) TJ Amos Anderson. 320 os. à 1000 mk. Suomen Teollisuusliitto ja sen jäsenyritykset 100 %. 1936 Teollisuusliitto 100 %, v:een 1949. 1968 Klaus Wuorenjuuren suku myi yhtiön Yrjö Turkamalle (ml. AC-Mainos Oy ja Advisor Oy). 10.4.1992 alkoi konkurssi.
Suomen Jalkinekauppiaiden Keskuskonttori. Per. 1919, lak*. Myi jalkineita ja nahkaa, myös vähittäin, Kalevankatu 1. 750 os. à 200 mk, 1920 op. 1500 os. Hajaomistuksessa. Vuosihaaste 20.5.1922.

Suomen Jälleenvakuutus - Finska Reassurans. Per. 1916, lak. 1966. Jälleenvakuutusyhtiö. 1962 vakuutusmaksutuloja 248 Mmk. 500 os. à 1000 mk, 1941 op. 1000 os., 1947 2000, 1952 4000, 1953 8000, 1956 na. 2500 mk, 1961 na. 4000 mk. Suomen Merivakuutus Oy 98 %. S. Meri myi pian osakkeet omistajilleen. 1952 Sten Krause 16 %. 1962 Sten Krause 16 %, Per-Olof Liljequist 14, Gunnar Krause 6, Henrik Krause 6. Fuusioitu 1966 Suomen Merivakuutus Oy:hyn; 4 S. Jällenvak. = 1 S. Meri.

Suomen Kansa. Per. 1932, lak*. Julkaisi 1932–33 Aikaa: raittiusväen puolueista riippumaton, mutta porvarillinen ja aitosuomalainen sanomalehti. 5000 os. à 200 mk. Konkurssiin 25.8.1933.
Suomen Kemikalikauppaitten Keskusliike. Per. 1937, lak*. Kemikali- ja kosmeettisten tavarain tukkuliike, Kluuvikatu 8. 300 os. à 1000 mk, 1941 op. 450 os., 1942 900, 1944 1200. 1937 suurin omisti 15 os. Konkurssiin 20.4.1950.
Suomen Kenkätukku. Per. 1938, lak*. Jalkineiden ja nahkateosten tukkuliike, Annankatu 32, myöh. Mikonkatu 15. Myynti 20 Mmk 1941, 279 Mmk 1953. 1000 os. à 1000 mk, 1941 op. 3000 os. Yhtiön TJ Risto sekä Oskari ja Esko Mattila yht. 100 %. 1977 yhtiö siirtyi Suomen Puunjalostustehdas Oy:n (Kivekkäät) ja 1983 K. W. Wahlroos Oy:n omistukseen. Fuusioitu 1985 viimeksi mainittuun.
Suomen Kielen Sanakirja. Per. 1916, lak. 1926. Per. Artturi Kanniston (1874–1943) toimesta kansankielen sanavarastojen keräystyötä varten. 1000 os. à 100 mk, 1917 op. 3000 os. Leimamerkki on osakekirjan sisäpuolella. 1925 yhtiön tilalle tuli Sanakirjasäätiö (seur. 1976: Kotus).
Suomen Koneliike (vanhin). Per. 1916, lak*. Koneiden kauppaa. Mutta yhtiö osti myös Mikkelin Konepaja Oy:n
(vanha no. 24.091, per. 1886 oy 1910, nimi v:een 1911 K. A. Sjöströmin Konepaja Oy), ja omisti v:sta 1921 puolet uudesta Mikkelin Konepaja Oy:stä, joka silloin osti konepajan. 500 os. à 100 mk, 1920 op. 4000 os. Konkurssiin 21.6.1923. 1923 perustettiin uusi Suomen Koneliike J. Herajärven perilliset no. 48.773, jonka Helkamoiden vastaperustettu Suomen Koneliike Oy no. 74.920 osti 1934. Vrt. Oy Suomen Urheiluaitta Ab.
Suomen Kutomakeskus - Finska Textilcentralen. Per. 1933, lak. 1970. Nimi v:sta 1936 Oy Lido Ab (vanha), v:sta 1968 Verona Oy. Tekstiilitavaroiden kauppa ja valmistus. 1957 konditoria/kahvilaliike, mutta tosiasiallisesti holding-yhtiö. 50 os. à 1000 mk, 1934 op. 100 os., 1957 na. 10.000 mk. Torvald Lillja 76 %, 1935 56 %. 1936 t:mi Iverus & Hakala 56 %. Yhtiö laiminlöi 1946-velvoitteensa ja kaikki 100 osaketta joutuivat siksi valtiolle, jolta yhtiö itse lunasti ne pois. 1957 Oy Primula Ab (osti ilm. hyvän toiminimen vuoksi) 100 %. Fuusioitu 1969 Oy Primula Ab:hen.
Suomen Kutomo- ja Neulomo. Per. 1920, lak. 1953. Nimi v:sta 1923 Laurilan Kutomo Oy (ei osakekirjaa sillä nimellä). Naisten ja lasten sukkia, Pyhäjärvenkatu 1. 150 os. à 1000 mk, 1923 op. 225 os. Osakekirja imitoi Eliel Saarisen 500 mk seteliä mallia 1909. Perustaja Hannes Laurila (1892–1936). Suomen Trikoo Oy-Ab osti yhtiön 1935 ja fuusioi sen 1952.
John Konkola Suomen Laiva. Per. 1954, lak. 1957. Virall. kotip. Aura. Suomen Joutsenen ent. päällikön John Konkolan (1886–1955, kuva →) johtama rahtilaivavarustamo omisti ss Tehin ja ss Gottfridin. Konttori Maskuntie 9, Helsinki. 100 os. à 30.000 mk. Heikki Peltonen 50 %, Taneli Konkola 33 %, John Konkola 17 %. 1955 Fenno Steamship Ltd Oy (Seth Östling) 100 %. Varustamon alukset myytiin 1955, Tehi 15.4.  25.10.1955 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 3.12.1955.
Suomen Lakritsitehdas - Finska Lakritsfabriken. Per. 1921, lak. 1923. Lakritsin valmistus. 1500 os. à 100 mk, 1921 op. 3000 os. Thorvald Schauman, Harry Nordgren ja Berndt Ingman om. kukin 1/3. 28.4.1922 yhtiökokous päätti myydä yhtiön omaisuuden ja purkaa yhtiön. Vuosihaaste 28.9.1922. Seur. Oy Uusi Lakritsitehdas.
Suomen Leipä (vanha). Per. 1930, lak*. Leivän, käytännössä näkkileivän, valmistusta osakkaiden viljasta, markkinoina koko maa, mallastehdas. Aloitti 16.1.1931 Forssan aseman lähellä. Lounais-hämäläiset maanviljelijät tekivät perustamisaloitteen, viljan menekin lisäämiseksi. Lehti. 600 os. à 1000 mk. 1931 yhtiö pyrki emittoimaan etuoik. os. Yhtiön 1. TJ Väinö Virtanen 9 %, Lounais-Hämeen Kauppa Oy 8 %, muilla enint. 3 %. Konkurssiin 19.1.1932. Seur. Forssan Leipätehdas Oy.
Jussi Hämäläinen Suomen Liha - Finska Kött (vanha). Per. 1941, lak. 1962. Lihan hankinta-, tukku- ja välitysliike, 6 sivukonttoria lähinnä Pohjanmaalla. Kirjepää. 1942 henkilök. 224. 1953 liikevaihto 79 Mmk. 2000 os à 1000 mk, 1944 op. 4000 os. Karja- ja lihakauppiaiden perustama. Alussa hajaomistuksessa, 1949 yhtiön TJ 1942–62 Orvo Johannes (Jussi) Hämäläinen (s. 1904, kuva →) 18 % (1953 30 %). Vuosihaaste 2.1.1961.
Suomen Maakeskus - Finlands Jordcentral. Per. 1966, toimii. Kiinteän omaisuuden välittäjä. 100 os. à 100 mk. Os. vertailuarvo 12 €. Maanomistajain Liitto ry 92 %. Perusilmoituksen jälkeen seuraava 2007. Yhtiö on, oltuaan vuosikausia käytännössä vailla toimintaa, nyt lepäävä.
Suomen Mattokutomo. Per. oy 1927, lak. 1930. Edelt. Armas Pohjanpalon (1889–1928) 1914 per. t:mi Suomen Mattokutomo (no. 31.219). Kookoskuidusta valmistettuja käytävä-, lattia-, kynnys- ja voimistelumattoja sekä metsäteollisuuden koneiden hihnoja, Ykspihlaja. Kuva 2. 250 os. à 1000 mk. Armas P. 40 %, Neena P. 20 %. Vuosihaaste 19.8.1929. [Stk 2 s. 125; S. Teollisuus 2/1925 s. 63; Kotimainen Työ 5–6/1925 s. 69.]
Suomen Messut - Finländska Mässan. Per. 1921, lak. 1923. 1920 pidettiin ensimm. teollisuusmessut Suomessa. Seuraavat messut olivat yhtiön järjestämät vuosien 1921 ja 1922 (Tampere). Yhtiön esitys. 700 os. à 500 mk. Yhtiö oli v. 1920 messujen osanottajien perustama. 23.1.1923 vuosihaaste toiminnan lopettamista varten. Samana päivänä yhtiökokous päätti siirtää yhtiön varat ja velat Osk Suomen Messuille (toimii), koska oy:n verotus oli ankarampaa.
Suomen Michelin. Per. oy 1946, toimii. Edelt. Suomessa 1928 per. M. Michelin & Co (no. 62.405). Michelin-autonrenkaiden ja tarvikkeiden maahantuonti ja tukkumyynti, Itälahdenkatu 13 (kuva 2). Kenr. A. E. Martola oli pitkäaikainen hallituksen jäsen. Henkilök. 65, liikevaihto 22 Mmk 1969. Op. 24,3 Mmk 1957. Ranskan Michelinin tytäryhtiö.
Suomen Nainen. Per. 1913, lak. 1962. Yhtiö julkaisi Kokoomuksen Naisten Liiton (ja sen edeltäjän) aikakauslehti Suomen Nainen 1913– (ilmestyy edelleen). 500 os. à 10 mk, 1914 op. 728 os., 1919 3000? Viim. kr.-ilmoitus 1930. Yhtiön toiminta päättyi niihin aikoihin.
Suomen Naval Stores. Per. 1938, lak*. Puujauhon, tervan ja puutislaustuotteiden vienti, kemikalien tuonti. Naval stores = pihkanjalostustuotteet (puulaivojen tiivistämistä varten). Hietalahdenkatu 2 B, myöh. Hallituskatu 14 B. TJ Paul Rosengren. 100 os. à 1000 mk. Oli brittien omistama ja siksi valtion hallinnassa 26.2.1942–26.10.1944. Viim. kr.-ilmoitus 1944, mutta yhtiö toimi vielä 1951.
Suomen Paperi- ja Puutavaralehti. Per. 1937, toimii. Nimi v:sta 2003 Paperi ja Puu Oy. Aikakauslehti Suomen Paperi- ja Puutavaralehti (nimi v:sta 1952 Paperi ja Puu) alkoi ilmestyä 1917 ja ilmestyy edelleen. 300 os. à 1000 mk. Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto 91 %. Nyk. Paperi-insinöörit ry 67 %, Metsäteollisuus ry 33 %.
Suomen Suoramainonta (vanha). Per. 1987, lak. 1991. Suoramainontaa ja osoitteetonta jakelutoimintaa. 1987 op. 2000 K- (20 ääntä) ja 10.000 A- (1 ääni, hieman korkeampi osinko) à 100 mk, 1988 op. 4000 K- ja 44.000 A-os. (yleisölle tarjottiin A-os. à 120 mk). Yhtiön perusti Kai Mäkelä s. 1947, joka omisti K-osakkeet. Lopussa toiset omistussuhteet. 1990 fuusio Nobiscum Oy:hyn (10 K-os. = 71 N., 8 A-os. = 9 N.). Vrt. Janton Oyj.
Suomen Sähkötyö. Per. 1938, lak. 1993. Sähköurakoimis/asennusliike. Erikoistui tietoverkkoasennuksiin 1980-luvulla. 1946 ja 1969 Fredrikinkatu 31 B, 200 k-m², henkilök. 30–40. TJ Gunnar Lönnqvist, v:sta 1960 Åke Lönnqvist. 100 os. à 1000 mk. 1981 Oy Elmika Ab (nykyinen Oy Nylund-Group Ab) osti yhtiön. Fuusioitu 1993 Oy Elmika Ab:hen.
Suomen Terveydenhuollon Konsultit. Per. 1990, lak. 1993. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan konsultti- ja koulutuspalveluja, Toinen linja 14. 1990 liikevaihto 5 Mmk. 925 os. à 1000 mk. 1992 op. alennettiin kertyneillä tappioilla 27.750 mk:aan ja na. 30 mk:aan. Sairaalaliitto ry oli perustanut yhtiön ja omisti 34 %, 20 sairaanhoitopiirtä omistaessa loput. 30.4.1992 alkoi konkurssi.
Suomen Tietoposti. Per. 1986, lak*. Tekstipohjainen videotex tietoverkkopalvelu, mihin saattoi sisältyä esim. pörssikurssit, verkkopankki, sähköposti. Muita vastaavia palveluntarjoajia (operaattoreita) olivat mm. suuremmat Posti-Telen Telesampo ja HPY:n Infotel. Menestynein oli Minitel Ranskassa. Startel Oy oli yksi sisällöntuottaja. Palvelu käytettiin aikaveloituksella puhelinmodeemin ja television tai mikrotietokoneen näytön kanssa. Otsikon yhtiön toiminta näyttää päättyneen 1990. Nykyisen internetin ja verkkoselainten tulo korvasi asteittain videotexin ja 2004 Telesampo lopetti, viimeisenä.
Suomen Tupakka (vanha). Per. 1922 (no. 46.199), lak*. Kotimaisen tupakan kasvattaminen (n. 100 sopimusviljelijää) ja jalostaminen. Yhtiön pieni tehdas Helsingissä aloitti piipputupakan valmistuksen syksyllä 1922 ja suunnitelmissa oli myös sikaareja. 500 os. à 500 mk. Hajaomistuksessa, suurin Kustaa Ruuskanen 30 os. Yhtiökokous 2.2.1923 päätti lopettaa yhtiön. Konkurssiin 9.10.1923. Vrt. uusi yhtiö.
Bertel Mårtenson Suomen Turkiseläin - Finlands Pälsdjur. Per. 1928, lak*. Siitoskettujen, lähinnä hopeakettujen maahantuonti sekä niiden turkisten kauppa. Oma tarha Kytäjällä. Mainos. 1000 os. à 1000 mk. Jääkärieverstiluutn. (sotilaslentäjä) Bertel Mårtenson (1893–1945, kuva →, ks. myös Servo ↑) 67 %, eversti Erik Jernström 33 %. Konkurssihakemus 20.10.1932, minkä jälkeen Mårtenson siirtyi ulkomaille liikemieheksi kuollen Saksassa.
Suomen Turveteollisuus - Finska Torfindustri. Per. 1917 (rek. 1918, no. 37.374), lak. 1940. Polttoturpeen tuotanto. Yhtiö omisti mm. 120 ha Hiirolan ja Kalvitsan välillä olevasta Vankisuosta. 6000 os. à 100 mk. Suomen Teollisuuskonttori Oy (Oy Telko Ab) 43 %, Ab Agros 4 %. Perustamisannissa osakkeita tarjottiin yleisölle. Vuosihaaste 1939.
Suomen Väri Trading - Finska Färg Trading. Per. 1955, lak. 1965. Maalien ja kemikaalien kauppa. 200 os. à 10.000 mk. Suomen Väri- ja Vernissatehdas Oy (Finska Färg) 100 %. Yhtiön toiminta päättyi, kun 1.1.1964 astui voimaan uusi liikevaihtoverolaki, joka teki teollisuuden erilliset myyntiyhtiöt tarpeettomiksi. 1951–60 vähittäiskauppa oli täysin vapaa LVV:sta, mutta teollisuus ja tukkukauppa oli LVV-velvollinen. Tytäryhtiön avulla osa kuluttajan maksamasta hinnasta jäi ilman LVV.
Yleisradio Suomen Yleisradio - Finlands Rundradio. Per. 1926, toimii. Nimi v:sta 1944 Oy Yleisradio Ab. Perustettaessa 500 os. à 1000 mk. Ko. osakekirja on ilm. ei-emittoitu kappale. 1973 Suomen Valtio  99,99 %, Kansallis-Osake-Pankki, Kustannus Oy Otava, Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy, ym. Osakkaita yht. 56.
Suomi-Export. Per. 1930 (no. 65.219), lak*. Osakkaidensa valmistamien huonekalujen ym. puusepäntuotteiden vientiliike sekä alan työvälineiden ja koneiden tuonti, Runeberginkatu 32 A. Ensimm. TJ oli John Engelberg, myöh. Jalmari Vaara. 200 os. à 1000 mk. Oli 24 tehtaan perustama. 1936 perustettiin Suomen Koti- ja Pienteollisuuden Vientiliitto otsikon yhtiön toiminnan seuraajaksi.
Sementtivalimo Arvo Suominen. Per. 1948, lak*. Sementistä ja savesta tehtyjen kaivonrenkaiden, tiilien, kattotiilien, putkien ym. valmistusta. 300 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Arvo sekä Eino, Oiva ja Uuno Suominen sekä Viljo Hildén 20 % kukin. Vain perusilmoitus. Vuosihaaste 21.5.1953.
Suonenjoen Elokuvat. Per. 1937, lak*. Elokuvateatterit Pirtti Suonenjoella ja Aula Pieksämäellä. 40 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Erkki Kaijärvi ja Niilo Virtanen 50/50. Kr.-ilmoitus 1944, seuraava 1968 (julkinen haastehakemus).
Suonenjoen Linja. Per. 1944, lak*. Linja-autoliikenne, autokorjaamo, kauppaa autoalan tarvikkeilla. 20 os. à 10.000 mk. Yhtiön TJ Arvi Hänninen 50 %, autonkuljettajat Eino Partanen 25 % ja Erkki Talvasto 25 %. Vain perusilmoitus. Toiminta liitettiin 1952 Savon Matka Oy:hyn.
Suoniemen Meijeri. Per. 1926, lak. 1936. Yhtiön Sarkolan kylän meijeri toimi 1923–34. Sen jälkeen rakennus on ollut asuinkäytössä. 350 os. à 1000 mk. 7 yhtä suurta osakasta. Vuosihaaste 8.3.1935 toiminnan päätyttyä.
Suoniemi. Per. 1946, lak. 1960. Saha ja puunjalostustehdas, Suoniemen pysäkki. 120 os. à 5000 mk. yhtiön hall. pj. Antti Konrad Kaura, Eeli Kaura, Ilmari Kaura ja Antti Väinölä 25 % kukin. Oy Rakentajan sisaryhtiö. Yhtiö lopetti kaiken teollisen toimintansa 1953. Vuosihaaste 3.9.1957. 3.9.1958 alkoi kuitenkin konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi. Yhtiö ei pystynyt suorittamaan verorästejään 0,8 Mmk. Varat olivat yht. 0,4 Mmk ja velat 1 Mmk. Pakkohuutokauppa.
Suulisniemen ja Ympäristön Sähkö. Per. 1926, lak*. Edelt. Suulisniemen ja Ympäristön Sähkö-osk. Sähkönjakelua, Kymi. Lehti. 600 os. à 100 mk. Halla Ab (sahayhtiö, om. Kymin Oy) 12 %, muut omistajat pieniä. Vuosihaaste 7.4.1941.
Suupohjan Maanviljelijäin Kauppa. Per. 1916 (rek. 1918), lak*. Viljan, rehujen ja muiden maataloustuotteiden sekä sekatavarain kauppaa, kalasuolaamo. Lehti. Kirkkokatu 37, Kaskinen. Rakensi Suupohjan radan asemille makasiinejaan. Tampereen Tupakkatehdas Oy:n osakas. 400 os. à 500 mk, 1918 op. 1000 os., 1919 2000. Suurin om. Onni Emil Rossi (s. 1877, kauppias, myöh. Oy Tähkä Ab om.) 6 %. Konkurssihakemus 20.3.1922.
Suur-Keuruun Sanomat. Per. 1950, lak. 1982. Suur-Keuruun Sanomat -sanomalehti ilmestyi 1949–1986. 200 os. à 500 mk, 1957 op. 600 os. Aarre Ylhävaara 51 %. 1979 yht. 46 osakasta, Sulo Sorsa 78 %. 1980 Tampereen Kirjapaino Oy 100 %. Yhtiö purettu 1980. 1986 lehdestä tuli Alma-Media Oyj:n Suur-Keuruu -lehti.
Suursavolainen. Per. 1926, lak*. Maalaisliittolainen sanomalehti Suursavolainen ilmestyi 1921–32 ja painettiin sisaryhtiön Osakeyhtiö Painon kirjapainossa v:sta 1926. 1000 os. à 200 mk. 14.9.1932 yhtiön omaisuus, joka oli ulosmitattu, pakkohuutokaupattiin. Lehti oli ollut tappiollinen.
Suutala. Per. 1949, lak*. Edelt. kultaseppä Matti Hjalmar Suutalan (1889–1936) 1919 per. t:mi no. 55.524. Kello- ja kultasepänliike, Vellamonkatu 2 ja Hämeenkatu 16 (aik. 24). 30 os. à 30.000 mk. Helmi, Veikko ja Heimo Suutala, kukin 1/3. Vain perusilmoitus. Viim. kultaleimaus ('VS') 1974.
Svenska Elevhemmet i Uleåborg. Per. 1929, toimii. Harjoittaa oppilaskoti- ja ateriapalvelutoimintaa Svenska Privatskolan i Uleåborgin (per. 1859, toimii) lukio-oppilaille. 500 os. à 100 mk, 1931 op. 1000 os. Yhtiö on yleishyödyllinen yhteisö ja oli vapautettu 1946-velvoitteista. Os. vertailuarvo 7 €. 1946 Stiftelsen Brita Maria Renlunds Minne 25 %, loput hajaomistuksessa. Svenska Kulturens Vänner rf (koulun rakennuksen omistaja) 7 %.
Svenska Fruntimmersskolans ... Per. 1916, lak*. Svenska flickskolan (talo) sai jatkoluokkiensa avulla oikeuden ylioppilastutkinnon päästötodistusten antamiseen. 1788 per. valtionkoulu oli Suomen vanhin tyttökoulu. 100 os. à 100 mk. Vuosihaaste 30.9.1939. Koulu oli lakannut 1937 ja yhdistynyt poikakoulun kanssa Svenska samlyceum i Viborgiksi.
Svenska Hemmet i Tammerfors. Per. 1918, lak. 1955. Kokoustilaa Tampereen monille ruotsinkielisille järjestöille. Ensimm. huoneisto oli talossa Hämeenkatu 80. 1923 huoneisto menetettiin, myöh. Hallituskatu 25 B. Sisäkuva. 800 os. à 25 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Lähinnä yksityishenkilöiden hajaomistuksessa, perustajia oli yli 200. 1952 päätettiin purkaa yhtiö.
Svenska Skolgården i Tavastehus. Per. 1924 (no. 50.215), lak*. Nimi v:sta 1928 Talo-Oy Niittykatu 1. Per. omistamaan ja ylläpitämään Svenska Samskolan i Tavastehusin (per. 1865) uuden koulurakennuksen, joka valmistui 1925 [L. Idestam 1922]. Koulu oli myös osakkaana taloyhtiössä. 1000 os. à 100 mk, 192x op. 1632 os. Hajaomistuksessa. 1928 Kalle Jokinen ja Hugo Ojanen ostivat kumpikin 805 os. 1930 yhtiö myytiin uusille omistajille. Koulun toiminta oli lakannut jo 1928, mutta sen Niittykatu1:n talot ovat edelleen olemassa. Viim. kr.-ilmoitus 1930.
Svenska Tidningen. Per. 1918 (rek. 1919), lak*. Sanomalehti Svenska Tidningen ilmestyi 1917–21. Yhtiö oli lehden kustantaja ja painaja 1918–20. 1917–18 sen julkaisijana oli ollut Ab Veckobladet. 1918 lopussa otsikon yhtiö osti Ab Handelstryckerietin (no. 5.430, logo, jatkoi tmi:nä) kirjapainolaitteet 375.000 mk:lla. Edeltäjälehtensä Veckobladetin yhtiö sai korvauksetta. 1000 os. à 500 mk, 1920 op. 1400 os. Hajaomistuksessa, suurin tiedossa oleva: Holger Schildt 6 %. Lehden seur. ja viim. kustantaja 1921 oli Svenska Tidningens Förlagsaktiebolag (sopimus).
Svenskbygden. Per. 1930, lak. 1935. Henkivakuutusyhtiö, Pohjoisesplanadi 5 (2). Läheisissä suhteissa Svenska Finlands Lantmannabank Ab:hen. 3000 os. à 1000 mk. Yhtiö päätettiin 1933 liittää Henkivakuutusosakeyhtiö Verdandiin. Sen henkivakuutuskanta 1933 lopussa oli 352 Mmk, josta ent. Svenskbygdenin osuus 23 Mmk. Osakevaihdossa annetuista 3000 uudesta Verdandi-osakkeesta ruotsalainen jälleenvakuutusyhtiö Atlas merkitsi 800 ja Alexander Mauritz Lassenius 300. [Verdandi 1987 s. 253.] Vuosihaaste 6.2.1934.
Sähkö- ja Yleinen Korjaamo. Per. 1934 (no. 78.331), lak*. Edelt. per. 1923 (oy 1928). Sähkömoottoreiden ja -kojeiden korjaus, käämitystöitä ja huolto, Kolmas linja 6. Kirjepää. (1946) Franzeninkatu 24, (1951) Aleksis Kiven katu 28. 50 os. à 500 mk, 1946 op. 150 os., 1953 1500. M. A. Kohtasen Sähköliike Oy:n (ks. sitä) sisaryhtiö. 1946 yhtiön TJ Matias August Kohtanen (1900–76) 56 %, Martti K. Kohtanen 40 %. 1960 MAK 55 %, MKK 36 %. Viim. kr.-ilmoitukset 1960 ja 1977.
Eino Hietanen Sähkömies. Per. 1945, lak. 2008. Nimi v:sta 1992 Suomen Sähkötukku Oy. Valaisinalan tukkuliike ja suunnittelutoimisto, Pormestarinrinne 8. TJ 1950 kauppaneuvos ins. Eino Hietanen (1910–69, kuva →, myös SLO:n TJ). Myynti 26 Mmk 1945, 131 Mmk 1953. N. 1970 ei enää liiketoimintaa. 60 os. à 5000 mk, 1950 op. 960 os. Eino, Juho ja Marjatta Hietanen yht. 85 %. Paavo Tynell (Oy Taito Ab) oli pienosakas. 1946 Sähköliikkeiden Oy 92 %. Fuusioitu emoyhtiöönsä (SLO Oy) 2008.
Säiniön Kantatila. Per. 1919, lak. 1955. Edelt. 1907 per. Oy Omamaa. Omisti tilan Viipurin pitäjän Hämäläisen kylässä; tarkemmin. 200 os. à 25 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Hajaomistuksessa, suurimmalla 11 os. 3.11.1953 vuosihaaste yhtiön purkamista varten.
Säiniön Kasvitarha (virallisesti Sainiön Kasvitarha omistajat Laine & Mölsä ja Kumppanit Oy). Per. 1918 (no. 37.306), lak*. Edelt. ay no. 33.267 per. 1915. Harjoittaa kasvisviljelystä Yläsäiniön kylässä, Viipurin mlk. Yhtiö osti toimintaa varten tarpeelliset kiinteistöt 87.760 mk:lla ja irtaimisto 27.240 mk:lla edeltäjä-ay:ltä. Lehti. 500 os. à 300 mk. Pekka Mölsä 27 %, yhtiön TJ Oswald Laine 24 %. Konkurssihakemus 21.10.1919.
Säkkijärvi Stevedoring. Per. 1924, lak. 1927. Ahtausliike. 50 os. à 1000 mk. George Wylie Easton, Camille Lardot, Johan Nyman ja Lauri Pentzén, kukin 24 %. Vuosihaaste 26.3.1926.
Säkylän Mylly. Per. 1947, lak. 1972. 1952 rak. sähkökäyttöinen mylly Vähäsäkylän kylässä, Myllymäki R 12 ja R 4:24. 160 os. à 10.000 mk. Säkylän Maanviljelijäin Osuuskauppa, Säkylän Osuuskauppa ja Säkylän Osuusmeijeri omistivat kukin 25 %. 1958 ja 1961 yhtiö tarjosi myllynsä myytäväksi. Julkinen haaste 26.9.1969. Yhtiö oli ylivelkainen, eikä jakojäännöstä siksi ollut.
Säkylän Saha. Per. 1942, lak*. Sahalaitos. 90 os. à 10.000 mk. Oskari Heikkilä (1886–1954) 33 %, Yrjö Salminen 33 %. Vain perusilmoitus. Yhtiö toimi vielä 1951.
Särkiniementie 29. Per. 1952, lak. 1955. Osti 1952 16 Mmk:lla 4550 m² maa-alueen Drumsö-tilasta R 1:545, josta tuli tontti 1 korttelissa 31109. Tontin nykyosoite on Haahkakuja 1. TJ Bror Wahlroos (silloin Finnpap kirj.p.pääll.). 1000 os. à 10.000 mk. Osakkaina olivat Suomen paperi- ja selluloosayhtiöt, n. 40 kpl. 1953 tontti myytiin As. Oy Särki Bost. Ab:lle ja 1.7.1954 otsikon yhtiö haki vuosihaastetta. Tontilla on nyt kaksi 1954 rak. 4–5-kerr. asuintaloa.
Veli-Mikko Anttonen Lääketieteellinen Tutkimuslaitos Säveri. Per. 1948, lak. 2003. Suoritti laboratoriotutkimuksia. 400 os. à 1000 mk, 1974 op. 2000 os. à 10 mk, 1987 6975. Monta osakasta, alussa yhtiön TJ –1972 prof. LKT Veli-Mikko Anttonen (1915–74, kuva →) omisti 14 %. 1999 Jukka Tuppurainen 14 %. 2002 Mehiläinen Oy 100 %. Fuusioitu emoyhtiöön 2003.
Sääksmäen Höyrylaiva. Per. 1923, lak. 1931. Matkustajaliikennettä Hämeenlinnan vesistöllä Valkeakosken tienoilla ss Urholla. 150 os. à 500 mk. Suurimmalla om. 6 os. Yhtiökokous 29.4.1928 päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 13.4.1929. Viim. kr.-ilmoitus 1931. Yhdistetty Hämeenlinnan Höyrylaiva Oy:n (ks. sitä) kanssa.
Sääksmäen Sähkö. Per. 1919, lak. 1975. Sähkönjakelua, asennusliike. Sivuliike Valkeakosken Sähkö- ja Radioliike. 5000 os. à 100 mk (na. myöh. 600 mk). Sääksmäen kunta 59 %, 1959 97 %; kaikki muut omistajat pieniä. Yhtiön varat ja velat siirrettiin Valkeakosken kaupungille per 31.12.1973. Julkinen haaste 15.8.1974. [Historiikit: Ollikka 1945, Inkilä 1960, Karreinen 1969 ja 1974.]
Södermalm. Per. 1915, toimii. Nimi v:sta 1965 Bost. Ab Södermalm. Yhtiön omistamalla kulmatontilla Otto Malminkatu 6/Etelänummikatu 16 on nyt 1963 rak. 3-kerr. tiilinen asuintalo. 50 os. à 100 mk, 1931 op. 500 os., 1939 1000. Emil Berggren, Emil Lilja ja Karl Ström kukin 20 %.
Södermalmsgatan 18. Per. 1966, toimii. 1968 rak. 3-kerr. asuintalo omalla tontilla Etelänummikatu 18/Herrholminkatu 5. 19 asuntoa. 1151 os. à 100 mk, 1968 na. 520 mk. Perustaja Runar Frände. 1968 asuntojen haltijoiden omistukseen.
Södra Finlands Frörenseri. Per. 1916, lak*. Siementenpuhdistuslaitos sijaitsi Laborin uusien makasiinien vieressä lähellä rautatietä Porvoossa. 300 os. à 100 mk, 1916 op. 400 os. Osakekirjaan on kirjoitettu "Värdelös 15/10 1930". Laborin sisaryhtiö? Vain perusilmoitus. 2.2.1920 vuosihaaste Borgå Kvarnaktiebolagiin (no. 41.517) yhdistämistä varten.
Södra Kyrkslätts Kraft. Per. 1919, lak*. Piti rakentaa voimalaitoksen Porkkalaan mutta pystytti ainoastaan sahan ja myllyn Bergstadiin [Espoon Sähkö 1992, s. 10], jotka 1924 tarjottiin vuokrattaviksi. Hallinto Masaby tai Junkars. 600 os. à 500 mk. Oy Suomen Agraaritoimisto 13 %, Hugo Lilius 13 %, useita 10...8 % omistavia. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. Piti yhtiökokouksen 1929.

*Selitys: lak*.
Takaisin ylös.