LISÄTIETOJA S
OSAKEYHTIÖIDEN HISTORIASTA

Saarento-Jokelan Sähkö. Per. 1920, lak. 1966. Sähkön myynti ja siirto valaistusta ja voimaa varten etupäässä maatalouden tarpeiksi Saarento-Jokelan kylissä. 400 os. à 100 mk, 1923 op. 1150 os. 18 perustajaa, suurin Väinö Vaara 28 %. 1966 Valkealan kunta 16 %. 1962 yhtiön liiketoiminta siirtyi Valkealan Sähkö Oy:lle. Vuosihaaste 27.5.1963. Purkautumisessa maksettiin 786 osakkeesta jako-osana 21 mk/os., 148 os. ei oltu esitetty. [Valkealan historia III s. 288.]
Saarijärven Vihannes. Per. 1971 (209.117), lak*. Maataloustuote- ja hedelmätukkukauppa. Yhtiö oli ostanut Pyhäkosken koulu -nimisen tilan R 5:18 (nykyinen 729-408-5-195, entinen kansakoulu), Pyhäkoskentie 312. 250 os. à 300 mk. 6 osakasta 40 os. kukin. Vain perusilmoitus. 17.8.1977 alkoi konkurssi. 2004–07 toiminut Saarijärven Vihannes Ky on eri yritys.
Saarion Virvoke. Per. oy 1938, lak. 1955. Edeltäjästä*. Kalja- ja virvoitusjuomatehdas. Hämeenkatu 21, Lahti, varasto Hyvinkää. TJ Kalle Saario (1895–1984). 1940 liikevaihto 3,7 Mmk, 23 työntekijää. Sisaryhtiö vuodesta 1947 Lahden Autokori Oy. 50 os. à 10.000 mk, 1950 op. 150 os. Kalle Saario 100 %. 1954 Kauko Saario 50 %, Kalle S. 48 %, Fanni S. 2 %. Liiketoiminta myytiin 1952 Lahden Osuuskaupan (E-liike) tytäryhtiölle Oy Lahden Talolle (Sahti Oy). Vuosihaaste 9.8.1954. [Lahden historia (1980) s. 352 ja 470.] *Kalle Saario perusti 1930 Kärkölään: K. Saarion Virvoitusjuomatehdas (65.000). Mutta 1931 yritys poistettiin kaupparekisteristä. Tilalle tuli Saarion Virvoitusjuomatehtaat (ei rek.), Riihimäki ja Lahti. 1936 perustettiin tehdas myös Hämeenlinnaan nimellä Saarion Virvoitusjuomatehdas, nimi vuodesta 1939 Hämeen Juoma om. Viljo Railimo. Riihimäen tehdas ml. Hyvinkää itsenäistyi 1938 nimellä Virkin Virvoke om. Väinö Virkki.
Saaristomeren Sijoittajat. Per. 1988, lak*. Virall. kotip. Kaarina. Turun seudun mm. pankkitoimihenkilöiden perustama harrastepohjainen sijoitusyhtiö. 500 os. à 100 mk. 20 osakasta, kullakin 5 %. Vain perusilmoitus.
Saha. Per. 1919, lak. 19xx. Ei löydy kr. KTM on 5.4.1919 vahvistanut yhtiön yhtiöjärjestyksen 2 3 4. Ilmeinen edeltäjä (samoja perustajia) ja sen loppu 1917. Sahausta, jauhatusta, höyläystä ja sähkön tuotantoa, Jurvan Närvijoen kylä. 600 os. à 100 mk. Perustajat. Kr:stä ei ole löytynyt heidän per. myöhempää yhtiötä. 1926 per. Jurvan Puutavara Oy:llä oli saha Närvijoella. 1936 on per. saha Närvijoki Oy.
Sahalahden Haka. Per. 1968, toimii. 1969 rak. 12 asunnon 2-kerroksinen talo Sälssinkuja 6, oma tontti 211-472-2-17. 34.558 os. à 10 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Sahalahden Sähkö. Per. 1919, lak. 1974. Sähkön myynti ja siirto: 1938. 1939 oli 180 taloutta asiakkaina, 1969 512. 4000 os. à 100 mk, 1921 op. 8000 os. Lisää. Kunta oli pääomistaja, loppuaikoina 71 %. Fuusioitu per 31.12.1973 Hämeen Sähkö Oy:hyn. [Historiikit. Sahalahden historia III s. 194–7. Lisää: III H Sahalahti.]
Saimaan Saha (vanha). Per. 1923, lak. 1929. No. 47.957, mutta oy puuttuu nyky-kr:stä. Saha ja höyläämö Lappeen Kahilanniemessä ml. Ympyräsaari, 11.000–14.000 m³ sahatavaraa, 75–100 työntekijää. Esitys. TJ loppuvaiheessa Frans E. Nykänen (1878–1941, k. tapaturmaisesti). 800 os. à 1000 mk, 1924 op. 1000 os. Viisi osakasta. Luovutettu konkurssiin 20.12.1929. Seuraaja Ewald Hentun (ay:n TJ) ja E. H. Hearnden Ltd:n 1930 per. avoin yhtiö Saimaan Saha, 65.016, lak. 1976. [Luovutetun Karjalan talousvaikuttajat s. 134. Lisää: Stk III s. 62, St s. 694.]
Sairashuoneenkatu N:o 4. Per. 1923, lak. 1971. Asuintalo (rak. 1888) ja tontti Sairashuoneenkatu 4. Talossa toimi mm. Edv. Vasaran Nahkapukimo (tehdas). 1000 os. à 100 mk. Arne ja Arvid Schrey olivat yhtiön perustajia, mutta myivät pian. Julkinen haaste 24.6.1970. Turun kaupunki oli 1970 ostanut yhtiön kiinteistön 821.200 mk:lla. Paikalla on vuodesta 1998 Turun oikeustalon uusi osa. [Turun puretut talot 3 s. 159.]
Salla. Per. 1917 (36.041), toimii. Nimi vuodesta 1982 Asunto-Oy Salla Bostads-Ab. 1911 valm. asuintalo jossa 7 asuntoa. Kuva 2. Armfeltintie 2/Ehrensvärdintie 12/Merikatu 31. 3 kerrosta. Oma tontti 770 m². 50 kantaos. à 500 mk, 1917 op. 150 kanta- ja 36 etuoik. os., 1982 lajit pois. Talon rakennuttaja, PR, pääministeri J. H. Vennola (1872–1938) 82 %. [HS 8.12.1981 s. 18.]
Sallinkatu 4. Per. 1924, toimii. Asuintalo 2 Mannerheimintie 27/Sallinkatu 4 rak. 1925. 39 asuntoa, 6 kerrosta. Yhtiö osti 824 m² tontin Helsingin Pantti-Oy:ltä, joka oli ostanut sen kaupungilta 1917. 1765 os. à 1000 mk: liitt. A 10, litt. B 5, litt. C 1 os. Asuntojen haltijoiden omistama. [HS 9.12.1994 s. B2.]
Salmivirran Kumi. Per. 1947, lak. 1973. Kumi- ja rengasalan tuotteiden korjaus ja myynti, Salpausselän Suurtie. 30 os. à 10.000 mk. Yhtiön TJ Edvard Johannes (1889–1950) ja Silja Salmivirta yht. 100 %. Julkinen haaste 27.6.1972. Nykyinen jatkaja Suur-Saimaa Strand Resort Oy.
Salon Levyteos. Per. 1949, lak*. Edeltäjä 98.574 per. 1945. Valmisti kuokkia, takomotuotteita, peltisiä ilmanvaihtoventtiilejä. Koskensepänkatu 2. 30 os. à 10.000 mk. Aino, Einar ja yhtiön TJ Tuomo Hieta-Aro 1/3 kukin. Vain perusilmoitus. 6.3.1957 vuosihaaste yhtiön purkamista varten.
Salonsaaren Saha. Per. oy 1927, lak*. 1923 aloittanut saha sijaitsi saaren lounaisosassa. Asikkala. Liikevaihto 3,2 Mmk 1937. 500 os. à 100 mk. Yhtiön TJ Emil Ala-Pietilä, Kalle Kuoppala ja Heimo Riihelä 30 % kukin. 1946 (perusilmoitusta seuraava ilmoitus) Sumarien Oy Kylmäkoski Ab 100 %. 1955 sahalaitos huutokaupattiin 2. 13.6.1966 julkinen haaste (yhtiön 3. kr.-merkintä).
Salpausselän Kiitoautot. Per. 1963, lak*. Harjoitti ammattimaista kuorma-autoliikennettä Kiitolinja-yhtiönä. 30 os. à 100 mk, 1972 op. 1500 os. Paavo Malinen 93 %. 1967 Erkki Luoma 93 %. 1971 Nevilinjat Oy 53 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1973.
Samppalinna. Per. 1937, lak. 1968. Yhtiö operoi 1865 aloittaneen ravintolaliikkeen. Puutalo Itäinen Rantakatu 10, kuva 2, on vuodesta 1866 kaupungin omistuksessa. 21 os. à 1000 mk. Alma Nyström ja Maria Kuosmanen 50/50. 1943 Bertta Sirén 90 %, samoin 1961. 28.4.1967 julkinen haaste. Seuraajayhtiö 304.652. Samppalinnan ravintola on sen jälkeen ollut mm. Turun Osuuskaupan hoidossa ja toimii edelleen. [Turun kaupungin historia 1856–1917 I nide s. 348–9.]
Satakunnan Kirja-Aitta. Per. 1927, lak*. Kirja- ja paperikauppa, Antinkatu 13. Edeltäjä 1919 per Oy Kirjakauppa Ab. TJ Armas Ignatius (1883–1944). 300 os. à 500 mk. Hajaomistuksessa. 18.1.1934 alkoi konkurssi. Seuraaja Porin Kirja-Aitta Oy.
Satakunnan Laiva. Per. 1938, lak*. Virall. kotip. 1939 Luviasta Poriksi. Varustamo omisti sodan jälkeen kolme rahtipurjealusta (Alf, Eläköön, Lideborg) sekä viimeisenä ss Satakunnan vuoteen 1959. Myös rahtausliike. Liikevaihto 5,1 Mmk 1939. 500 os. à 1000 mk, 1939 op. 750 os. Holger Liljestrand oli alussa suurin, 20 %. 1957 Lauri Johannes Kuuminainen (Gyldén, 1893–1970) perheineen 87 %. Petter ja Elis Molander olivat osakkaita. 29.11.1960 alkoi konkurssi. Velat olivat 7 Mmk varoja suuremmat.
Satamakatu 7. Per. 1917, toimii. Asuintalo Tampereella rak. 1920, 3 kerrosta, 12 huoneistoa. Oma tontti. 75 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Oy Sato. Per. 1916, lak*. Kaikenlaisten tuotteiden kauppaa ja välityskauppaa Suomesta Venäjään ja päinvastoin, mainos. Yhtiön pääkonttori oli Moskovassa, missä asuivat omistajat ja hallituksen jäsenet sekä TJ (vuoteen 1919) Armas Willamo. V. 1919 yhtiökokous pidettiin Oy Orient-Occidentin konttorissa. 200 os. à 500 mk. Suurimmat omistajat olivat koko ajan Matti Saari ja Armas Söderman. Konkurssihakemus 1.2.1923.
Saunapuu. Per. 1944, lak*. Polttopuiden hankinta osakkaiden saunalaitoksia varten. 100 os. à 1000 mk. 10 osakasta. Vuosihaaste 24.3.1961.
Sauvon Höyrylaiva. Per. 1920, lak*. Matkustajalaivavarustamo omisti ss Västerin linjoilla Salo–Sauvo ja Salo–Strömma. 500 os. à 200 mk. Konkurssiin 21.6.1923 (yhtiökokous päätti 16.3.1923).
Savila (Asunto-Oy). Per. 1926, toimii. Asuinkerrostalo Mannerheimintie 37/Savilankatu 4, rak. 1926. Kuva 2. 53 asuntoa, 6 kerrosta, oma tontti 1224 m². Sen ed. omistaja oli ollut Fastighets Ab Savila. 2100 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. [Rakennustaito 5–6/1927 s. 68–69. HS 6.1.1995 s. B2.]
Savitaipaleen Mylly. Per. 1948 (rek. 1949), lak. 1957. Myllyliike. 75 os. à 20.000 mk, 1949 op. 100 os. 1949 Savitaipaleen Osuuskauppa 90 %. Toiminta oli tappiollista, minkä vuoksi päätettiin lopettaa yhtiö per 1.4.1955 (ilmoitettu 1957). Vuosihaaste 15.3.1957. Ei mukana SLk 1951/52.
Savo-Karjalan Mylly. Per. 1918, lak. 1929 (ei lak*). Mylly- ja puutavaraliikettä (saha). 1000 os. à 1000 mk. G. Mauranen 22 %, Abel Häyrinen ja A. Häyrinen Oy yht. 20 %. 1923 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön.
Savo-Karjalan Puuliike. Per. oy 1946, lak*. Edeltäjä, samanniminen tmi oli per. 1940. Halkojen ja sahatavarain kauppa, kontt. Simonkatu 12 A, Hki. 100 os à 300 mk. Yhtiön TJ J. A. Grönqvist ja Juho Laurikainen kukin 44 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1947.
Savon Prospera. Per. 1998, lak*. Prospera on latinaa ja tarkoittaa varakas. Yhtiö osti yksinoikeudet jääkiekkoseuran KalPa-Kuopio ry:n mainos- ja yrityssopimuksiin saaden osuuden mainosmyynnin tuotoista. Yhtiö tuotti ja myi markkinointipalveluja sekä mainostilaa. Virallinen toimialapykälä. 750 K- (20 ääntä) ja 650 A- (1 ääni) os. à 500 mk, 1998 op. 750 K- ja 1368 A-os. Jokerit HC Oy 43 % (40 % äänistä), Kuopion Puhelin Oyj 29 % (27 %), Samesor SMT International Oy 7 % (13 %). Viimeinen kr.-ilmoitus 2003. Poistettu 2006 OyL 13 luku 4 §.
Savon Pussitehdas. Per. 1921, lak. 1963. Paperipussien ja pahvilaatikoiden valmistus, Niemenkatu 14. Mainos. 200 os. à 500 mk, 1928 op. 5000 os. Olavi Kauhanen 48 %, yhtiön TJ Ivar (Iivari) Vartiainen 47 %. 1937 Vartiaisten osakket siirtyivät Pohjois-Savon Rautakauppa Oy:lle, joka 1961 omisti yhtiöstä 100 %. Fuusioitu 1962 Rautasavo Oy:hyn.
Savon Puutavara. Per. 1943, lak*. Valmisti autopilkettä, kävi puutavarakauppaa. (1946) Huvilakatu 7, (1949) Satamakatu 5. Pilketehdas paloi 1946. 160 os. à 1000 mk. Aarne Nousiainen ja Kaarlo Paltama kukin 47 %. Yhtiö lopetti moottoripilkkeen valmistuksen 1947. 1949 viimeinen kr.-ilmoitus.
Savon Suojeluskuntakauppa. Per. 1930, lak*. Yhtiö otti haltuunsa Savon Suojeluskuntakauppa Osk:n (per. 1928) varat ja velat per 13.5.1929. Suojeluskuntatarvikkeiden ja urheiluvälineiden sekä aseiden, ampumatarvikkeiden ja metsästysvarusteiden kauppa. Minna Canthin katu 14. 700 os. à 500 mk. Kuopion Suojeluskuntapiiri 70 %. 1933 alkoi akordimenettely ja 1937 haettiin vuosihaaste.
Savon Sähkö. Per. 1938, toimii (lepäävä). Edeltäjä 1919 per. Gustafson & Marjanen, jonka liike oy osti. Sähkötarvikkeiden, radioiden, valaisimien vähittäiskauppa, huolto, sähköasennuksia. Nykyään asuntojen vuokrausta. Minna Canthin katu 18. Perustettaessa 100 os. à 1000 mk, seuraava op. muutos oli 1980 korotus 250.000 mk:aan. Nykyään Jorma Marjokiven omistuksessa.
Savon Villajaloste. Per. 1950, lak*. Kehräysvalmisteiden valmistaminen ja kauppa, karstaamo. Sisaryhtiö Karjalan Villajaloste Oy. 20 os à 50.000 mk. Juho Henttinen 40 %, Erkki Kaijärvi 40 %, yhtiön TJ Veikko Aarnio (s. 1904) 20 %. 1985 Taito Henttinen 100 %. Perusilmoituksen ohella ainoa kr.-ilmoitus 1985.
Savonlinnan Keskus. Per. 1935, lak*. Kiinteistönvälitystä, matkustajakoti, Tottinkatu 17. Myöh. yhtiö omisti Hotelli Tottin kiinteistön, Satamakatu 1, ja ilmeisesti myös operoi hotellia ja sen ravintolaa. Talo on rak. 1944. 50 os. à 1000 mk, 1941 op. 150 os., 1943 450. Savonlinnan Rauta Oy (mm. Auviset) 70...97 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1972. Ks. myös Itä-Savon Maakuntahotelli Oy.
Osakeyhtiö Savuke Aktiebolag (linkki erikoisartikkeliin).
Scandinavic Steamship. Per. 1939 (87.894), lak*. Nimi vuodesta 1954 Ab Alert Steamship Co (Maarianhamina). Rahtilaivavarustamo omisti ss Scandinavicin vuoteen 1953 ja ss Alcorin vuoteen 1959. Fabianinkatu 6. TJ Paul Henriksson, myöh. C. Olsen. Sisaryhtiö Ab Caledonia Steamship Company Oy (ss Britannic). 250 os. à 1000 mk, 1941 op. 500 os. Viimeinen kr.-ilmoitus 1956.
Seeck: ks. Knief.
Seilasenmäki. Per. 1952, toimii. Asuinkerrostalo Hatsalankatu 27–29, rak. 1953. 6-kerroksinen, 73 asuntoa, oma tontti. 46.620 os. à 1000 mk. Asuntojenhaltijoiden omistama.
Seinäjoen Yksityis-sairaala. Per. 1947, lak*. 10-paikkainen yleissairaala (ilmeisesti kuitenkin etupäässä lääkärikeskus), Kauppakatu 3. Hoiti 375 potilasta 1949. 400 à 1000 mk. Neljä yhtä suurta osakasta. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. Sairaala toimi 1947–49.
Rederi Septa. Per. 1913, lak*. Rahtiliikennettä purjealuksilla. Osti 1913 teräsfregatin sv Septan (rak. 1883 Glasgow) 2400 £:lla. Alus katosi jäljettömiin La Platan edustalla 5.1914. Lehti. 650 os. à 100 mk. Paljon omistajia. Mkp. J. F. Lindroos 25 % (menehtyi laivan haaksirikossa), vaimo Emilia L. 15 %, poika Ivar L. 15 %. Yhtiökokous 30.3.1915 päätti lopettaa yhtiön. Vuosihaaste yhtiön purkamista varten 15.5.1915.
Emil Sevén. Per. 1934 (75.731), lak*. Edeltäjä 1926 per. tmi Vilhovuoren Kangas- ja Lyhyttavarakauppa Emil Sevén (Vilhonvuorenkatu 5, sivuliike Lyhyttavaraliike Ema, Hämeentie 29). Miesten lyhyttavara- ja kangaskauppa, vaatehtimoliike, Hauhontie 4. Ilmoitus. 100 os. à 100 mk. Emil Aron Sevén (1884–1944, nimi) 100 %. Vain perusilmoitus.
Siemen-Aitta - Frö-Central. Per. 1919, lak*. Siementen ja viljankäsittelykoneiden kauppaa, mylly; toiminta tarkemmin. Yhtiö osti 1919 toimintansa lopettaneen Uusi Olutpanimo Oy Lahden (Oy Mallasjuoman sisaryhtiö, 27.670, nimi vuodesta 1922 Asunto Oy Vapaudentie 20 Lahdessa) osakekannan. Lisää. 1500 os. à 200 mk, 1919 op. 4500 os. Oy Suomen Agraaritoimisto ja sen jatkaja Ab Agraria Oy 53...49 %, Edvin Gahmberg 8 %, Max H. van Gilse van der Pals 8 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1922. [Mallasjuoma (1962) s. 107.]
Sierra. Per. 1927, toimii. Asuintalo (kuva 2) Vuorimiehenkatu 7/Tähtitorninkatu 8, valm. 1928. 38 asuntoa, 7 kerrosta, omalla 2339 m² tontilla. Sadi Sandell asui talossa. 6000 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. [Historiikit. HS 11.3.1969 s. 10.]
Simpeleen Puhelin. Per. 1915 (32.395), lak. 1974. Nimi vuoteen 1927 Puhelin Oy Syväoro. Puhelinlaitos. 30 os. à 50 mk, 1919 op. 60 os., 1927 600. Posti- ja lennätinlaitos osti verkon 1972. 1927 perustettiin Syväoron Puhelin-osk (58.400). [Lisää: III K Simpele.]
Sininauha (vanha). Per. 1935, lak. 1937. Ei löydy kr., KTM vahv. yht.järj. 5.6.1935. Yhtiön 1935–37 kustantama Sininauha-liiton kuukausilehti Risti ja Raittius ilmestyi tällä nimellä 1935–66, aluksi Sortavalassa. Lisää. Liitto perustettiin 1936, koska oy:lle ei oltu voitu myöntää valtionavustusta. Sininauha-liitto on 1800-luvun lopulla Yhdysvalloista tullut kristillinen päihdetyöjärjestö, joka edelleen toimii Suomessa. 200 os. à 100 mk. Osakkaat. 2011 per. uusi Sininauha Oy on eri yhtiö. [S. lehdistön historia 9 s. 67.]
Heimo Sinisalo. Per. 1949, lak. 1961. Urheiluvälineiden ja tekstiilitavaroiden valmistus, Anjala. 50 os. à 5000 mk. Yhtiön TJ Heimo ja Sirkka Sinisalo 100 %. 1957 päätettiin purkaa yhtiö ja 1959 haettiin vuosihaaste. Jako-osa oli 13.500 mk/os.
Sistola. Per. 1949, toimii. Edeltäjä 1947 per tmi S. Sistola. 1957 kotipaikaksi Loviisa. Elintarvikkeiden sekä lyhyttavarain myynti, Loviisan Valkolampi. TJ Sirkka Sistola. 1969 henkilökunta 7. 80 os. à 5000 mk, 1981 op. 320 os. à 50 mk. Akseli Sistola 86 %. 1983 Paavo Sistola 52 %. K-myymälä muuttui Siwaksi (vuodesta 2016 itsenäinen Meidän Kauppa) ja otsikon yhtiö jäi kiinteistön omistajaksi. [Lisää: I Loviisa.]
Sisu Racing (uusi). Per. 1994, lak. 1996. Edeltäjä 452.350 per. 1989. Kilpa-autoilu. Sisu-Auto oli liittynyt kuorma-autojen ratakilpailutoimintaan perustamalla 1985 Sisu Racing -kilpatallin, jonka kehittämällä kalustolla voitettiin Euroopan mestaruudet 1991, 1992 ja 1993. 1995 op. 50 os. à 1000 mk. Oy Sisu Ab (vanha) 100 %. Fuusioitu 1996 Oy Sisu Ab:hen (vanha). [Sisu-viesti 1/1995 s. 42–43.]
Alex. Sjöholm. Per. 1919, lak*. Edeltäjä 7.434 oli per. 1897. Valmisti kassakaappeja, holvinovia, takeita, putkia, maamoottoreita, jauhemyllyjä (Sampo) sekä suoritti vesijohtoasennuksia ja laivakorjauksia, valimo. Itäinen Pitkäkatu 34. Perustaja Alexander Sjöholm eli 1859–1918. Lisää. 120 os. à 1000 mk. Agnes, Torsten ja Uno Sjöholm 1/3 kukin. Vain perusilmoitus. 30.5.1931 alkoi konkurssi. [Turun puretut talot 5 s. 66. ÅU 27.6.1920 s. 7.]
Sky. Per. 1966 (184.895), lak*. Akryylimuovista valmistettujen kattovalokupujen vientikonttori, teknillistä palvelua kotimaassa, Lönnrotinkatu 39 B. 150 os. à 100 mk. Oy Polykem Ab, Sanka Oy ja Sarvis Oy, kukin 1/3. Lopussa Lohjan Kalkkitehdas Oy ja Sanka Oy 50/50. Viimeinen kr.-ilmoitus 1976.
Slottsgatan 5. Per. 1918, toimii. Nimi vuodesta 1922 Oy Linnankatu 5, 1950 Asunto-oy. 1908 rak. talo Katajanokalla omalla 1099 m² tontillaan. 32 asuntoa, 5 kerrosta. 75 (1956 79) os. à 600 mk. Yhtiön perustajat olivat Max Kajan, Ernst Nygren ja Gösta Tallqvist. Asuntojen haltijoiden omistama. [HS 9.12.1969 s. 10.]
Slottsgatan 33. Per.1927, lak*. 5-kerroksinen säilynyt talo rak. 1928. Sisäkuva. Vrt. Ångbåts Åland. 30.432 os. à 100. Kiinteistön nykyinen omistaja Asunto Oy Linnankatu 33 on per. 1933. 41 asuinhuoneistoa. [Arkkitehti 6/1929 s. 94–95.]
Smedsby Frys - Sepänkylän Jää. Per. 1961, lak*. Minkinrehutehdas 20.400 t; kala-, liha- ja marjapakastamo, Kråklundin kylässä. Kuva. Liikevaihto 4,3 Mmk 1971. 1100 os. à 500 mk, 1965 1700 os. à 50 mk, 1977 op. 3400 os. 32 perustajaa, suurimmilla 50 os. Oli koko ajan hajaomistuksessa. 15.5.1990 alkoi konkurssi.
Sokerisilli. Per. 1951, lak*. Sillin kalastusta vuokratulla ms Kaimalla, kalakauppaa. Rymättylä. Pyyntikauden saalis 100 tynnyriä. 600 os. à 10.000 mk. 16 osakasta, suurin August (Aukusti) Soini (24.12.1889–26.9.1971, eri henkilö kuin Aug. H. Soini, ks. myös Oy Jan) 33 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. 1952 yhtiön irtaimisto huutokaupattiin. [Rymättylän historia (2000) s. 331.]
Somerniemen Sähkö. Per. 1928, lak*. Sähkön myynti ja siirto, mylly, saha. Toimitukset alkoivat 6.1.1929, kun sähköjohdot ja yhtiön vesivoimalaitos Nummenjoen Kopilan koskessa olivat valmistuneet; kuva. 1944 214 tilaajaa. 1200 os. à 250 mk. Osakekirjoja no. 15 on kaksi kpl. Somerniemen kunta 8 %, seitsemän n. 3,5 %:n omistajaa. Julkinen haaste 6.4.1972. [Forssan Lehti 2.6.1939 s. 3. Somerniemen historia s. 281.]
Sorsakosken Työväentalo. Per. 1937, lak*. Työväentalo otettiin käyttöön 1937. 800 os. à 100 mk, 1951 op. 1600 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Sorsakosken Työväenyhdistys ry 26 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1967. 1974 metalliammattiosasto osti talon [Sandberg Raudankansaa 2007 s. 132].
Sortavalan Kirjakauppa. Per. 1910, lak*. Per. yhdistämällä 1.7.1910 Karjalan Kirjakauppa ja Kustannusliike Oy:n (1899) ja C. W. Alopaeuksen (1870) kirjakaupat. Kirja- ja paperikauppa, musiikkilevyjen myynti, postikorttikustantamo, sivuliikkeet Kymölä, Salmi, Suojärvi. Päämyymälä sijaitsi PYP:n talossa (oikealla). Myynti 1,7 Mmk 1933. 50 os. à 500 mk, 1910 op. 70 os., 1917 150, 1920 450, 1923 900. Vapautettu 1946-velvoitteista. 1911 Armas Ignatius ja Jooseppi Rehell kukin 26 %. 1927 Viljo Pelkonen (myöh. Oski Leanderille) ja Erkki Tägtström kukin 18 %. 1933 WSOY, Erkki Tägtström ja Väinö Durchman. Liike "ei ole ottanut mennäkseen" (1933). Viimeinen kr.-ilmoitus 1944.
Sotainvaliidien Puuteollisuus. Per. 1946, lak*. Tarkoituksena oli jatkaa Sotainvalidien Veljesliitto ry:n Ylä-Vuoksen alaosaston Immolassa harjoittama liiketoiminta: ikkunoiden, ovien ja "kaikenlaisen rihkaman" valmistuksen. 2400 os. à 500 mk. Alaosasto 58 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. Liiketoiminta ei saatu kannattavaksi. Ei mukana SLk 1951/52.
Talo Sotka. Per. 1917 (35.868), lak. 1963. Omisti kaupunkikiinteistön Kotkassa, Puutarhakatu 4*. 21 os. à 500 mk. Alussa omistajat vaihtuivat tiuhaan. 1962 Toivo Ilmari Vuorenrinne 50 %, Helena Koski 25 % ja Yrjö Saramo 25 %. 1944 jälkeen seuraava kr.-ilmoitus oli vuosihaaste 28.5.1963. 2.3.1962 yhtiökokous oli päättänyt myydä yhtiön kiinteistön. *Tämän ja kolmen muun tontin yhdistämisen jälkeen paikalle rakennettiin Toivo Pekkasen koulu.
Sotkan Höyryvenhe. Per. 1908 (rek. 1920), lak. 1927. Sisävesimatkustajaliikennettä Kuopiosta Paukarlahteen, Humallahteen ja Pehlahteen. Omisti ss Sotkan (entinen ss Pulkonkoski) 1920–25. Lehti. 500 os. à 100 mk. Liikennöinti oli tappiollista. Vuosihaaste 1927. Lisää. [Kuopion pitäjän kirja s. 378–8.]
Spurt. Per. 1945, lak. 1964. Rahtilaivavarustamolla oli rekisterissä kaksi alusta sv Valborg 1946–47 ja ss Valborg 1952–57. 1957 liikevaihto 50 Mmk, tappio 4,9 Mmk, oma po. –2,1 Mmk. Samaan omistukseen tai hoitoon kuuluivat  useita varustamoita sekä pääyhtiönä P. Molander Oy-Ab. 30 os. à 5000 mk, 1948 op. 500 os. (Litt. A 1 os. 75 kpl, litt. B 5 os. 85 kpl). Petter ja Elis Molander 33...23 % kukin. Vuosihaaste 8.4.1961.
Staholm. Per. 1947, lak*. Rahtilaivavarustamon alukset olivat ss Staholm ja ss Rex 1948–55. 296 os. à 5000 mk, 1947 op. 600 os. Karl Helin 7 %, Anton Häggblom 5 %, Nils Dahlman 4 %. 11.7.1955 vuosihaaste.
Standard Laiva. Per. 1920, lak*. Valtamerirahtiliikennettä. Varustamolla oli alusrekisterissä kaksi laivaa: ms Claraveer ja sv Loch Linnhe, molemmat vuoteen 1922. TJ Verner Johansson. 50.000 os. à 100 mk, 1921 op. 65.000 os. Konkurssiin 13.3.1922.
Stans. Per. 1918 (tmi 1914), lak*. Rautaa ja metalleja tukuttain ja vähittäin, laivatarpeita, Pohjoisranta 4 (1928). Ilmoitus. Yhtiö otti haltuunsa ja jatkoi Kolimport Ab:n rauta- ja metalliosaston. 200 os. à 1000 mk, 1930 op. 250 os. 1918 kolme Tallbergia yht. 44 %, Kolimport Ab 22 %, Leopold Lerche 15 %. 1930 F. Forsman ja yhtiön TJ Fritiof Noschis 50/50. Konkurssianomus 6.2.1932.
Rederi Stella. Per. 1917, lak. 1932 (ilmoitettu). Osti 1917 Raumalta prikin sv Svean 70.000 mk:lla. TJ Georg Stenius (1856–1936, kuva 2, ks. myös Delfin, Vanda), konttori Galitzinintie (Juhani Ahon tie) 16. 150 os. à 500 mk. Suurin omistaja Torvald Sundblom (1892–1971) 49 %. Yhtiö lopetettiin 1918 kun alus oli menetetty Kalmarissa sen ensimmäisellä matkalla.
Stora Långgatan 49. Per. 1920, lak. 1940 (rek.). Vaasalainen kiinteistö Pitkäkatu 49, ns. Hallbäckin talo, valm. n. 1868 purettu n. 1985. Talossa toimi myös ravintola K. V. Nyman sekä vuodesta 1925 1930-luvulle ravintola Liberty. 60 os. à 500 mk. Gösta Löfgren 83 %. 1933 Otto, Elin, Håkan ja Ulla Hallbäck yht. 100 %. 1937 yhtiö päätti lopettaa toimintaansa, koska se oli myynyt kiinteistönsä. Nykyään tyhjä tontti, jossa viereisen Pitkäkatu 47:n sisustustavaratalon pysäköintipaikka.
Strandstigen 9. Per. 1936, toimii. Virall. kotip. Huopalahti. Kiinteistöyhtiö. 50 os. à 1000 mk. Yhtiön tontti on ilmeisesti n. 1965 jaettu kahtia, jolloin otsikon yhtiön nimi muutettiin Asunto Oy Tiilimäki 10:ksi ja perustettiin uusi yhtiö Asunto Oy Rantapolku 9. Uudet talot valm. 1967 ja 1965. [HS 24.9.1998.]
Subeka. Per. 1944, lak*. Betonituotteiden valmistus, sementtivalimo, Oitti. Kartta. Vrt. Oitin Ärrä Oy. 250 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Pauli Heikki Huotari 100 %. Vain perusilmoitus. Mukana SLk 1951/52. Konkurssi 12.1954; huutokauppa. Pesän varat olivat 6 Mmk ja velat 14 Mmk. Lisäksi valtio valvoi lvv-saatavia 14 Mmk ja tulo- ja omaisuusveroja 263 Mmk.
Suodenniemen Sähkö. Per. 1935, lak*. Sähkön myynti ja siirto. 520 os. à 250 mk. Hajaomistuksessa. Vuosihaaste 3.2.1964.
Sanomalehti Suomalainen. Per. 1927 (59.562), lak*. Yhtiö julkaisi 1931–44 Suomalainen (uusi) -aikakauslehteä ja sen edeltäjää sanomalehteä Helsingin Lehteä, nimi vuodesta 1929 Nouseva Suomi, joka oli aloittanut 1926. Jyrkkä aitosuomalaisuus, äärioikeistolaisuus. 500 os. à 100 mk, 1927 op. 1500 os. Suurin omistaja oli VT Lennartti Pohjanheimo (1875–1951). [S. lehdistön historia 5 s. 129 ja 8 s. 447–8.]
Suomalainen Kukka- ja Siemenkauppa. Per. 1919, lak*. Yhtiö osti 4.9.1919 puutarhuri Alli Alkion kukkakaupan Vaasassa 62.400 mk:lla. Kukka- ja siemenkauppaa, kasvihuoneita. 80 os. à 500 mk. Yhtiön TJ nti Alli Alkio 25 %. Vain perusilmoitus.
Suomen Biografi - Finska Biograf. Per. 1919, lak. 1931. 1918 aloittanut elokuvateattereiden (12, eri puolella Suomea) omistaja, elokuvien maahantuoja/levittäjä, alussa myös lyhytfilmien tuottaja. Liikemerkki. Omisti mm. 75 % Ab Kino-Palats Oy:stä. 300 os. à 1000 mk, 1921 op. 600 os. Armas Suviranta 9 %, Kaarlo Kaira 9 %, Alfred Nybom 8 %, Ab Allan Hjelt & Co Ab 8 %. 1923 Suomen Vienti-Pankki Oy omisti 38 %. Liitetty Suomi-Filmi Oy:n tytäryhtiöksi 6.5.1926. Liiketoiminta siirrettiin emoyhtiöön 1930. [Historiikit]
Suomen Hattuteollisuus - Finska Hattmanufaktur. Per. 1919 (rek. 1920, 41.481), lak*. Miesten ja naisten huopa- ja olkihattujen tehdas Lastenkodinkatu 5. Johdettiin Ab Fren tiloista. Ilmoitus, liikemerkki. 2000 os. à 1000 mk. Neljä yhtä suurta omistajaa, mm. Ben-Zion Skurnik (ks. Ab Fre). Yhtiön konkurssihakemus 10.12.1921 veti mukaansa Oy Fren. Silveks osti 1922 koneet, laitteet ja tavaravarastot.
Suomen Hiekanpuhallus - Finska Sandblästrings. Per. 1938 (86.239), lak. 1957. Tukkeutuneiden vesi- ja lämpöjohtoputkien, julkisivujen ym. hiekanpuhallus ruotsalaisella IGNO-menetelmällä. Aleksanterinkatu 36. 150 os. à 1000 mk, 1945 op. 250 os., 1945 400. Göran Lindfors 50 %, Helsingin Kiinteistötoimisto Oy (omistaja Johan Eric Dahlström, sukupuu) 49 %. Yhtiön toiminta lakkasi v. 1954 lopussa mm. koska IGNO-patentti umpeutui. Kaikki yrityksen koneet ja laitteet myytiin, 330.000 mk:lla. Vuosihaaste 11.1956.
Suomen Jalkinekauppiaiden Keskuskonttori. Per. 1919, lak*. Myi jalkineita ja nahkaa, myös vähittäin, Kalevankatu 1. 750 os. à 200 mk, 1920 op. 1500 os. Hajaomistuksessa. Vuosihaaste 20.5.1922.
Sanomalehti Suomen Kansa. Per. 1932, lak*. Julkaisi 1932–33 Aikaa: raittiusväen puolueista riippumaton, mutta porvarillinen ja aitosuomalainen sanomalehti. 5000 os. à 200 mk. Konkurssiin 25.8.1933. [Historiikit. S. lehdistön historia 5 s. 20.]
Suomen Kemikalikauppiaitten Keskusliike. Per. 1937, lak*. Kemikali- ja kosmeettisten tavarain tukkuliike, Kluuvikatu 8 5. krs. Ilmoitus. 300 os. à 1000 mk, 1941 op. 450 os., 1942 900, 1944 1200, 1946 1600, 1948 2000. 1937 suurin omisti 15 os. Konkurssiin 20.4.1950. 1971 yritettiin perustaa hankintayhtiöksi Suomen Kemikalikauppiaat Oy, mutta hanketta ei viety loppuun.
Suomen Kenkätukku. Per. 1938, lak*. Jalkineiden ja nahkateosten tukkuliike, Annankatu 32, myöh. Mikonkatu 15. Myynti 20 Mmk 1941, 279 Mmk 1953. Tytäryhtiö Rovaniemen Kenkä Oy. 1000 os. à 1000 mk, 1941 op. 3000 os. Yhtiön TJ Risto sekä Oskari ja Esko Mattila yht. 100 %. 1977 yhtiö siirtyi Suomen Puunjalostustehdas Oy:n (Kivekkäät) ja 1983 K. W. Wahlroos Oy:n (porilainen kenkäliike) omistukseen. Fuusioitu 1985 viimeksi mainittuun.
Suomen Kielen Sanakirja. Per. 1916, lak. 1926. Per. Artturi Kanniston (1874–1943) toimesta kansankielen sanavarastojen keräystyötä varten. 1000 os. à 100 mk, 1917 op. 3000 os. Leimamerkki on osakekirjan sisäpuolella. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 50 %, muilla 1...5 os kukin. 1925 yhtiön tilalle tuli Sanakirjasäätiö (seuraaja 1976: Kotus).
Suomen Koneliike (vanhin). Per. 1916, lak*. Harjoitti koneiden kauppaa,  liikemerkki. Mutta 1920 yhtiö osti myös Mikkelin Konepaja Oy:n tehtaan (vanha oy 24.091, per. 1886 oy 1910, nimi vuoteen 1911 K. A. Sjöströmin Konepaja Oy [Suomi 18.5.1892 s. 2.]). Otsikon yhtiö omisti vuodesta 1921 puolet uudesta Mikkelin Konepaja Oy:stä, joka 21.3.1922 osti konepajan. 500 os. à 100 mk, 1920 op. 4000 os. Konkurssihakemus 14.6.1923. 1923 perustettiin uusi Suomen Koneliike J. Herajärven perilliset 48.773, jonka Helkamoiden vastaperustettu Suomen Koneliike Oy 74.920 osti 1934. Vrt. Oy Suomen Urheiluaitta Ab. [Laiva 2/2024 s. 24–39.]
Suomen Laiva. Per. 1954, lak. 1957. Virall. kotip. Aura. Suomen Joutsenen entinen päällikön John Konkolan (1886–1955, kuva →, nimi) johtama rahtilaivavarustamo, joka omisti ss Tehin ja ss Gottfridin. Rahtausliike. Konttori Maskuntie 9, Helsinki. 100 os. à 30.000 mk. Heikki Peltonen 50 %, Taneli Konkola 33 %, John Konkola 17 %. 1955 Fenno Steamship Ltd Oy (Seth Östling) 100 %. Varustamon alukset myytiin 1955, Tehi 15.4.  25.10.1955 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 3.12.1955.
Suomen Lakritsitehdas - Finska Lakritsfabriken. Per. 1921, lak. 1923. Edeltäjä ay 43.278 per. 1920. Lakritsin valmistus. 1500 os. à 100 mk, 1921 op. 3000 os. Berndt Ingman, Harry Nordgrén ja Thorwald Schauman omistivat kukin 1/3. 28.4.1922 yhtiökokous päätti myydä yhtiön omaisuuden ja purkaa yhtiön. Vuosihaaste 28.9.1922. Seuraaja Oy Uusi Lakritsitehdas, jonka irtaimisto huutokaupattiin 1925.
Suomen Liha - Finska Kött (vanha). Per. 1941, lak. 1962. Lihan hankinta-, tukku- ja välitysliike, 6 sivukonttoria lähinnä Pohjanmaalla. Kirjepää. 1942 henkilökunta 224. 1953 liikevaihto 79 Mmk. 2000 os à 1000 mk, 1944 op. 4000 os. Karja- ja lihakauppiaiden perustama. Alussa hajaomistuksessa, 1949 yhtiön TJ 1942–62 Orvo Johannes (Jussi) Hämäläinen (s. 1904, kuva →) 18 % (1953 30 %). Vuosihaaste 2.1.1961.
Suomen Maakeskus - Finlands Jordcentral. Per. 1966, lak*. Kiinteän omaisuuden välittäjä. 100 os. à 100 mk. Os. vertailuarvo 12 € 2017, ei annettu sen jälkeen. Maanomistajain Liitto ry 92 %. Perusilmoituksen jälkeen seuraava 2007. Yhtiö on vuosikausia ollut käytännössä vailla toimintaa. Viimeinen tilinpäätös PRH:ssa 2019.
Suomen Mattokutomo. Per. oy 1927, lak. 1930. Edeltäjä Armas Pohjanpalon (1889–1928) 1914 per. tmi Suomen Mattokutomo (31.219). Kookoskuidusta valmistettuja käytävä-, lattia-, kynnys- ja voimistelumattoja sekä metsäteollisuuden koneiden hihnoja, Ykspihlaja. Kuva 2. 250 os. à 1000 mk. Armas P. 40 %, Neena P. 20 %. Vuosihaaste 19.8.1929. Vrt. S. Köysitehdas Oy. [S. Teollisuus 2/1925 s. 63. Kotimainen Työ 5–6/1925 s. 69. Kauppias 13/1925 s. 31–32. Lisää: Stk II s. 125.]
Suomen Nainen. Per. 1913, lak. 1962. Yhtiö toimi Kansallisen Kokoomuspuolueen Naisjärjestöjen Liiton (ja sen edeltäjän) aikakauslehden Suomen Naisen kustantajana 1913–31 (ilmestyy edelleen). 500 os. à 10 mk, 1914 op. 728 os., 1918 3000. Koska silloinen vaikea aika oli tehnyt lehden taloudellisen aseman hyvin raskaaksi päätti yhtiökokous 29.4.1931 lehden julkaisemisesta toisin järjestelyin. Vuoden 1932 alusta lehden kustantaminen siirtyi Kansallisen Kokoomuspuoleen Naisvaliokunnalle, lehti. Yhtiökokous 2.6.1932 käsitteli yhtiön purkamista, mutta se ei viety loppuun. [Suomen Nainen 12/1932 s. 172–3.]
Suomen Naval Stores. Per. 1938, lak*. Puujauhon, tervan ja puutislaustuotteiden vienti, kemikalien tuonti. Naval stores = pihkanjalostustuotteet ja hammpu (puulaivojen tiivistämistä varten). Hietalahdenkatu 2 B, myöh. Hallituskatu 14 B. TJ Paul Rosengren. 100 os. à 1000 mk. Osakekirjan etusivusta on vain puolet jäljellä. Oli brittien omistama ja siksi valtion hallinnassa 26.2.1942–26.10.1944. Viimeinen kr.-ilmoitus 1944, mutta yhtiö toimi vielä 1951.
Suomen Paperi- ja Puutavaralehti. Per. 1937, toimii. Nimi vuodesta 2003 Paperi ja Puu Oy, vuodesta 2024 ForestBioFacts Publishing Oy. Aikakauslehti Suomen Paperi- ja Puutavaralehti (nimi vuodesta 1952 Paperi ja Puu) alkoi ilmestyä 1917 ja ilmestyy edelleen. 300 os. à 1000 mk. Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto 91 %. Nykyään Paperi-insinöörit ry 67 %, Metsäteollisuus ry 33 %. [S. lehdistön historia 9 s. 336 ja 345–6.]
Suomen Terveydenhuollon Konsultit. Per. 1990, lak. 1993. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan konsultti- ja koulutuspalveluja, Toinen linja 14. 1990 liikevaihto 5 Mmk. 925 os. à 1000 mk. 1992 op. alennettiin kertyneillä tappioilla 27.750 mk:aan ja na. 30 mk:aan. Sairaalaliitto ry oli perustanut yhtiön ja omisti 34 %, 20 sairaanhoitopiirtä omistaessa loput. 30.4.1992 alkoi konkurssi.
Suomen Tupakka (vanha). Per. 1922 (46.199), lak*. Kotimaisen tupakan kasvattaminen (n. 100 sopimusviljelijää) ja jalostaminen. Yhtiön pieni tehdas Helsingissä aloitti piipputupakan valmistuksen syksyllä 1922 ja suunnitelmissa oli myös sikareita. 500 os. à 500 mk. Hajaomistuksessa, suurin Kustaa Ruuskanen 30 os. Yhtiökokous 2.2.1923 päätti lopettaa yhtiön. Konkurssiin 9.10.1923. Vrt. uusi yhtiö.
Suomen Turkiseläin - Finlands Pälsdjur. Per. 1928, lak*. Siitoskettujen, lähinnä hopeakettujen maahantuonti sekä niiden turkisten kauppa. Oma tarha Kytäjällä. Mainos. Logo. 1000 os. à 1000 mk. Jääkärieverstiluutn. (sotilaslentäjä) Bertel Mårtenson (1893–1945, kuva →, ks. myös Oy Servo Ab) 67 %, eversti Erik Jernström 33 %. Yhtiö asetettiin konkurssiin 6.10.1932, minkä jälkeen Mårtenson siirtyi ulkomaille liikemieheksi kuollen Saksassa.
Suomen Turveteollisuus - Finska Torfindustri. Per. 1917 (rek. 1918, 37.374), lak. 1940. Polttoturpeen tuotanto. Yhtiö omisti mm. 120 ha Hiirolan ja Kalvitsan välillä olevasta Vankisuosta. 6000 os. à 100 mk. Suomen Teollisuuskonttori Oy (Oy Telko Ab) 43 %, Oy Agros 4 %. Perustamisannissa osakkeita tarjottiin yleisölle. Yhtiökokous 21.4.1938 päätti yhtiön purkamisesta. Vuosihaaste 29.10.1938.
Suomen Väri Trading - Finska Färg Trading. Per. 1955, lak. 1965. Maalien ja kemikaalien kauppa. 200 os. à 10.000 mk. Suomen Väri- ja Vernissatehdas Oy (Finska Färg) 100 %. Yhtiön toiminta päättyi, kun 1.1.1964 astui voimaan uusi liikevaihtoverolaki, joka teki teollisuuden erilliset myyntiyhtiöt tarpeettomiksi. 1951–60 vähittäiskauppa oli täysin vapaa LVV-velvollisuudesta, mutta teollisuus ja tukkukauppa olivat LVV-velvollisia. Yhden alan tytäryhtiön avulla osa kuluttajan maksamasta hinnasta jäi ilman LVV. Sama koski teollisuuden ostoja.
Suomi-Export. Per. 1930 (65.219), lak*. Osakkaidensa valmistamien huonekalujen ym. puusepäntuotteiden vientiliike sekä alan työvälineiden ja koneiden tuonti, Runeberginkatu 32 A. Ensimmäinen TJ oli John Engelberg, myöh. Jalmari Vaara. 200 os. à 1000 mk. Oli 24 tehtaan perustama. 1936 perustettiin Suomen Koti- ja Pienteollisuuden Vientiliitto mm. otsikon yhtiön toiminnan seuraajaksi.
Sementtivalimo Arvo Suominen. Per. 1948, lak*. Sementistä ja savesta tehtyjen kaivonrenkaiden, tiilien, kattotiilien, putkien ym. valmistusta. 300 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Arvo sekä Eino, Oiva ja Uuno Suominen sekä Viljo Hildén, 20 % kukin. Vain perusilmoitus. Vuosihaaste 21.5.1953.
Suonenjoen Elokuvat. Per. 1937, lak*. Elokuvateatterit Pirtti Suonenjoella ja Aula Pieksämäellä (Keskuskatu, 230 henk.). 40 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Erkki Kaijärvi ja Niilo Virtanen 50/50. Kr.-ilmoitus 1944, seuraava 1968 (julkisen haasteen hakemus).
Suonenjoen Linja. Per. 1944, lak*. Linja-autoliikenne, autokorjaamo, kauppaa autoalan tarvikkeilla. 20 os. à 10.000 mk. Yhtiön TJ Arvi Hänninen (1903–62) 50 %, autonkuljettajat Eino Partanen 25 % ja Erkki Talvasto 25 %. Vain perusilmoitus. Toiminta liitettiin 1952 uuteen Savon Matka Oy:hyn.
Suonenjoen Uimahalli. Per. 1973, lak*. Rakentaa ja ylläpitää uimahallia. 4000 os. à 50 mk. Suonenjoen kauppala 75 %, muilla enintään 20 os. kukin. Toinen ja viimeinen kr.-ilmoitus oli yhtiön hakema julkinen haaste 7.11.1979. Kunnan 1978 valmistuneen uimahallin, squash-hallin ja kuntosalin rakennus suljettiin huonokuntoisena 1.4.2021. [Historiikit]
Suoniemen Meijeri. Per. 1926, lak. 1936. Yhtiön Sarkolan kylän meijeri (myös voita) toimi 1923–34. Sen jälkeen rakennus on ollut asuinkäytössä. 350 os. à 1000 mk. 7 yhtä suurta osakasta. Vuosihaaste 8.3.1935 toiminnan päätyttyä. Vrt. Valio.
Suoniemi. Per. 1946, lak. 1960. Saha ja puunjalostustehdas, Suoniemen pysäkki. 120 os. à 5000 mk. yhtiön hall. pj. Antti Konrad Kaura, Eeli Kaura, Ilmari Kaura ja Antti Väinölä 25 % kukin. Oy Rakentajan sisaryhtiö. Yhtiö lopetti kaiken teollisen toimintansa 1953. Vuosihaaste 3.9.1957. 3.9.1958 alkoi kuitenkin konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi. Yhtiö ei ollut pystynyt suorittamaan verorästejään 0,8 Mmk. Varat olivat 0,4 Mmk ja velat 1 Mmk. Pakkohuutokauppa.
Suulisniemen ja Ympäristön Sähkö. Per. 1926, lak*. Edeltäjä Suulisniemen ja Ympäristön Sähkö-osk. Sähkön myynti ja siirto, Kymi. Lehti. 600 os. à 100 mk. Halla Ab (sahayhtiö, omistaja Kymin Oy) 12 %, muut omistajat pieniä. Vuosihaaste 7.4.1941.
Suupohjan Maanviljelijäin Kauppa. Per. 1916 (rek. 1918), lak*. Viljan, rehujen ja muiden maataloustuotteiden sekä sekatavarain kauppaa, kalasuolaamo. Lehti. Kirkkokatu 37, Kaskinen. Rakensi Suupohjan radan asemille makasiinejaan. Yhtiö oli Tampereen Tupakkatehdas Oy:n (vanha) osakas. 400 os. à 500 mk, 1918 op. 1000 os., 1919 2000. Suurin omistaja kauppias Onni Emil Rossi (1877–1935) 6 %. Konkurssihakemus 20.3.1922.
Suur-Keuruun Sanomat. Per. 1950, lak. 1982. Suur-Keuruun Sanomat -sanomalehti ilmestyi 1949–1986. Tytär- tai sisaryhtiö Haapamäen Seudun Kirjapaino Oy. 200 os. à 500 mk, 1957 op. 600 os. Aarre Ylhävaara (1920–83) 51 %. 1977 46 osakasta, Sulo Sorsa 78 %. 1980 Tampereen Kirjapaino Oy 100 %. Yhtiö purettu 1980. 1986 lehdestä tuli Alma-Media Oyj:n Suur-Keuruu -lehti, jonka Sanoma Media Finland Oy osti 2020. [Historiikit. S. lehdistön historia 7 s. 80. Keuruun ja Pihlajaveden historia s. 277–9. Lisää: IV K Keuruu.]
Suurnäkin Veneveistämö. Per. 1948, lak. 1956. Teki puuveneitä (ilmoitus) Haminan rantapuistikon varrella. Hallitus: TJ ja pj Ilmari Jolma. 1950 Matti Suurnäkki TJ ja pj. 30 os. à 10.000 mk. Perustajat Ilmari Jolma, Matti ja Pentti S., kukin 1/3. 14.7.1954 vuosihaaste yhtiön purkamista varten. 1956 oy:n veistämö myytiin Matti S:lle 600.000 mk:lla. Kuuluisalla Seppo Suurnäkillä oli veneveistämö Summassa 1965–2005, mutta ei ollut läheistä sukua. [Veneenveistäjien Summa. Haminan Lehti 16.2.1951 s. 3 ja 17.4.1953 s. 1.]
Suursavolainen. Per. 1926, lak*. Maalaisliittolainen sanomalehti Suursavolainen ilmestyi 1921–32 ja painettiin julkaisijan sisaryhtiön Osakeyhtiö Painon kirjapainossa vuodesta 1926. 1000 os. à 200 mk. 14.9.1932 yhtiön omaisuus, joka oli ulosmitattu, pakkohuutokaupattiin. Lehti oli ollut tappiollinen. [S. lehdistön historia 7 s. 82.]
Suutala. Per. 1949, lak*. Edeltäjä kultaseppä Matti Hjalmar Suutalan (1889–1936) 1919 per. tmi 55.524. Kello- ja kultasepänliike, Vellamonkatu 2 ja Hämeenkatu 16 (aikaisemmin 24), Tampere. Ilmoitus. Sisaryhtiö Kulta Oy. 30 os. à 30.000 mk. Helmi, Veikko ja Heimo Suutala, kukin 1/3. Vain perusilmoitus. Viimeinen kultaleimaus ('VS') 1974.
Svart Granit. Per. 1914, lak*. Osti mustan graniittikiven louhimon Ala-Tornion Laivaniemessä (Kaakamossa). Jo 2.1915 yhtiön TJ Lennart Åkerberg erosi ja siirtyi kilpailevaan Ab Mustakallio Oy:hyn (lehti). Hänen tilalle tuli I. Piirainen. 60 os. à 250 mk. Gustaf ja Verner Swanljung (sukupuu) yht. 40 %, Axel F. Timgren 30 %, Lennart Åkerberg 30 %. Yhtiökokoukset 21.6.1917 ja 15.8.1917 päättivät myydä yhtiön omaisuuden ja purkaa yhtiön. Vuosihaaste 13.1.1919. Hyvinkääläinen Oy Musta Granit on eri yhtiö.
Svenska Elevhemmet i Uleåborg. Per. 1929, lak*. Harjoittaa oppilaskoti- ja ateriapalvelutoimintaa Svenska Privatskolan i Uleåborgin (per. 1859, toimii) lukio-oppilaille. 500 os. à 100 mk, 1931 op. 1000 os. Yhtiö on yleishyödyllinen yhteisö ja oli vapautettu 1946-velvoitteista. 1946 Stiftelsen Brita Maria Renlunds Minne 25 %, loput hajaomistuksessa. Svenska Kulturens Vänner rf (koulun rakennuksen omistaja) 7 %. Viimeinen tilinpäätös PRH:ssa 2020.
Svenska Fruntimmersskolans ... Per. 1916, lak*. Svenska Flickskolan (talo) sai jatkoluokkiensa avulla oikeuden ylioppilastutkinnon päästötodistusten antamiseen. 1788 per. valtionkoulu oli Suomen vanhin tyttökoulu. 100 os. à 100 mk. Vuosihaaste 30.9.1939. Koulu oli lakannut 1937 ja yhdistynyt poikakoulun kanssa Svenska Samlyceum i Viborgiksi. [Historiikit. Viipurin kirja s. 209–210.]
Svenska Hemmet i Tammerfors. Per. 1918, lak. 1955. Kokoustilaa Tampereen monille ruotsinkielisille järjestöille. Ensimmäinen huoneisto oli talossa Hämeenkatu 80. 1923 huoneisto menetettiin, myöh. osoite Hallituskatu 25 B. Sisäkuva. 800 os. à 25 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Lähinnä yksityishenkilöiden hajaomistuksessa, perustajia oli yli 200. 1952 päätettiin purkaa yhtiö.
Svenska Tidningen. Per. 1918 (rek. 1919), lak*. Sanomalehti Svenska Tidningen ilmestyi 1917–21. Otsikon yhtiö oli lehden kustantaja ja painaja 1918–20. 1917–18 sen julkaisijana oli ollut Ab Veckobladet. 1918 lopussa otsikon yhtiö osti Ab Handelstryckerietin (5.430, logo, kirjapaino jatkoi tmi:nä) kirjapainolaitteet 375.000 mk:lla. Edeltäjälehtensä Veckobladetin yhtiö sai korvauksetta. 1000 os. à 500 mk, 1920 op. 1400 os. Hajaomistuksessa, suurin tiedossa oleva: Holger Schildt 6 %. Lehden seuraaja ja viimeinen kustantaja 1921 oli Svenska Tidningens Förlagsaktiebolag (sopimus). [S. lehdistön historia 7 s. 85.]
Sähkö- ja Yleinen Korjaamo. Per. 1934 (78.331), lak*. Edeltäjä per. 1923 (oy 1928). Sähkömoottoreiden ja -kojeiden korjaus, käämitystöitä ja huolto, Kolmas linja 6. Kirjepää. (1946) Franzeninkatu 24, (1951) Aleksis Kiven katu 28. M. A. Kohtasen Sähköliike Oy:n (ks. sitä) sisaryhtiö. 50 os. à 500 mk, 1946 op. 150 os., 1953 1500. 1946 yhtiön TJ Matias (Matti) August Kohtanen (1900–76) 56 %, poika Martti K. Kohtanen 40 %. 1960 MAK 55 %, MKK 36 %. Viimeinen kr.-ilmoitukset 1960 ja 1977. [Lisää: I Helsinki.]
Säiniön Kantatila. Per. 1919, lak. 1955. Edeltäjä 1907 per. Oy Omamaa. Omisti tilan Viipurin pitäjän Hämäläisen kylässä; tarkemmin. Kartanon nimi oli myös Liimatta. 200 os. à 25 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Hajaomistuksessa, suurimmalla 11 os. 3.11.1953 vuosihaaste yhtiön purkamista varten.
Säiniön Kasvitarha (virallisesti Säiniön Kasvitarha omistajat Laine & Mölsä ja Kumppanit Oy). Per. 1918 (37.306), lak*. Edeltäjä ay 33.267 per. 1915. Harjoittaa kasvisviljelystä Yläsäiniön kylässä, Viipurin mlk. Yhtiö osti toimintaa varten tarpeelliset kiinteistöt 87.760 mk:lla ja irtaimisto 27.240 mk:lla edeltäjä-ay:ltä. Lehti. 500 os. à 300 mk. Pekka Mölsä 27 %, yhtiön TJ Oswald Laine 24 %. Konkurssihakemus 21.10.1919.
Säkkijärvi Stevedoring. Per. 1924, lak. 1927. Ahtausliike. 50 os. à 1000 mk. George Wylie Easton, Camille Lardot, Johan Nyman ja Lauri Pentzén, kukin 24 %. Vuosihaaste 26.3.1926.
Säkylän Mylly. Per. 1947, lak. 1972. Sähkökäyttöinen mylly "Säkylän Sampo" Vähä-Säkylän kylässä, Myllymäki R 12 ja R 4:24. Ryynien ja suurimoiden jauhatus alkoi 1951, vehnän 1952. 160 os. à 10.000 mk. Säkylän Maanviljelijäin Osuuskauppa, Säkylän Osuuskauppa ja Säkylän Osuusmeijeri omistivat kukin 25 %, 30 maanviljelijää loput. Myllyhanke oli lähtenyt liikkeelle liian myöhään ja 1958 ja 1961 yhtiö tarjosi myllynsä myytäväksi. Viimeiset jauhot jauhettiin 1960-luvun puolivälissä. Julkinen haaste 26.9.1969. Yhtiö oli ylivelkainen, eikä jakojäännöstä siksi ollut. Järvenrantatontti myytiin 1972 omakotitaloa varten. Jehovan todistajat purki suuren myyllyrakennuksen ja käytti puutavaran valtakunnansaleihinsa. [Säkylän historia III:1 s. 60–61.]
Särkiniementie 29. Per. 1952, lak. 1955. Osti 1952 16 Mmk:lla 4550 m² maa-alueen Drumsö-tilasta R 1:545, josta tuli tontti 1 korttelissa 31109. Tontin nykyosoite on Haahkakuja 1. TJ Bror Wahlroos (silloin Finnpapin kirjanpitopäällikkö). 1000 os. à 10.000 mk. Osakkaina olivat Suomen paperi- ja selluloosa-alan yhtiöt, n. 40 kpl. 1953 tontti myytiin Asunto Oy Särki Bostads Ab:lle ja 1.7.1954 otsikon yhtiö haki vuosihaastetta. Tontilla on nyt kaksi 1954 rak. 4–5-kerroksinen asuintaloa.
Sääksmäen Höyrylaiva. Per. 1923, lak. 1931. Matkustajaliikennettä Hämeenlinnan vesistöllä Valkeakosken tienoilla ss Urholla (myyty 1927). 150 os. à 500 mk. Suurimmalla omistajalla 6 os. Yhtiökokous 29.4.1928 päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 13.4.1929. Viimeinen kr.-ilmoitus 1931. Yhdistetty Hämeenlinnan Höyrylaiva Oy:n (ks. sitä) kanssa 1928. [Valkeakosken historia 2 s. 75–77. Sääksmäen Sanomat 21.4.1922 s. 2.]
Sääksmäen Sähkö. Per. 1919, lak. 1975. Sähkön myynti ja siirto, asennusliike. Konttori. 1952 luovuttiin Valkeakosken jakelualueesta. Sähkövirran toimitti ensin Oy Nokia Ab, vuodesta 1957 Hämeen Sähkö Oy. Sivuliike Valkeakosken Sähkö- ja Radioliike. 5000 os. à 100 mk (na. myöh. 600 mk). Sääksmäen kunta 59 %, 1959 97 %; kaikki muut omistajat pieniä. 1973 Valkeakosken kaupunki (kuntaliitos 1.1.1973) 61 %, osakelunastuksen jälkeen 100 %. Yhtiön varat ja velat siirrettiin Valkeakosken kaupungille per 31.12.1973. Julkinen haaste purkamista varten 15.8.1974. [Historiikit. Sääksmäen pitäjän historia II s. 109–113.]
Södermalm. Per. 1915, toimii. Nimi vuodesta 1965 Bostads Ab Södermalm. Yhtiön omistamalla kulmatontilla Otto Malminkatu 6/Etelänummikatu 16 on nyt 1963 rak. 3-kerroksinen tiilinen asuintalo jossa 17 asuntoa. 50 os. à 100 mk, 1931 op. 500 os., 1939 1000. Emil Berggren, Emil Lilja ja Karl Ström kukin 20 %.
Södermalmsgatan 18. Per. 1966, toimii. 1968 rak. 3-kerroksinen asuintalo omalla tontilla Etelänummikatu 18/Herrholminkatu 5. 19 asuntoa. 1151 os. à 100 mk, 1968 na. 520 mk. Perustaja Runar Frände. 1968 asuntojen haltijoiden omistukseen.
Södra Finlands Frörenseri. Per. 1916, lak*. Siementenpuhdistuslaitos sijaitsi Laborin uusien makasiinien vieressä lähellä rautatietä Porvoossa. 300 os. à 100 mk, 1916 op. 400 os. Osakekirjaan on kirjoitettu "Värdelös 15/10 1930". Laborin osakkuusyhtiö. Vain perusilmoitus. 2.2.1920 vuosihaaste Borgå Kvarnaktiebolagiin (41.517) yhdistämistä varten.
Södra Kyrkslätts Kraft. Per. 1919, lak*. Piti rakentaa voimalaitoksen Porkkalaan mutta pystytti ainoastaan sahan ja myllyn Bergstadiin, jotka 1924 tarjottiin vuokrattaviksi. Hallinto Masaby tai Junkars. 600 os. à 500 mk. Oy Suomen Agraaritoimisto 13 %, Hugo Lilius 13 %, useita 10...8 % omistavia. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. Piti yhtiökokouksen 1929. [Espoon Sähkö 1992 s. 10.]

*Selitys: lak*.
Takaisin ylös.