LISÄTIETOJA YHTIÖISTÄ A–J

Tämän sivun pikalinkit:  yhtiöt  BCD ,  E ,  F ,  G ,  H ,  I ,  J .
Omiin alkulähdetutkimuksiini pohjautuvia täydentäviä tietoja Pörssitiedon
erikoisluetteloon 1865–1912 perustetut osakeyhtiöt. Katso johdantoa.
Nimet ilman Osakeyhtiö Oy ja Aktiebolag Ab. Pääsivulle.

Adams Express. Pakkaus-, muutto-, tullaus-, asioimis/lähettipalveluja, ikkunoiden pesu ja kittaus ym. Lehti. Oli aloittanut 1907. Noudatti saman nimisen amerikkalaisen pikakuljetusyrityksen konseptia. Vrt. Fix ↓.
Aitolahti. Näsijärven kaakkoispuolen lyhyen matkan matkustajaliikenne (Tampere–Aitolahti) ss Aitolahdella. 1928 op. 600 os. Alussa suurin om. Bernhard Björkman 10 %. 1928 Julius Koskinen 26 %. Yhtiökokous 23.2.1938 päätti myydä laivan (V. J. Niemiselle, joka jatkoi liikenteen) sekä purkaa yhtiön.
Alavuden Puutavara. Saha, jonka yhtiö oli omistanut siirtyi 1917 Oy Svanljungin Tehtaille Alavuden Höyrysahana. Saha paloi 23.7.1913. Aik. tuotanto oli ollut 4000 m³.
Työväen Alku. Nimi v:sta 1950 Helsingin As. Oy Alku. Kuusi 1890 valm. 1-kerr. puurakennusta, joissa 35 asuntoa ja 76 huonetta, Hietalahdenkatu 16–18/Eerikinkatu 39/(Ruoholahdenkatu 20). 3686 m² tontin nyk. 8-kerr. talo valmistui 1952 (kuva). 1950 op. 7904 os. à 6000 mk. Asuntojen haltijoiden perustama ja omistama. Väinö Tanner oli hall. pj. 1949–60 ja omisti 1 osakkeen. [Lisää: HS 26.4.2009.]
Alm. Alvar Anselm Alm (isä: August Anselm, mestari 1863). Kulta- ja hopeaseppäliike valmisti käyttötavaroita, koruja, urheilupalkintoja ja yhdistysmerkkejä Porvoossa, sekä Loviisassa 1902–55. Kellosepänliike. Lienee toiminut Porvoossa 1990-luvulle.
Osakeyhtiö Alppi. Nimi v:sta 1930 Asunto-oy Alppi. 1906 valm. asuinkerrostalo Pietarinkatu 16. 66 asuntoa ml. piharakennus. Yhtiö osti 1316 m² tontinsa 1906. 104 os. à 600 mk. Tämän yhtiön osakekirjasta no. 1 tunnetaan ainakin yksi värikopio, joka 9.11.2017 myytiin kehystettynä Helanderilla osakekirjana. Kohteen palautus hyväksyttiin. Ks. myös Hyvä tietää.
Ampiainen. Julkaisi Ampiainen-pilalehteä 1909–27. Lehti. Alussa hajaomistuksessa, 1931 P. A. Roiha om. 2/3. V. 1916 kr.-ilmoituksen jälkeen seuraava oli 1931. Yhtiö täytti 1946-velvoitteensa.
Anniskelu Kuopiossa. Yhtiö omisti Kuopion Seurahuoneen, Maaherrankatu/Minna Canthin katu, ja koko korttelin 31, joka 30.5.1920 myytiin Talo-Oy Suojalle suojeluskuntataloa varten.
Askel. Kiinteistö sijaitsi tontilla Castreninkatu 1b/Toinen linja 23–25/Kolmas linja 24–26, joka sittemmin on jaettu kolmeen. Tontin 1890 valmistuneiden 8 rakennusten paikalla on nyt 1957 rak. asuintalo (Kolmas linja 22).
Työväen Rakennus- ja Asunto Aura. Per. 1904, toimii. Neljä 1905 rak. 1-kerr. puutaloa, Sairashuoneenkatu 17. 34 os. à 300 mk.
Ångfartygs Aura. Per. 1856, lak. 1861. 1858 valm. siipirataslaiva ss Aura oli Suomen toiseksi suurin höyrylaiva. Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari -linjan matkustajaliikenteessä. Varustamo laivoineen liitettiin 1861 Åbo Nya Ångfartygsbolagiin.
Aura-lehden Oy. Julkaisi 1880 per. Aura-lehden. Yhtiö joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja 1.1895 lehti (nimi v:sta 1897 Uusi Aura) ja sen paino siirtyivät Auran Uusi Yhtiö Ky:n omistukseen, jolta ne siirtyivät TSKS:lle 1896. 1916 toiminnan otti haltuunsa uusi yhtiö, Uuden Auran Oy (no. 33.927, nimi v:sta 1962 Auraprint Oy), ja TSKS lakkautettiin. [St s. 880.] (1940-luvulla toiminut Kustannus Oy Aura (no. 94.231) oli eri yhtiö: Auran Viesti -lehti 1942–49. Konkurssiin n. 1950.)
Automobil. Bussilinjayhtiö Helsinki–Huopalahti (ilm. Munkkiniemeen). Lehti. Oli M. G. Steniuksen tytäryhtiö. 1916 päätettiin lopettaa yhtiö. Vuosihaaste 25.5.1916.
Bad Grankulla (vanha). Virkistyslaitos ja parantola 50 vieraan täysihoitoloineen, avattu 15.6.1910. Oli avoinna kautta vuoden. Ylilääkäri Axel R. Limnell. Talosta sekä seuraajasta. 1910 op. 0,21 Mmk. Limnell 9 %, Julius Tallberg 8 %. Vuosihaaste 24.9.1914 yhtiön purkamista varten.
Badhusgatan 6–8. Per. 1912, lak. 1951. Edelt. Fastighetsaktiebolaget Pax. Asuintalo Saunakadulla. Yhtiön 1912 ostaman 1680 m² tontin nyk. osoite on Tehtaankatu 1a. Nyk. talo valmistui 1914 (uusi kuva). 125 os. 1000 mk. Suomen Punainen Risti osti yhtiön 1941 valtioneuvos Väinö Kiveltä (sijoittaja, 1876–1943) keskustoimistoaan varten ja omistaa nyttemmin kiinteistön suoraan.
Badstugubacka Warfs. Tietoa, että senaatti olisi vahvistanut säännöt ei ole löytynyt, eikä myöskään vanhoissa kartoissa merkkiä laivatelakasta. Mahdollisesti mitään telakkaa ei rakennettu yhtiön toimesta. Bastubacka sijaitsee Barkarsundet-salmen kapeimmassa kohdassa Skämmön saarta vastapäätä. Yhtiön tiedetään omistaneen prikin Conradin n. v:sta 1880. 1876 rak. laivan kotipaikka oli Tammisaari. 21.10.1881 priki tuli päälleajetuksi Land's Endin (Cornwall) edustalla ja upposi. Osingonmaksu. Viim. lehtitieto yhtiöstä on v:lta 1882. Lisää.
Bask. Panimo perustettiin alun perin 1855 nimellä Fredrikshamns Ölbryggeri. Nimi v:sta 1942 Kymen Mallasjuoma Oy. 1.1.1935 Baskin panimo siirtyi kotkalaisen Kauppiaitten Panimo Oy:n (ks. Kauppiaitten Leipomo Oy) omistukseen. Panimoyhtiö purettiin 1966.
Bastmans. Hugo Bastmanilla oli panimo Hämeenlinnassa 1890–1903 ennen kuin osti helsinkiläisen Norra Bryggerietin (ks. no. 9.179). Panimo toimi v:een 1953 Hämeentie 111:ssä kaupungin vuokramaalla. 1950 Maitokeskus (Kotisaari) osti rakennukset ja 1952 nissä aloitti yhtiön leipätehdas. Paikalle rakennettiin 1962–64 uusi meijeri ja leipomo. 1991 toiminta siirtyi Sipooseen. Rakennuksissa on nyk. Kauppakeskus Arabia.
Bayerska Bryggeriet*. Panimo toimi 1853–98, jolloin jatkajaksi tuli Bäckmans Ölbryggeri (no. 9.515, ↓). 17 työntekijää 1898. Etiketti. 1928 toiminnan jatkoi Porin Oluttehdas Oy, jonka Oy Sinebrychoff Ab osti 1972. Panimotoiminta Porissa loppui 2009. *Antti Rädyn tutkimukset viittavat siihen, että vaikka otsikon osakeyhtiö perustettiin, panimo ei välttämättä koskaan siirtynytkään oy:n omistukseen (toimimaton "valeyhtiö"), vaan jatkoi avoimena yhtiönä. Sen omistajat pysyivät muuttumattomina ja olivat samat kuin oy:n osakkaat.
Pension Bellevue. Yhtiö rekisteröity vasta 1911. Kaksikerroksinen, suojeltu talo rakennettu 1895 vuokramaalle, Mannerheimintie 2, Hanko. Oli silloin kaupunginrajan ulkopuolella. Toimiala oli rakennuttaa huoneistoja kylpylä- ja kesävieraille. Pääomistajat 1911 olivat Nils Adolf Lindsay von Julin (vrt. Kutoma Oy) ja Elisabeth von Julin. Omistus laajeni sittemmin v. Julin ja Ehrnrooth -suvuissa. 1982 huoneita muodostettiin lisää ja uusia osakkaita otettiin runsaasti. Nyk. osakkeisiin perustuvia kesälomahuoneistoja on lähes 50 kahdessa siivessä, joiden välissä on ravintola. [Lisää: K. Tuorila Bellevue 1993.]
Bennäs Yllespinneri. Per. alun perin 1886. V. 1924 palon jälkeen laitosta ei enää rakennettu uudestaan.
F. O. Bergman. Edelt. oli no. 796, Frans Oskar Bergmanin (1853–1932) 1884 per. läkki-, levy- ja vaskisepänliike. Eerikinkatu 35, myöh. Puistokatu 6 B. Mainos. 24 työntekijää 1898. 1912–35 TJ oli August Ljungberg. 1915 op. 100 os., 1919 200, 1941 400, 1989 op. 18.400 os. à 5 mk. Ljungberg 62 %, Bergman 25 %. 1935 yhtiön TJ peltis. Fredrik Rafael Suominen (1902–60) 70 %, Ljungberg 25 %. 1981 poika Lasse Rafael Suominen (1927–99) 75 %, 3 muuta Suomista yht. 25 %. 5.4.1991 alkoi konkurssi. Lopputilitys 1992. 1980 KHO oli poistanut yhtiön toimimattomana, mutta KHO kumosi päätöksen 1981.
Bilaktiebolaget. Pohdinnot Gallen-Kallelan kuuluisan Bil-Bol -julisteen tilaajasta on siirretty omalle sivulle.

Bjärnå Telefon (vanha ja uusi). 1909 puhelinlaitostoiminnan oli jatkanut uusi oy, kuitenkin sama kr.-no. 1909-yhtiön tarkoitus oli ostaa 5000 mk:lla vanhan (saman nimisen yhtiön) keskus, laitteet, pylväät ja johdot sekä hoitaa niitä. 100 os. à 50 mk (vanhan yhtiön 40 os. à 50 mk). 1907 oli per. kilpailijaksi Perniön Puhelin-osk, lak*.
Emil Björkellin Teknillinen Tehdas. Edelt. no. 8.611. Per. toiminimenä 1899. Valmisti lakkoja ja maaleja, v:sta 1910 Pitkänsillanranta 1. Vrt. Escalin ja Sylva. 1904 Emil Björkell myi yrityksensä, joka 1910 muuttui oy:ksi. 1899 hän oli myynyt konekauppansa Oy Agrokselle. Hänen myöhemmistä vaiheista ks. Julius Björkell. 1928 Campbell ja Hilding myivät ay:ksi muuttuneen Björkell-yrityksensä D. Winter & Co Oy:lle, joka siirsi tuotannon Epilään.
Björneborgs Badinrättning. Oli per. oy:nä jo n. 1846 (Schybergson). Lehti.
Björneborgs Mekaniska Verkstad. Per. 1858. W. Rosenlew & Co osti yhtiön 1877 ja fuusioi sen 1932.
osakekirja Björneborgs Rederi Björneborgs Rederi. Varustamo omisti 9.1873 valmistuneen ss Björneborgin. Lehti. Osakekirjan on painanut
Lith. Aktie Bolag Norrköping ja se muistuttaa tätä ruotsalaista samoilta ajoilta. 1873 B. Larsson omisti 7,5 %, Gustaf Adolf Sohlström (k. 1907) 6 %. Jo v. 1874 alussa pohdittiin aluksen myyntiä. 1876 päätettiin purkaa yhtiö ja laiva huutokaupattiin.
Björneborgs Teaterhus. Nimi v:sta 1937 Porin Teatteritalo Oy. 1884 valm. teatterirakennus 2, Hallituskatu 14. 1928 op. 1000 os. à 100 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Alussa F. A. Juselius omisti 17 %, muuten hajaomistuksessa. 1946 Porin Teatteri ry 95 %, Porin kaupunki 1 %. 1964 Porin Teatterisäätiön omistukseen tuli 95 %.
Bock Panimo. Oli aloittanut 1891. 1894 ostettiin Lahti-panimo, 1898 Uusi Panimo ja 1902 Höyrypanimo. Yritys kuului Suomen suurimpiin panimoihin. Kuva 2. Etiketti. Hartwall osti sen 1968 ja toiminta päättyi 1986. Vrt. Wasa Ångbryggeri. [Mercator 1909.]
Bodega Espanola. Edelt. Ferdinand Michelssonin ja Georg Frankenhaeuserin viinikaupat, jotka oli yhdistetty avoimeksi yhtiöksi 1897. Sama no., kuin oy (7.842). Lehti. Otsikon oy osti ay:n 8000 mk. Viinien, oluiden yms. kauppa sekä viinitupa, Kirkkokatu 6. 1913 Georg Frankenhaeuser ja Julia Michelsson 50/50. Vuosihaaste 25.2.1912. Lakannut 15.3.1913. Helsingissä saman aikaisesti ja samalla nimellä ja alalla toiminut firma oli eri yritys.
Borgå Båtvarf. Per. 1888. Asetettiin suoritustilaan 1926, mutta pystyi jatkamaan.
Borgå Elektriska. Sähkölaitos Porvoossa, kaksi omaa dynamoa, Jokikatu 33. 1907 op. 422 os. Alussa Johan(nes) Askolin 76 %, muut 1–10 os. kukin. 1917 Maini Thuring (Askolinin tytär) 44 %, Ella Melin 15 %. Ks. myös Greggböhle. 1.10.1911 yhtiö myi laitoksensa kaupungille. Yhtiökokous 4.1.1917 päätti purkaa yhtiön ja hakea vuosihaastetta. [R. Valkeapää 2000 PDF.]
Borgå Rederi. Varustamo omisti: sv Pelikan I, sv Pelikan II, sv Regina, sv Rex, ms Helene; moottorikuunareita. Viim. laiva (ms Regina) alusrekisterissä 1927.
Handelsföreningens i Borgå Telefon. Ruotsalainen L. M. Ericsson AB omisti 97 %, kun yhtiön osakkeet myytiin valtiolle 1934. Valtion verkon osaksi 1.1.1944.
Borgå Östra Skärgårds Ångbåts. Osti 12.500 mk:lla ss Pellingen, jonka varustamo myi 1899. Lehti 2. Vain perusilmoitus.
Bromarf Telefon. Puhelinlaitos. Suurimmalla oli 4 os. (myös 1956). 1932 jälkeen seur. kr.-ilmoitus 1956. Vuosihaaste 8.4.1957.
Brändö Lemsjöholms Kärlfabrik. Vuosituotanto 15.000 kpl voidritteleitä, tervatynnyreitä. 12 työntekijää 1898. Sijaitsi mantereella Askaisten (ru. Villnäs) Lempisaarella (ru. Lemsjöholm). Kalastusneuvoja Anders Forsberg ja Karl Nordberg olivat astiatehtaan alullepanijoita. He olivat ymmärtäneet "myyvän" astian merkityksen mm. silakan menekille ja hinnalle.
Building. Kiinteistöyhtiö. 1912 Helsingin Rakennusainekauppa Oy (Rake Oy) oli ostanut Ekbergiltä silloisen Aleksanterinkatu 52:n. Samana vuonna Oy Building osti Pohjoisesplanadi 41:n William Ruthilta. (Molemmat tontit nyk. Keskuskadun alla.) 1916 op. 300 os. Helsingin Rakennusainekauppa Oy (Rake Oy) 51 % ja sen lähipiiri loput. Paikalle piti rakentaa mahtavan kauppakujan, mutta 1916 molemmat kiinteistöt myytiin Allan Hjeltin Ab Centralgatan Oy:lle, minkä yhtiön Stockmann osti 1920.
Bustorff. Edelt. yksit. t:mi no. 15.950, per. 1903 (lak. 1911). Kangaskauppa Kluuvikadulla, myöh. Unioninkatu 5.
Bäckmans Ölbryggeri: ks. Bayerska Bryggeriet ↑. Etiketti.
Chromo. Paperin käsittely ja päällystäminen väri- ja taidepainamista varten, Hernesaarenkatu 9. 1906 op. 72 os., 1917 300. Alussa Ferdinand ja Josephine Tilgmann 100 %, myöh. Ab F. Tilgmann Oy 100 %. 1971 Tilgmann myi yhtiön Laaturakenne Oy:lle ja 1973 se fuusioitiin As. Oy Eteläkärkeen. Asuintalo Hernesaarenkatu 9–11 valmistui 1974.
Dagens Tidning. Sanomalehti ilmestyi 1911–14. Päätoimittaja: Guss Mattsson s. 1873. Lehti oli Amos Andersonin omistama. Kun Mattsson kuoli 1914 lehti yhdistettiin Nya Pressenin kanssa Dagens Pressiksi.
Ångfartygs Bolaget Dagmar. 1867 rak. siipirataslaiva ss Dagmar 2 liikennöi reitillä Tukholma–Turku–Helsinki–Viipuri–Pietari. 100 matkustajaa. 1873 33 os. arvoltaan 7500 mk. Alus myytin 1878 Viroon, ja varustamo lakkasi. Yhtiö ei ollut vahvistuttanut sääntöjään senaatissa.
O. J. Dahlberg O. J. Dahlberg. Nimi v:sta 1988 Oy Paperi-Dahlberg Ab, v:sta 2000 Papyrus Finland Oy (vanha). Edelt. yksit. t:mi O. J. Dahlberg (no. 2.221, per. 1888). Etenkin kirjapainopaperien tukkuliike. Mainos. Otto Julius D. eli 1849–1938. Ks. Ernst Nygren. Sittemmin Stora Enso Oyj:n omistuksessa. Fuusioitu 2009 Papyrus Finland Oy:hyn (uusi).
John Dalberg & Co. Hankki 1882 Åbo Trikotfabriks Ab:n laitokset, ja siirsi ne myöh. Pyynikille, mistä 1891 ostettiin pois pieni kilpailija. Perustaja John Dalberg eli 1856–1936. 1900 hän luopui yhtiönsä omistuksesta. Samana vuonna se osti Tammerfors Trikotfabriks Ab:n (no. 8.858), sekä Scotch Tweedin (no. 8.920) laitteet ja kiinteistön. Konkurssin 1903 jälkeen seuraajaksi tuli Suomen Trikoo (no. 15.954).
Dreffabrikerna. Per. 1908. Rakennustilkkeen valmistus. Tehtaita Nurmen ja Auran asemilla, konttori Kirkkokatu 5 Tampere. Lisää. Ins. Erik Gustaf Estlander vpi (1871–1946, ks. Commercial) 96 %. 1918 päätettiin purkaa yhtiö ja hakea vuosihaastetta.
G. W. Edlunds Förlag. Gustaf Wilhelm Edlund (kuva 2, 1829–1907) toimi kirjankustantajana (Suomen suurin, ja yhtiö jatkoi) v:sta 1853 ja omisti kirjakaupan 1879–1900. Ns. Edlundin kulma oli Pohjoisesplanadi 19/Unioninkatu 28. Konttori myöh. Fabianinkatu 6. Oy:n tarkoitus. 1917 Holger Schildt osti koko osakekannan. Yhtiön liiketoiminta ja kirjavarasto myytiin nyt Schildtin kustantamolle. G. W. Edlund -yhtiö haki vuosihaastetta 18.12.1919 ja lakkasi 1.6.1921.
Egna Hem. Maanhankinta- ja -myyntiyhtiö, toimien alussa Tapaninkylässä. Se osti muilta Helsingin pitäjän maayhtiöiltä tontteja, rakennutti niihin omakotitalot ja möi ne vähittäismaksulla. Lehti.
Ekenäs Yllevarufabrik. Edelt. Alfred Theodor Petterssonin (k. 1904) t:mi no. 7.845. Villalanka- ja villatehdas, ilmoitus. Ks. myös Ekenäs Ångqvarn ↓. Pettersson oli yhtiön TJ. 10 työnt. 1904 op. 1350 os., 1905 1400. Pettersson 40 %, K. O. Tenlén 20 %. 1906 Alfred Pettersson npi, Tenlén ja E. J. Boman kukin n. 18 %. Konkurssianomus 30.7.1908. Yhtiön kiinteä ja irtain omaisuus myytiin 110.000 mk:lla huutokaupassa Frans Höijerille, joka lienee jatkanut liiketoiminnan.
Ekenäs Ångbåts. Omisti höyrypursi Emmyn. TJ Emil Österholm. Laiva pakkohuutokaupattiin ja toiminta päättyi 1876. Lehti.
Ekenäs Ångqvarn och Fabriker. Edelt. M. C. Söderlundin t:mi. Lehti. Konkurssin 1893 jälkeen M. C. Söderlund jatkoi yhtiön toiminnan omissa nimissään. 1900 A. Th. Pettersson (ks. Ekenäs Ylle ↑) osti kiinteistöt villatehtaansa varten. [Ks. myös Ur Ekenäs hävder 1946 s. 139–140.]
Eknäs. Nyk. Tamminiemen kylässä, 10 km Porvoon kaupungista koilliseen. Oli yhtiön aikaan Heikki Kurikka vpi:n omistuksessa.
Victor Eks Bogserings och Bergnings. Hinausyhtiön Porissa rakennettu alus ss Krim vastaanotettiin 6.1902 ja myytiin 1909. Perustajat Victor Ek (lisää), F. H. Paersch ja Gustav Paulig.
Turun Työväen Rakennus- ja Asunto Elonen. Per. 1906, toimii. Nimi v:sta 1922 As. Oy Elonen. Neljä 1906 rakennettua, suojeltua, matalaa puutaloa Rauhankatu 24/Korkeavuorenkatu 7 yhtiön omistamalla tontilla Port Arthurin kaupunginosassa. Yht. 34 asuntoa, kaikki 27 m². 34 os. à 200 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Emäkoski. Nokian kaupungissa oleva koski, jonka varrella Nokia-yhtiö sai alkunsa.
Enso Enso Träsliperi. Nimi v:sta 1918 Enso Ab. Alussa pahvitehdas. 1920 valmistui suuri sellutehdas Ensoon. Kuva 2 3. 1889 op. 0,8 Mmk na. 1000 mk, 1892 1,0, 1898 1,5, 1905 1,5 kanta + 1,0 etuoik., 1918 10, 1920 30 (yksi käsintehty osake, leimamerkit, 60 à 10.000 mk?, lienevät sisäsivuilla). 1911 Ab W. Gutzeit & Co osti yhtiön osake-enemmistön Adi Standertskjöldiltä. 10.1918 norjalaiset myivät Gutzeitin osake-enemmistön valtiolle, joka s.v. osti myös Ab Tornator Oy:n. Gutzeit oli pörssissä, Enso ei. 1927 Enso fuusioitiin Gutzeitiin Enso-Gutzeit Oy:ksi.
A. E. Erickson. Anton Edvin Erickson (1861–1956) perusti ahtausliikkeensä 1889 ja toimi sen TJ:na v:een 1948. Ks. myös Trafik. Liikevaihto 3,6 Mmk 1972. Konttori Linnankatu 68. Fuusio 1973 Viipurin Stevedoring Oy (ks. sitä). Tytäryhtiö Oy Steve Ab. 1973 Enso-Gutzeit Oy 28 %, Suomen Höyrylaiva Oy 20, Yhtyneet Paperitehtaat Oy 23, Viipurin Stevedoring Oy 18, ym. Fuusioitu 2000 Finnsteve Oy Ab:hen (ent. Oy Åkerman Ab).
Etelä-Pohjanmaan Telefooni. Nimi v:sta 1927 Etelä-Pohjanmaan Puhelinosakeyhtiö. Seinäjoen, Ilmajoen ja Ylistaron alueellinen teleyritys. 1944 97 keskusta, 212 työnt. 1937 op. 4500 os. à 100 mk. Ei suuria omistajia. Fuusioitu 1989 Vaasan Puhelin Oy:n (no. 3.032) kanssa uudeksi Vaasan Läänin Puhelin Oy:ksi.
Etelä-Savon Kirjapaino. Nimi v:sta 1928 Savonmaan Kirjapaino Oy. Julkaisi Savonmaa-lehteä 1903–69 (nimellä Keski-Savo v:een 1919) sekä kirjoja. 1924 op. 1920 os., 1945 10.000, 1960 30.000. A. Rajasalo 10 %. 1926–34 Karjalan Kirjapaino Oy omisti tukimielessä 56 %, sen jälkeen useita suuria paikallisia omistajia. 1966 Pertti Haussila, Unto Tiainen ja Seppo Ahvo kukin n. 23 %. Konkurssihakemus 12.5.1969. Yhtiön lakkaamisilmoitus tehtiin vasta 1986. Etuoik. velkojat saivat 100 %, muut 66 %.
Etelä-Suomen Kirjapaino (vanha). Oli Etelä-Suomi -lehden (Sanomalehti Oy Kotka) painaja 1903–09. Vain perusilmoitus. Seuraaja oli lehden kustantajan Heikki Markkasen oma kirjapaino (t:mi no. 23.263, sen jälkeen tuli N. Markkasen t:mi no. 99.078). Molempien nimi oli Etelä-Suomen Kirjapaino. Uusi saman niminen oy no. 101.895 per. 1946 (ks. Kymen Kansa).
Etula. Per. 1907, lak*. Ajurien 37 asunnon puutalo Malminkatu 32. Lisää. Rkm. V. Mikkola oli 1906 ostanut 1616 m² tontin kaupungilta. 18 os. à 1000 mk. Neljä osakasta 3...6 os. kukin. Konkurssi 1909. Tontin uudeksi omistajaksi tuli 1909 Oy Kamppi, joka meni konkurssiin 1931. Tontin seur. omistaja, As. Oy Malminkatu 32, rakennutti 1932 nyk. kivitalon.
Fastighets Falken. Per. 1897, toimii. Nimi v:sta 1984 Kiinteistöosakeyhtiö Falken. Omistaa 2041 m² tontin Bulevardi 30/Albertinkatu 23 ja siihen 1898 valmistuneen rakennuksen (kuva 2), jossa 17 huoneistoa 122...288 m². Niiden konttorisoituminen alkoi 1970-luvulla. 120 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama, nyk. useita omistajia.
Federation('s). Sana suomalaisen ahtausliikkeen nimessä johtuu alan vanhimpien ja suurimpien liikkeiden 1905 per. yhdistyksen nimestä, The Stevedores Federation of Finland ("Old Federation", myöh. Suomen Lastauttajien Liitto, 42 jäsentä 1929). 1920- ja 1930-luvuilla syntyivät kilpailevien yritysten yhdistykset New Federation, Association ja Alliance. Varustamot tekivät sopimukset kilpailukykyisimpien yhteenliittymien kanssa. 1955 kaikki liitot yhdistyivät.
Federations Stevedoring Ltd. Nimi v:sta 1966 Oy Kotka Stevedoring. Harjoitti ahtaustoimintaa Kotkassa ja Haminassa; kaavio. Federation-sanasta ks. ↑.
1973 henkilök. 1148, liikevaihto 47 Mmk. Tytäryhtiö Oy Cadenius & Grahn Ab. Fuusio 1960 Björklund & Co i Kotka Ab. 1950 op. 10.000 os. à 2000 mk, 1953 ..., 1955 30.000 à 3000 mk. Suuret metsäyhtiöt tulivat omistajiksi 1920. 1973 Enso-Gutzeit Oy 28 %, Kymin Oy 22, Oy Stevedoring Ab (SHO 100 %) 18, Myllykoski Oy 9, Oy Tampella Ab 8, A. Ahlström Oy 8. Yhtiö ja Hamina Oy fuusioitiin 1988 alusta uudeksi Steveco Oy:ksi.
Henkivakuutus Fennia. Turkulainen henkivakuutusyhtiö. M. Dahlström 8 %, Carl O. Brändström 4 %, muut 1...20 os. kukin. 1914 yhtiön TJ Brändström erotettiin. Yhtiön päätyttyä purkautua haettiin vuosihaastetta 17.1.1920. Lak. 1926. Vakuutuskanta siirtyi Verdandille.
Hotel Fennia (vanha). Osti tontin no. 6, Mikonkatu 21 (nyk. 17), 180.000 mk:lla. Hotellin rakennus valmistui syksyllä 1899. Theodor Stude 18 %, Julius Tallberg 18 %, Paul Sinebrychoff 12 %. Konkurssiin 16.7.1900. Seur. no. 13.980 ↓.
Hotel Fennia (uusi). Osti 835.000 mk:lla ed. yhtiön ↑ talon ja tontin. Paul Sinebrychoff 96 %. Konkurssiin 17.3.1904. Kiinteistön seuraavat omistajat olivat Ab Mikaelsgatan 21, Fastighetsaktiebolaget Fortuna ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitto (KK, v:sta 1942, jolloin hotellitoiminta päättyi).
Finby Ångbåts. Matkustajalaiva ss Finby kulki Tammisaareen, Helsinkiin ja Hankoon. 1920 op. 401 os. Alussa Fredrik ja Karl Forsström sekä Gabriel Ekholm kukin 7 %. 1918 Karl Forsström Ab 23 %, Uno Gammal 8 %. 1918 laiva myytiin, mutta Oy oli olemassa vielä 1922.
Alex. F. Lindberg Finlandia. Edistää turistimatkailua Suomeen ja Suomesta. Lehti. Julkaisi 1906, 1907 ja 1909 eri kielillä luettelon niistä suomalaisista ja eurooppalaisista liikkeistä, jotka Finlandian 10 mk vuosikorttia vastaan myönsivät alennuksia matkailijoille. Osti 1913 hotellia varten alueen Punkaharjulla, ks. tytäryhtiö Oy Finlandia-Punkaharju Oy. Alussa kauppias Alex. F. Lindbergin (1862–1935, kuva →) omistama. 1956 tytär, yhtiön TJ Mary Hertzberg 10 %, muilla (4) enint. 2 os. Kr.-ilmoitus 1936, seuraava ja viim. 1956.
Finlands Sjöfartstidnings. Oy oli per. jo 1909, mutta rek. 1912. Kustansi saman nimisen aikakauslehden, joka ilmestyi 1909–14. Oscar Sandström 16 os., muilla 1–2 os. kukin. Vuosihaaste 4.9.1920.
Finska Elektriska. Yhtiöllä oli generaattori- ja moottoritehdas Helsingissä ja asennuspaja Tampereella. 1900 op. 400 os., 1904 450. ASEA ja sen suomal. edustaja Gustaf Zitting (yhtiön TJ 1898–1904) perustivat. ASEA om. 34 %, Zitting ja muut suomalaiset loput. Kun läpimurtoa ei tullut Suomessa eikä Venäjällä laitokset suljettiin 1904. Lisää. Sen jälkeen Zitting edusti omissa nimissään ASEA:a Suomessa v:een 1913.
Finska Kolaffären. Alun perin ruotsalaisten rautateollisuusyritysten perustama puuhiilen hankintaa varten. 1. maailmansodan jälkeen puuhiilen valmistus päättyi ja yhtiöstä tuli metsäkiinteistöjen omistaja. 1909 Raahen Puutavara Oy:n (no. 12.043, Raahe Oy) tytäryhtiöksi, ja sitä kautta Rauma-Raahe Oy:n.
Finska Lloyd. Kaukorahtilaivavarustamo, joka omisti: ss Hektos, ss Helios, sv Hellas, ss Herakles (1896–1918), ss Hermes (1899–1917 upotettu, Suomen suurin höyrylaiva) ja ss Hesperus. Varustamotoiminta päättyi 1925. 1908 op. 240 os., 1915 1200 à 1000 mk. K. H. Renlund 13 %, John Dahlberg 13, Lars Krogius 12, Wilhelm Bensow 6. 1917 Lars K. 48 %, Ernst K. 46 %. 1955 (seur. kr.-ilm. v. 1932 jälkeen) Ab Oceanfart (Krogiukset) 43 %, Birger K. 11 %. 1974 (seur. kr.-ilm.) Birger ja Lars K. sekä Oceanfart 99,8 %. 2005 Marcus Lindfors (Maarianhamina, myös yhtiön uusi virall. kotip.).
Finska Skiffer - Suomen Liuske (vanha). Kovasimia ym. liuskekivitöitä. Louhimoita Längelmäki, hiomo Vinkiän koski. 1915 yhtiön kotipaikaksi tuli Kuhmoinen,  Päijälän kylä. 1905 op. 0,12 Mmk. Viim. kr.-ilmoitus 1917. Toimi 1922 Paakkolassa, Rovaniemen rata. [Ks. myös Frosterus Kovasimien valmistus Suomessa 1910 s. 4–11.]
Finska Spritfabriks. 12 työnt. 1898. Yhtiön Piispanpellon tehdas myytiin 1917.
Finska Stråhattfabriks. Perustaja konsuli Christian Rasmussen. Senaatti hylkäsi 6.1889 yhtiön sääntöjen muutoksen (3000 os. à 10 mk).
Finska Telegrambyrån. Woldemar Westzynthius aloitti toiminnan 1887 avoimena yhtiönä, joka lopetettiin 1901 ja muutettiin oy:ksi (no. 13.329). Silloinen omistaja Uno Wasastjerna osti pian pari vuotta aikaisemmin perustetun Suomen Uutistoimiston. 1915 se ja toinen uutistoimisto yhdistettiin Suomen Tietotoimisto Oy:ksi.
vanha osakekirja Finska Trädgårdsföreningen Finska Trädgårdsföreningen - Suomen Puutarhayhdistys. Herättää kiinnostusta ja levittää tietoa puutarhaviljelyksestä ja kukkienkasvatuksesta sekä ylläpitää puutarhanhoitajain koulua Helsingissä. 1875 Helsinki oli vuokrannut yhdistykselle 10 ha maata Thölö Parkista. [Ks. myös Hbl 17.11.1881 s. 2.] Ennen yhdistyslakia (1919) oli muitakin oy-muotoisia yhdistyksiä. Ei omistustietoja. 1907 koulu lopetti toimintansa ja kaupunki osti laitokset (nyk. kaupungin talvipuutarha, avattu 1893). Vuosihaaste 1907 yhtiön purkamista varten.
Finska Täljstens - Suomen Vuolukivi. Jatkoi Paul Chmelewskin yksit. liikettä. Vuolukivilouhokset Juuka ja Vuokatti. Kivet kuljetettin lotjilla Saimaalle. Mainos. 1901 op. 0,3 Mmk, 1901 0,6. Axel Fredrik Tigerstedt 31 %, Paul Chmelewski 18 %, Hugo Lindberg 18 %. 1904 Oskar Heikel 7 %, Pohjoismaiden Osakepankki 7 %, A. Tigerstedt 6 %. 27.4.1907 alkoi konkurssi, venäläis-japanilaisen sodan seurauksena. Seur. 1908 per. Oy Vuolukivi - Täljsten Ab (no. 21.611). Ks. myös Suomen Vuolukivi Oy (vanha ja uusi).
Fix. Tarjosi alussa osoite-, tieto- ja toimeksiantopalveluja, myi tupakkaa ja lehtiä, mutta 1916 painopisteiksi tulivat kaupunkilähetti-, toimeksianto-, kuljetus- ja pakkauspalvelut tupakka- ja lehtikaupan säilyessä. Mainos. Vrt. Adams Express ↑. 1915 op. 2000 os. (U à 15 mk), 1917 2500, 1917 5000 (R 1:1). Alussa yhtiön TJ Arthur Öhmann 60 %, Erik Sjögren 15 %. Viim. kr.-ilmoitus 1925. Seur. Oy Pikatoimisto Fix (no. 53.456) per. 1922 rek 1925. Öhman(n) omisti myös: Ab Arthur Öhmann Oy (myös tupakkakauppa; konk. 1922) ja Ab Öhmanns Express - Oy Öhmannin Pikatoimisto (per. 1921, toimi ainakin vielä 1931).
F. O. Forsberg. Lasitusliike, Eerikinkatu 2. Lehti. Lasimestari Frans Oskar Forsberg (1854–1907) vuokrasi myös sahayhtiön no. 7.141, ks. Ruokorauman. Oy:n omistajia: T:mi J. G. Wigelius 35 %, T:mi K. E. Blomberg 11 %. Yhtiökokous 12.10.1904 päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 6.4.1905.
Forsby Såg. Per. 1865. Johan Askolin osti sahan 1880. 1952 sahaus Forsbyssä päättyi, mutta jatkui Oy Joh. Askolin Ab:n (lisää) Isnäsin sahalla. (Rauma-Repola Oy osti viim. main. yhtiön 1971.)
Forssan Yhteiskoulu. 1900 per. koulu valtiollistettiin 1948 ja toimii nyk. Forssan yhteislyseona. Oma koulutalo 1906.
Fotografiska Handels- och Fabriks i Finland. Valokuvaustarpeiden (levyjä, filmiä, paperia ym.), alan laitteiden ja jopa polkupyörien maahantuonti ja kauppa, elokuvaesityksiä. Pohjoisesplanadi 33, sivuliike Pietarissa autojen maahantuontia varten. Yhtiö osti ammattivalokuvaaja (ks. Ab Atelier Apollo Oy) Karl Emil Ståhlbergin tarvikevaraston. TJ oli valokuvaus- ja autoiluharrastaja ins. Sven R:son Schmidt. Hän omisti 40 %, Ståhlberg 29 % ja R. Schmidt 11 %. TJ Schmidt joutui syviin riitoihin hallituksen kanssa ja 1903 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön. Yhtiön liiketoiminnan jatkoi Atelier Apollo.
Fredrikshamns Stads ... . Seuraaja no. 7.972, jonka kiinteistö tontti 2 korttelissa 7 huutokaupattiin 1935.
Ångslups Fritz. Oy perustettiin jo 1874 ja harjoitti matkustajaliikennettä Oulun sekä Toppilan ja Mustansalmen huviloiden välillä ss Fritz-höyrypurrella. Lehti. Hajaomistuksessa, suurimmat olivat 1800-luvun lopulla Leon. Candelin, yhtiön TJ Otto Ravander ja konsuli Heinrich Winckelmannin kp. 1917 suurin oli Karl Pentzin ja 1920-luvulla KN Siivertti Santaholma. Yhtiö menestyi alussa hyvin ja maksoi osinkoja, mutta 14.3.1931 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön (ilmoitettu vasta 1939).
Fölisöns Friluftsmuseum - Seurasaaren Ulkomuseo. Ostaa vanhoja puurakennuksia ja siirtää sekä luovuttaa ne Seurasaarelle (ensimmäisiä oli Karunan kirkko ja kellotapuli). Hajaomistuksessa. Perusilmoituksen jälkeen seur. ja viim. oli 1934, mutta yhtiö täytti 1946-velvoitteensa. Ei omistustietoja. Ulkomuseo oli siirtynyt valtiolle 1919. Seurasaarisäätiö perustettiin 1956.
Gamla Murbruksfabriken. 1904 tukkukauppias Edv. J. Almqvist luovutti 1896 aloittamansa muurilaastitehtaan (t:mi no. 9.149) tälle uudelle oy:lle. Toimi Ruoholahdenkatu ja Ruoholahdenrannan kulmakorttelissa.
Gaslysningsaktiebolaget. Käynnisti toimintansa 1860. 1871 (% kantaosakkeista) Hackman & Co 17 %, F. von Frenckell 4 %. Kaupunki osti 1899 yhtiön ja 1900 aloitti Helsingin kaupungin kaasulaitos. Se myytiin 1987 Helsinkikaasu Oy:lle.
Girsnäs Byggnads-Snickeri- och Båtvarfs. Oli ensimmäisiä Kråkön kuuluisista veneveistämöistä. Sijaitsi Båtvikissä. 30 perustajaa à 1...2 os. Vain perusilmoitus. Yhtiön alue oli myöhemmin Oy Borgå Stuveri Ab:n omistuksessa ja siellä on nyt venemuseo.
Fabriks Grahn & Krause. Nimi v:sta 1898 Grahns Fabriksaktiebolag. Vesiputkien valmistus, putkiasennusliike, Annankatu 4. TJ ja om. Petter Wilhelm Grahn (1850–1908). 44 työntekijää, tuotannon arvo 150.000 mk 1898 putkien valmistuksessa.
Grankulla. Osti mm. Glimsin tilan ja ryhtyi palstoittamaan nyk. Kauniaisen aluetta. Alullepanija ja TJ Janne Thurman. Yhtiö tarjosi useita kertoja maa-alueensa kunnalle, joka ei kuitenkaan ostanut. Viimeinen tontti myytiin 1967. Omisti mm.: Franzeninkatu 22a, Krutkällarbacken. 1918 op. 120 os. 1932 Ernst Nygren osti enemmistön ja omisti pian koko osakekannan.
Grankulla Skolbyggnads. 1907 aloittaneen Grankulla Samskolan koulurakennus, joka valmistui 1909. Asematie 9–11. Lehti. 50 os. à 200 mk, 1916 op. 110 kanta- ja 300 etuoik. os., 1922 150 kanta- ja 500 etuoik. Alussa Ab Grankulla ↑ 60 %. Vuosihaaste 28.5.1943. Itse koulu kunnallistettiin 1977.
Gräsvikens Kakelfabriks (vanha ja uusi). Etenkin kaakeliuunien valmistus, v:sta 1890 Ruoholahdenkatu 21 ja 23 / Köydenpunojankadun 17 ja 10, kuva 2. Vanha yhtiö lopetettiin ja sen omaisuus myytiin otsikon uudelle yhtiölle 1903. Se purettiin 1909. Achilles Kyriakou Christides osti 1913 tontin no. 23 tulevan Tupakkatehdas Fennian ('Työmies') taloa varten (valmistui 1913, ilmakuva). Tontilla 21 toimi Oy Mahogany, kunnes rakennus purettiin 1951. Oy Uuden Suomen kirjapaino valmistui tontille 1953.
K. J. Gummerus. Kaarle Jaakko Gummeruksen (1840–98) 1872 Jyväskylään (talo) perustama kustannusliike, joka siirtyi Helsinkiin 1985. Toimii, nyk. holdingyhtiö, vrt. 1980 per. Gummerus Kustannus Oy. Kustansi mm. Kalle Päätaloa ja Mauri Sariolaa. Oma kirjapaino Jyväskylässä aloitti 1877 ja lopetti 2010. 1939 Mauno Salojärvi tuli TJ:ksi ja 1940-luvun alussa hän hankki yhtiön osake-enemmistön. Poika Pekka S. oli TJ 1970–91. 1976 henkilök. oli 223, liikevaihto 23 Mmk ja op. korotettiin 0,472 Mmk:aan à 25 mk.
Haapamäen Yhteiskoulun Rakennus. 1907 aloittaneen oppikoulun oma rakennus valmistui 1909. Yksityiskoulu valtiollistettiin 1957.
Haapjärvi Trävaru. Sahalaitos, mahd. Kirkkonummi? (Haapajärvi on kylä ja järvi Kirkkonummen pohjoisosassa.) Lehti. Perustaja, kunnallisneuvos Robert Ullner (1831–97), Königstedtin omistaja, meni konkurssiin 1879.
Haaron Höyrysaha. Edelt. no. 5.661? Myös mylly. Tulipalo 1906. Omistaja oli ilm. Aug. Tanner. 1927 t:mi Haaron Höyrysaha Aug. Tanner jatkoi toiminnan.
Hakkalan Uusi Höyrysaha. Saha oli alun perin per. 1874. Särkisalon Hästö. Lehti. Omisti 1923–27 ss Murtaja-hinaajan. Viim. saharakennus on 1950-luvulta. Nykyisin alueella on pienvenetelakka.
Hamburger Börs. Yhtiö osti Hamburger Börs -hotellin Hilmer Edlundilta 37.800 mk:lla. Edlund omisti yhtiöstä 94 %. Vain perusilmoitus, mutta yhtiö näyttää toimineen viuelä 1942.
Haminan Lasitehdas. Ikkunalasitehdas Ristiniemessä. Edelt. no. 12.014 (per. 1896), jonka Suomen Akkunalasikonttori osti 1910 lopettaakseen. Toiminnan kuitenkin jatkoi yhtiö no. 25.840, kunnes Ikkunalasi Oy (no. 34.991) osti tehtaan 1924. (Yhtiö no. 25.822, Ristiniemi Oy, oli saha.)
Haminan Suomalainen Sanomalehti ja Kirjapaino. Nimi v:sta 1925 Haminan Lehti Oy. Kokoomuslainen Haminan Lehti ilmestyi 1907–36 otsikon yhtiön kustantamana ja painamana. 1925 op. 1000 os. à 100 mk (na. muutos), 1927 3000. Hajaomistuksessa. 1924 yhtiön TJ ja hall. pj. Vihtori Yrjönen 5 %. 1927 Karjalan Kirjapaino Oy 55 %, Vihtori Yrjönen 10 %. Yhtiö meni konkurssiin 29.1.1934, mutta lehti jatkoi, v:sta 1940 Maaseudun Kustannus Oy:n julkaisemana, kunnes se lopetettiin 1957.
Haminan Suomalainen Yhteiskoulu. Koulu per. 1894 ja sai oman koulurakennuksensa 1898. Valtiollistettu 1929.
Hangö Fastighets- och Elektriska Belysnings. Hotelli- ja ravintolaliike, kylpylä, jakelusähkölaitos. Omisti hotelli Continentalin, nyk. nimi Regatta, Hangossa. Lars Sonckin piirtämä rakennus on säilynyt. Lehti. Ludvig Martin Lignell (1866–1918, vrt. Ab Temperator Oy) 22 %, KOP 11 %, Vilho Soini 8 %. Useat omistajat olivat KOP:tä lähellä. 8.12.1906 yhtiökokous päätti yhtiön purkamisesta.
Haraldsby Tegelbruk. 1893–1920 toiminut tiilitehdas Ahvenanmaan Saltvikissa. Uusi oy osti K. E. Blomberg Ab:n (konk. 1911) omistaman tehtaan Haraldsbyssä 174.250 mk:lla. K. E. Blomberg Ab 100 %. Viim. kr.-ilmoitus 12.5.1915.
Harjavallan Telefooni. Nimi  v:sta 1937 Harjavallan Puhelin Oy, v:sta 1959 Porin Seudun Puhelin Oy, v:sta 1991 Tele-Teljä Oy. Teleyritys Harjavallan, Nakkilan ja Ulvilan alueella. 9000 tilaajaa 1983. Fuusiot 1959 mm. Pihlavan Puhelin Oy ja Preiviikin Puhelin Oy. Fuusioitu Lännen Puhelin Oy:hyn 31.12.1993.
G. Hartmannin Koneliike. Ilmoitus. Oli ilm. samannimisen tukholmalaisen agentuuriliikkeen tytäryhtiö. Joutui taloudellisiin vaikeuksiin 1931.
Hattulan Telefooni. Nimi v:sta 1920 Hattulan Puhelin Oy. Puhelinlinja Hämeenlinnasta Hattulaan sekä paikallisia johtoja. 19xx op. 50 os., 1922 80, 1927 110, 1932 op. 500 à 400 mk. 1957 fuusioitu Hämeenlinnan Puhelin Oy:hyn.
Hauhon Puutavara. Toiminta. Osti 1916 Porraskosken vanhan sahan ja myllyn Lammilla. Omisti 1912–14 rahtilaivat/hinaajat ss Hauho I:n sekä Hauho II:n. 1917 op. 500 os., 1923? 750. Osakekirjat no. 1–250 1.5.1917 annettiin 20.4.1912 annettujen osakekirjojen tilalle. 1912 Knut Tammelander 26 %, Hannes Aarni (ent. Nyysti, s. 1869) 24 %. 1916 Aarni 68 %. 1923 Aarni 75 %, Paavo Pätiälä 21 %. Saha ja mylly paloivat 1921. Samana vuonna koskeen rakennettiin voimalaitos. 1923 päätettiin lopettaa yhtiö.
Hauhon Telefooni. Per. 1904 (rek. vasta 1926, no. 55.239), lak*. Nimi v:sta 1925 Hauhon Puhelin Oy. Edelt. per. 1897. Yhtiöllä oli yhteinen TJ Hauhon Sähkö Oy:n (vanha) kanssa. 331 tilaajaa 1957. 1925 os. na. 400 mk. 31 perustajaosakasta. 1.1.1958 yhtiön laitteistot myytiin Hämeenlinnan Puhelin Oy:lle. [Hämeen Puhelin 1883–1983 s. 152–164.]
Haukilahden Höyryvenhe. Sisävesimatkustajaliikennettä. Omisti ss Sandelsin?, ss Hernejärven, ss Vieremän 1922–35 sekä ss Särkilahden 1927–48. 1919 (rek. 1946) op. 1000 os. à 100 mk. Alussa hajaomisuksessa, lopussa Oskari Lappalainen 8 %, Arvi Sirviö 7 %. 31.10.1951 vuosihaaste yhtiön purkamista varten.
Heikkilä Ångsågs. Saha valmistui ja oy jätti perustamisilmoituksensa jo 1862. Lehti. Yhtiö teki hetimiten katovuosina vararikon, minkä jälkeen Paul Wahl & Co osti laitoksen 1869. Sen toiminta päättyi n. 1880.
H. Heilbut & Co. Nimi v:sta 1948 Lyhyttavarateollisuus Oy. Oy osti H. Heilbut & Co:n liikkeen 15.000 mk:lla. Agentuuri- ja tuontiliike. Yhtiö lopetti liiketoimintansa 1934 kansallissosialistien noustua valtaan Saksassa ja aloitti toimintansa uudestaan 1946. V:sta 1948 agentuuriliike, lyhyttavaroiden valmistusta ja tukkukauppaa. 1927 op. 600 os., 1930 2500. Harry Heilbut, Aaron Ollila, Sigfrid Sandberg, kukin 1/3. 1927 t:mi J. C. Wiese 80 %. 1946 Harry Heilbut 58 %. 1947 Senja Autiokari  84 %. Viim. kr.-merkintä 2.7.1948.
Heinola Ångbåts. Varustamo liikennöi reittiä Heinola–Lahti sekä Päijänteellä Jyväskylään asti ss Heinolalla (rak. 1878). Yhtiön toinen laiva ss Ruotsalainen kulki v:een 1894 reittiä Heinola–Lahti, mutta harvemmin. 17.11.1901 ss Heinola ajoi karille ja myytiin 1902 laivan kapteenille, jolloin yhtiön toiminta päättyi. Lehti.
Heinävaaran Telefooni. Nimi v:sta 1955 Kiihtelysvaaran Puhelin-Oy. Telefoonijohdon kuntoonpaneminen ja ylläpitäminen Kiihtelysvaaran, Kontiolahden ja Enon pitäjissä. Pystytti linjan Joensuuhun. Useita op.-korotuksia, joista ei tietoa. (1955) op. 1093 à 200 mk (na. korotettu 1955). Vapautettu 1946-velvoitteista. Hajaomistuksessa koko ajan. Vuosihaaste 12.1.1961. Verkko liitetty Pielisjoen Puhelin Oy:hyn. Pekka Granqvistin yksityinen puhelinmuseo Hämeenlinnassa suljettiin 2015, joten sen tiedossa olevat osakekirjat (tämä: 1911) on siirretty pois arkisto- ja museokohteiden listalta.
Helkanäyttämö. Eino Leinon alkuunpanema ulkoilmateatteri Seurasaaressa Kalevala-näytelmiä varten. Kaatui 1921, kun Leinon mielenkiinto loppui.
Hellnäs. Saha Vöyrin Hellnäsissä toimi 1889–1929. 1889 aloitti myös yhtiön höyläämö ja mylly. Konkurssin jälkeen KWH-yhtymä osti alueen käyttäen sitä satamana 1970-luvulle asti. Vrt. Kimo Bruk no. 27.734.
Helsingfors Cementgjuteri (vanhin). Teki lattioita ja portaita. Lehti. Yritys osti 1888 Ruoholahdenkatu 25:n (ei enää olemassa) tehtaakseen 20.000 mk:lla. 1898 65 työntekijää, tuotannon arvo 195.000 mk. 1888 Kiseleff & Heikels Byggnadskontor 40 %, AB Skånska Cementgjuteriet 40 %. 1898 yhtiön TJ Paul Chmelewski (1848–1915) 88 %. 1901 Paul Chmelewski konkurssissa 94 %. Seur. Helsingfors Cementgjuteri A. Lindfors & Co (no. 18.207). Sen seuraaja 1908 oli no. 21.922.
Helsingfors Cementgjuteri (uusi). Oy osti edeltäjänsä Arthur Lindforsin1906 per. liikkeen no. 18.207. Asfaltti- ja sementtitöitä, rakennuskorjauksia. 1914 op. 64 os. Arthur Lindfors 47 %, Edvard Teodor Winberg 47 %. Viim. kr.-ilmoitus 1914, mutta yhtiö toimi 1933.
osakekirja Helsingfors Kustångfartygs Helsingfors Kustångfartygs. Varustamo osti Wasa Kustångbåts Ab:lta 9.6.1890 ss Neckenin ja ss Tärnanin reitille Helsinki–Turku. Lehti. Maksettu op. lienee pian nostettu 1000 osakkeeseen. Dalsbruk Ab ja Mandellöf & Co omistivat kukin 20 os., Skinnarviks Glasbruks Ab 15 os., K. J. Isaksson 13 os. Necken myytiin 1897 ja Tärnan 1909.
Helsingfors Mekaniska Väfveri. Naistenkankaiden villakutomo ja värjäämö Helsingin Vanhassakaupungissa, nyk. Hämeentie 161. Yhtiö oli ostanut Albert Handolinin värjäämön samalla paikalla 28.000 mk:lla. 100 työnt. 1898. Tuotannon arvo 7,7 Mmk, 134 työntekijää 1923. 1899 op. 600 os., 1918 900. Alussa hajaomistuksessa, 1917 Theodor Stude 17 %. Yhdistyneet Villatehtaat Oy (ks. sitä) osti osake-enemmistön (lopussa 100 %) 1919 ja muutti pian tehtaan kampalankakehräämöksi (kuva). Tehdasrakennus on säilynyt.
Helsingfors Mjölkförsäljning. Avasi ensimm. myymälänsä 1878. Ennen sitä maitokauppoja ei ollut olemassa. Lehti. Tuleva suurmeijeri Maanviljelijäin Maitokeskus Oy (Kotisaari Oy) hankki perustamisensa 1907 yhteydessä myyntikanavan ostamalla Helsingfors Mjölkförsäljnings Ab:n.
Helsingfors Nya Hattfabrik.
Helsingfors Nya Ångfartygs.
Omisti ss Sandra -rahtialuksen 1886–1910. Loppuvaiheessa Victor Ek omisti varustamon. Yhtiö jätti vuosihaastehakemuksensa 30.4.1910 ja lakkaamisilmoituksensa 28.4.1910.
Helsingfors Rederi (uusi). Victor Ek ja Reguel Wolff ostivat 1906 ss Mercatorin, josta 1907 muodostettiin tämä oy. Alus liikennöi lähinnä La Plataan, mutta 13.10.1916 se ajoi miinaan Englannin kanaalissa ja tuhoutui. 16.6.1911 varustamon ss Sicilia oli ajanut karille.
Helsingfors Sidenväfveri. Sillkikutomo muuttui varhain nauhatehtaaksi, Suvilahdenkatu 7–9 (nykykuva). Toimi lopussa Nokiantie 2:ssa. Liikemerkki. 1924 tuotannon arvo 2,7 Mmk, 79 työläistä. Wilhelm Bensow oli yksi perustajista. 1933 Antero Stenbäck myi yhtiön Oy P. G. Holm Ab:lle (ks. Kut. & Pun.), mihin Sidenväfveri fuusioitiin 1947.
Helsingfors Skofabriks - Helsingin Kenkätehdas (vanha). Kenkien valmistus, Kruunuvuorenkatu 13? Om. V. M. Aalto, G. A. Pietilä, Selim Nordberg, E. P. Jansson. Vuosihaaste 2.1.1913. Vrt. uusi Hels. Kenkätehdas.
vanha osakekirja Helsingfors Skridskoklubb Helsingfors Skridskoklubb. Seura per. 1875, yhtiöitetty 1885. Lehti. Ylläpiti vuosikymmeniä luistinrataa  Pohjoisrannan edustalla. 1881 jäseniä oli 1209 ja 1896 1419. Vuosimerkki. Sisäänmaksettu op. oli 3000 mk 1885 ja 4550 mk 1900, vastaten 60 ja 91 os., joten op. ei ehkä koskaan tullut täyteen maksetuksi. Yhtiö haki vuosihaastetta 1923. HSK rf on edelleen olemassa.
Helsingfors Spritfabriks. Kemian FT Wilh. Juslin sai 1892 patentin no. 432 menetelmälle, jolla valmistettiin hienospriitä raakaspriistä. Yhtiö ei liene käynnistynyt.
Helsingfors Telefon. Lehti. Yhdistymissopimuksen mukaan kilpailija Allmänna Telefonaktiebolaget lopetti toimintansa 1.2.1889 ja tilaajat ja laitteet siirtyivät heti HT Oy:lle (no. 5.486). Sopimuksen mukaan puhelintoiminta siirtyi uudelle Helsingin Puhelinyhdistykselle 1.6.1891. Tämän jälkeenkin HT Oy hoiti fyysisen puhelinverkon sekä oli Puhelinyhdistyksen vaikutusvaltaisin jäsen, kunnes verkon ylläpito 1897 siirtyi Puhelinyhdistykselle. 1901 yhdistys osti koko HT:n, joka lopetettiin 1920.
Helsingfors Utskänknings. Historia. Lehti. Kieltolain 1919 johdosta toiminta työläisravintolana muuttui kiinteistön hallinnaksi, ja 1957 yhtiön nimeksi tuli Fastighetsaktiebolaget Fredriksgatan 34. 1959 yhtiö myi tämän ainoan kiinteistönsä (rak. 1914) vastaperustetulle Kiint.-Oy Fredrikinkulmalle, minkä jälkeen yhtiö purettiin 1963. Omistajat saivat 37.450 mk/os., yht. 67,95 Mmk. [Ks. myös Tor W. Holm HY tal.- ja sos.hist. 1970.]
Helsingfors Varfs- och Fabriks. Tämä Sinebrychoffien osakeyhtiö (lak. 1911) omisti v:sta 1893 kiinteistön nyk. Olympiaterminaalin kohdalla, jossa t:mi Helsingfors Skeppsvarf & Mekaniska Verkstad Herman Jäderholm (alun perin per. 1746 tai 1759, no. 5.459) toimi. Kuva (ennen 1915?), kuva 1928. Laivakorjauksia, valimo, konepaja. 103 työntekijää 1898. Kun ins. Jäderholmin t:mi lakkasi 1915 seuraajaksi tuli Helsingfors Skeppsvarf Ab - Helsingin Laivatelakka Oy (no. 33.454), lak. 1938. 1911 maa-alue siirtyi takaisin kaupungin omistukseen; pilakuva. Olympiaterminaali valmistui 1952.
Helsingfors Ångbageri (uusi). Edelt. ay no. 1.296 sekä oy H. Höyryleipomo ↓. 43 työnt. 1898. Lehti 2. [Ks. Stockmann 1937 s. 94.] Karl Stockmann 38 %, Gösta Björkenheim 15 %. Yhtiö jätti vain perusilmoituksen. Vuosihaaste 24.9.1906.
Helsingfors Ångslups. Matkustajaliikennettä alkaen 26.6.1865 uudella höyrypursi Ettanilla (79 henk.) Helsingistä etenkin Laajasaloon. Reitit. Lehti. Ylisuuren hiilenkulutuksensa vuoksi Ettania yritettiin kovasti myydä jo 1866 ja vain kahden vuoden käytön jälkeen se huutokaupattiin 1867 ja yhtiö purettiin.
Helsingfors Ångvedsåg. Halkosaha. 1901 Gösta Sackleen omisti 23 % ja Wilhelm Cederholm 20 %. 1914 yhtiön laitteet myytiin Hjalmar Linderille. Yhtiö haki vuosihaastetta 1.5.1915.
Helsingin Höyryleipomatehdas Helsingin Höyryleipomatehtaan - Helsingfors Ångbageri (vanha). Lehti. Stockmann joutui 1893 rakennuttajan velkojana ottamaan leipomokiinteistön, Ludviginkatu 5, haltuunsa ja hoitamaan leipomotoiminnan jatkumisen [Stockmann 1937 s. 94]. Seur. ay no. 1.296 sekä oy H. Ångbageri (uusi) ↑.
Helsingin Moottoritehdas. 1905 per. edelt. ay oli valmistanut Sirpalesaaressa venemoottoreita ja moottoriveneitä nimellä Helsingin Moottoritehdas Erkko & Markoff. Tehdas paloi vuodenvaihteessa 1906/07. Oy toimi Köydenpunojankatu 4b:n talossa, johon sittemmin tuli Ab Vesijohtoliike-Huber Oy. Lehti. Eero Erkko ja Konstantin (Kosti) Markoff (1870–1909) kukin 17 %. Vain perusilmoitus. Konkurssi alkoi 24.8.1908. 1909 Markoff ja Nikolaj Garoff (1878–1971) perustivat Konetehdas Alfan, eri paikkaan. Ks. myös jatkajaa Sirpalesaaressa, Ares Oy:tä.
Helsingin Nimikirja. Yritys on kustantanut 1909–28 ilmestyneen Helsingin nimikirja ja suomalainen osoitekirja sekä yhden kirjanimikkeen, Matkailija-opas 1913 (uusintapainos 1915). Nimikirjalla tarkoitettiin paitsi henkilömatrikkelia myös nimien mukaista osoitehakemistoa. Yhtiön TJ Verneri Varjoranta omisti 78 %. Vain perusilmoitus.
Helsingin Puutavaraliike - Helsingfors Trävaruaffär. Nimi v:sta 1921 Helsingin Puutavara Oy - Helsingfors Trävaru Ab. Konttori (1910) Sörnäisten rantatie 21. 1915 op. 600 os., 1917 1000. Alussa Henrikssonin perhe om. enemmistön. 1919 Leonard Henriksson (1888–1929) 87 %, 1923 90,5 %. 22.4.1924 alkoi konkurssi.
Helsingin Suomalainen Sanomalehti. Julkaisi 1891–1904 (kielletty) Helsingin Sanomien edelt. Päivälehteä sekä 1895–1919 pilalehteä Velikultaa.
Helsingin Uusi Kattohuopatehdas. John Nordberg ja Frans August Nordfors perustivat. Kun Nordberg kuoli 1920 Nordfors perusti Kate Oy:n no. 43.762, oy:nä no. 53.016.
Herba (uusi). Jatkoi 1910 konkurssiin menneen Ab Finska Trädgårdsodlarenas Centralaffär Herban toimintaa. Hedelmä-, herkku-, siirtomaatavara- ja vihanneskauppa, Länsi-Heikinkatu 14, aik. Länsiranta 14. Lehti, mainos. Feodor Kiseleff (3.) 40 %, Jakob Kavaleff 38 %, Frans Karell 20 %. Yhtiökokouksessa 20.5.1912 päätettiin lopettaa toiminta ja 10.1912 liike myytiin Emil Enbergille. Yhtiökokous 2.7.1915 päätti purkaa yhtiön ja hakea vuosihaastetta.
Herättäjä. Körttiläisen herätysliikkeen kustantamo, joka myöh. siirrettiin Lapuaan. Kirjepää. Julkaissut Hengellistä kuukauslehteä v:sta 1888 (jatkuu) sekä muuta kirjallisuutta. Ei osakeanteja. 1946 Herättäjä-Yhdistys ry 54 %. Yhtiökokoukset 29.8.1946 ja 27.12.1946 päättivät, että yhtiö puretaan ja sen toiminta siirretään Herättäjä-Yhdistykselle. Vrt. Kirkollinen Kustannus.
Hippodrom (Turku). Rakennettiin 1901 Kupittaan entisen ampumaradan alueelle ja toimi Turun raviratana v:een 1973. Myös hevosten myyntipaikka. Hippos-yhdistys 20 %. Yhtiön toiminta luovutettiin Hippokselle 1904.
Fredrik Albin  Lindholm Hippos Kengitysaine. Yhtiö osti oikeudet suomalaiseen patenttiin no. 2974 ja sen lisäpatenttiin no. 3638 musiikkitirehtööri (sot.) Fredrik Albin Lindholmilta (1859–1931, kuva →), Tikkurila, ja ryhtyi valmistamaan hevosenkenkiä Tikkurilassa. Lindholm 100 %. Vain perusilmoitus. Lopetti mahd. 1913
Hirsilän Kenkätehdas. Osti alussa Hirsilän Metalliteollisuus Oy:n kiinteistön käyttöönsä. 1940 liikevaihto 15 Mmk, henkilök. 150. 1917 op. 140 os., 1917 280, 1925 1120, 1974 40.000 à 20 mk. Hajaomistuksessa, alun perin kenkätyöläisten perustama, suurimmalla 5 os. Osake-enemmistö siirtyi vähitellen silloiselle isännöitsijälle ins. Johan Mikkolalle. 1962 Martti Mikkola 65 %. 1973 Mantereen Kenkätehdas Oy 77 %, 1981 97 % ml. Hatanpään Kenkätehdas Oy. 1991 fuusioitu Rutex Oy:hyn (Mantere-yhtiö).
Vera Hjelt Vera Hjelt (1857–1947, kuva →), opettaja, keksijä, ammattientarkastaja, kansanedustaja, kirjailija ym., perusti 1891 Oulunkylään höyrysahan ja puusepäntyöpajan, joissa hän toimi isännöitsijänä. 1895 tehdas myytiin Åggelby Ab:lle (lehti).
K. Hjort. Ensimm. haulitorni Pispalassa valmistui 1856. 1890-luvun alussa Karl Hjort osti sen (ks. no. 367). Nyk. torni valmistui 1908 eri paikassa. Haulien tuotanto päättyi 1972.
Lennart Holmberg. Sementtivalimo, rakennusliike, "Karhu"-myllyjä ja -myllynkiviä. Pellervonkatu 3.
Hortana. Yhtiöitetty maatila lähellä Viipuria. Höyrylaivalaituri.
Hosainoff (myös Hosainov). Salmin suurin kauppaliike, t:mi per. 1872. Höyrysaha, joka toimi 1890–1929, konepaja. Omisti matkustajalaivat ss Kjell ja ss Sofia, hinaajia. Konkurssiin 1930.
Ångbåts Houtskär–Norrskata. Laiva, joka liikennöi reitillä Turku–Houtskarin Mossala. Varustamo möi ss Houtskär -laivansa 1918.
Huittisten Telefooni. Nimi v:sta 1928 Huittisten Puhelin Oy. Edelt. puhelinlaitos per. 1892. Lukuisia osakeanteja. 1950 op. 400 os. à 1000 mk (na. korotettu vastikkeetta 100→1000 mk kaikkia osakekirjoja vaihtamalla). Alussa jokainen omisti yleensä 1 os. Suurin 1955 Huittisten Osuuskauppa 3 % ja 1985 Huittisten kaupunki 2 %. Satakunnan Puhelin Oy:n vaihtotarjous 2000: 1 HP:tä vastaan 86 SP:n osaketta; SP:n omistus nousi 81 %:iin. Fuusioitu 2001 SP:hen (nyk. nimi Finda Oy, ks. Lännen Puhelin Oy).
J. & E. Humelin. Savuketehdas ("Karjala" ym.), per. 1881. Mainos, etiketti. Uudenmaankatu 9 (talo uutena). Tuotantotoiminta lopetettiin kannattamattomana kesällä 1933, minkä jälkeen yhtiö jatkoi kiinteistöomaisuutensa hoitamista. Hilma Humelin ja Olga Humelin 27 % kukin. 1946 Mary Cederqvist (o.s. Humelin) 14 %, Dagny Humelin 13 %, Åke H. 13 %, Allan H. 13 %. Vuosihaaste 1949.
Huonekalu- ja Verhoilutarpeiden Kauppa. K. R. Airaksinen ja J. A. Lahtivirta omistivat kukin 30 %. Rikhard Polsa oli sopimuksenvastaisesti mennyt mukaan yhtiöön sekä sen seuraajaan. Toiminta päättyi 1.1912 (ilmoitettu vasta 1932), kun yhtiön omaisuus myytiin seuraajalle Rautakalusto ja Terä Oy:lle.
Hypoteks-Ab (myös: Allmänna Hypoteks Ab). Vekseleihin ja velkakirjoihin erikoistunut panttilainaamo. Lehti. Perustajista kunnalisneuvos Abel Landén oli Helsingin Pantti-Oy:n ent. hall. pj. ja TJ. 1887 hän perusti Hypoteks-Ab:n jatkajaksi Nylands Aktiebankin, kun pankkilaista oli poistettu vaatimus suuresta vähimmäisosakepääomasta. [T. Sundblom Helsingin Pantti-Oy s. 36.]
Hyvinge Voilock Fabrik. Nimi v:sta 1935 Oy Hyvinkään Voilokkitehdas Ab. Voilokin valmistus. 19xx op. 225 os. Moses Rosenthal 100 %. 1935 Rafael Drisin 100 %. 1946 R. Drisin ja Mirjam Schoham 50/50. 19xx Rakennusliike A. Heikkinen Oy 100 %. 1979 Hyvinkään Talonrakennus Oy 100 %. Yhtiön tuotantotoiminta näyttää päättyneen n. 1950. Viim. kr.-ilmoitus 1979.
Hälläpyörä. Matkailijakoti ja ravintola (Puutarhakatu 11), myöh. ravintola Hämeenpyörä, nyk. Laterna. Ilm. Tampereen Suomalaisen Klubin perustama.
Hämeen Sanomain (vanha). 1896 kaikki osakkeet tulivat Antti Vilho Leinosen omistukseen. 1906 hän päätti myydä sanomalehden ja sen painon uudelle Oy Hämeen Sanomat -yhtiölle.
Hämeenkyrön Telefooni. Puhelinlaitokset no:t 25.079 ja 25.123 yhdistettiin 1915 Hämeenkyrö-Kyröskoski-Viljakkalan Puhelin Oy:ksi. Se liitettiin 1971 Tampereen Puhelinosuuskuntaan (Soon). Yhtiö no. 25.079 on jättänyt vain perusilmoituksen kaupparekisteriin.
Hämeenlinnan Höyrylaiva. Sisävesimatkustajaliikennettä. Viim. alukset: ss Hämeenlinna (v:een 1930), ss Kangasala (vrt. Tampereen Höyrylaiva Oy), ss Pälkäne, ss Urho. 1916 A. Gust. Skogster 20 %. Lopetti toimintansa per 24.4.1929 ja yhdistyi Sääksmäen Höyrylaiva Oy:n (ks. sitä) kanssa. Vuosihaaste 22.8.1929.
Hämeenlinnan Yhteiskoulu. Yhtiö omisti koulun v:sta 1904 kunnes koulu 1976 kunnallistettiin. 1951 kaupunki oli tullut yhtiön omistajaksi 87 %:lla.
Hämekoski. Aloitti karbiditehtaana. 1902 tilalle tuli puuhiomo ja pahvitehdas. 1919 ne lopetettiin ja tilat vuokrattiin Ab Wärtsilä Oy:lle, joka niiden käyttöä varten perusti tytäryhtiö Ab Kareliawood Oy:n. Se jatkoi 1918 perustetun vaneritehtaan toiminnan ja pystytti 1921 rautasulattamon. Varsin tärkeä oli Hämekosken vesivoimala. Kareliawood fuusioitiin Wärtsilään 1942.
Sven Hääväläinen (1853–1904). Edelt. per. 1879. Sekatavarain tukkuliike, Eerikinkatu 7 A, sivuliike Naantali. Kauppiaanleski Veera Hääväläinen luovutti liikkeen otsikon oy:lle 355.532 mk:lla. 191x op. 4000 os., 1919 8000. Yhtiön TJ Alpo Oka omisti 68 % v:sta 1908. 1928 viim. kr.-ilmoitus. Yhtiön toiminta päättyi 1930-luvun loppupuolella. [S. Tukkuk.]
Högfors Såg. Forsbyn kylä, Pedersören kunta. Karl Nars osti sahan 1915.
Högsar Ångsåg. Saha Nauvon Högsarin saaressa. 1878 höyrypannu räjähti. 1880 saha myytiin ja 1884 se paloi. Lehti.
Frans Höijer (1851–1930). Kuva 2 (3). [Ks. myös: Kta I s. 231, St s. 648, Vem var Frans Ludvig Höijer? 1994, Ur Ekenäs hävder 1946 s. 138.]
Idealkork. "Idealkork" oli repäisykorkki olut- ja virvoitusjuomapulloille, Alka-kapsyylin (kuva 2) edeltäjä.
Ihantola. Per. 1906, toimii. 1907 rak. asuintalo (kuva 2) Viides linja 18/Agricolankatu 10/Itäinen papinkatu 3. Tontti on 1303 m². 80 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Iisalmen Nahkatehdas. Per. 1907 (rek. 1909). Jalkine- ym. nahan valmistus, nahka- ja kenkämyymälä. 1911 op. 96 os., 1913 op. 240 os. à 200 mk, 1917 300, 1920 1000, 1923 2500, 1926 3750. 1920 Fr. A. Karvonen 18 %, W. G. Åberg 17 %. 1926 Oy Eloranta 20 %, 1946 52 %, lisäksi henkilökohtaisesti. 1953 Olvi Oy 100 %. Hankittu panimon tontin laajentamiseksi. Fuusioitu Olvi Oy:hyn 1960.
Iisalmen Oluttehdas. 1919 W. G. Åbergin poika Evert hankki panimon osake-enemmistön. 1925 perustettiin sisaryhtiöksi Kajaanin Kalja Oy, joka valmisti yhtiöiden virvoitusjuomat ja osti mallasjuomat Iisalmesta. Sisaryhtiön nimi muutettiin 1932 Oluttehdas Oiva Oy:ksi. 5.3.1937 Iisalmen Oluttehdas Oy siirsi kaiken omaisuutensa Oluttehdas Oiva Oy:n omistukseen ja purettiin myöh. Mutta valmistustoiminta keskitettiin Iisalmeen. 1952 Oiva osti oikeudet Olvi-tavaramerkkiin (ks. Tillander) ja muutti nimensä Olvi Oy:ksi.
Iisalmen Runnilähteen. Nimi v:sta 1952 Runni Oy. 1700-luvulta lähtien tunnettu terveyslähde Iisalmessa, lehti. Kuva 2 3. Nyk. kartanohotelli rakennettiin 1904 ja 1980 valmistui uusi päärakennus. 1904 op. 40 os., 1952 1500, 1953 4500. Alussa yksityishenkilöiden omistuksessa. 1938 Vapaussodan Invaliidien Liitto ry 100 %. 1951 Maasaeudun Lomaliitto ry (myöh. nimi Lomayhtymä ry) 100 %. 1993 (viim. kr.-ilmoitus) yhtiö myi omistamansa Runni R 1:30 tilan Lomayhtymä ry:lle 100.000 mk:lla. Spa Hotel Runni Oy osti Runnin 2015.
Ijo Ångsåg. Kestilän saha Alarannan kylässä, Suomen ensimm. höyrysaha 1859. Saha myytiin 1890 KN Johan Gustaf Bergbomille ja lopetti 1908.
Ikaalisten Juomatehdas. Nimi v:sta 1921 Ikaalisten Tehdas Oy, v:sta 1954 Ikaalisten Mylly Oy. Toimi Karhoisten kylässä. Olutpanimo suljettiin 1921, jolloin mylly rakennettiin. Pilsnerin ja virvoitusjuomien valmistus jatkui v:een 1942. Mylly toimii edelleen; sisaryhtiö Myllyn Leipä Oy. 1929 op. 450 os., 1938 950, 1967 6750. 1921 Kaarlo Kauttu 22 %, Antti Ylistalo 22 %, Hilma Lahtinen 14 %. 1937 Antti ja Lauri Y. 54 %. 1972 Antti Y. 63 %. 2014 Ylöjärven Kiinteistökaksoset Oy 100 %. 2007 yhtiö oli myyty Marja ja Matti Koivuniemelle.
Ikaalisten Kauppalan Kylpylä. Edelt., G. N. Eräsen laitos (no. 4.895), oli aloittanut 1884. 28 perustajaa. Ikaalisten kauppala 57 %, Kaarlo Sparfven 8 %, E. Strömmer 7 %. Viim. kr.-ilmoitus 1938, mutta yhtiö täytti 1946-velvoitteensa. 1927 kylpylän tilalle tuli laajennuksen yhteydessä Ikaalisten Kylpylä Oy (no. 88.041). V:sta 1956 liiketoiminnan hoiti Terveyskylpyläliitto ry, Meijeriväen liiton omistaessa itse laitokset. Seuraavista vaiheista ks. ent. pörssiyhtiö Kylpyläkasino Oyj.
Ikalisen Höyrylaiva (myös Ikaalisen). Matkustaja- ja tavaraliikennettä Kyrösjärvellä. Osakkeiden virall. lukumäärä on 240, mutta vain 166 merkittiin. Ei omistustietoja. Viim. kr.-ilmoitus 1923, mutta varustamo toimi vielä 1924.
Ilmakoski. Kaalamo, Ruskeala. Koskesta saatiin voimaa suuren villatavaratehtaan käyttöön. Lehti.
Ilmarinen (1870-yhtiö). Konserni, joka piti ostaa Porin ja Hakaniemen konepajat ja Noormarkun ruukin. Tarkoitus oli ryhtyä valmistamaan vaunuja Venäjän rautateille. [Ks. Hel. kaup. hist. III:1 s. 521–2 533.]
Bränvinsbränneri-Bolaget Ilolinna. Ei senaatin vahvistusta. 1870 (ensimm. maininta) Hommansbylle myönnettiin viinanpolttokiintiö. Omistajaksi mainitaan kapteeni Hanssonin perilliset. 16.12.1874 kapteeni Th. Hanssonin omistama Hommansbyn polttimo paloi, toisen kerran. Eräs mkp. J. Th. Hansson, nuorempi?, kuoli Pernajassa 1881. Polttimo oli ehtinyt huutaa itselleen kiintiön v:lle 1875, mutta tulipalon jälkeen lehdistä ei löydy mainintoja toiminnasta Hommansbyssä. Mutta Liljendals Bränneri Ab jatkoi. Se sijaitsi Liljendalin keskustassa vajaat 10 km em. polttimosta länteen.
Ilomants Skogsfastighets. Per. ostamaan N. L. Arppen kuolinpesän (eli tulevan Wärtsilä-yhtiön) metsät Ilomantsissa, 54.000 ha. Se rakensi 1906 höyrysahan Pielisjoen rantaan, Paukkajalle. Sahaa ei edes ehditty käynnistää, ennen kuin Ab W. Gutzeit & Co 1907 osti koko yhtiön ja purki sahan saman tien. Osakkeet vaihdettiin 1908 G:n osakkeisiin. 1925 Gutzeit rakensi paikalle täysin uuden sahan.
Ilomantsin Telefooni. Kaupparekisteriin merkitsemätön, mutta senaatti oli kyllä vahvistanut yhtiön säännöt. 1934 perustettiin uusi yhtiö, Ilomantsin Puhelin-oy (no. 76.122) jatkamaan puhelinliiketoiminnan pitäjässä, kokouskutsu. Sen op. oli 100 os. à 300 mk ja suurin om. kauppias Samuli Romppanen 30 %. 1936 yhtiökokoukset päättivät purkaa yhtiön, koska se ei enää voinut harjoittaa puhelintoimintaa. Ilm. valtio oli ottanut alueen haltuunsa. Vuosihaaste 8.6.1936. Lak. 1938.
Import. Tupakkatehdas. Alarik Flinckman ja Paul Stude 50/50. Yhtiökokous 11.8.1921 päätti, että yhtiö puretaan koska sillä ei moneen vuoteen ole ollut toimintaa. Lakkaamisilmoitus 1921.
Index. Julkaisi läheisessä yhteistyössä Amos Andersonin Mercator-aikakauslehden kanssa Mercatorin kauppa- ja teollisuuskalenterin 1910, 1913 ja 1920 sekä osoitekalenterin 1916...18. Lehti 2 3. Etuoik. osakkeilla oli etuoikeus osinkoon ja yhtiö lunasti niitä pois. Amos A. 69 os. (kaikki kanta). 1915 hänellä oli yht. 85 os. Vuosihaaste 28.12.1920. Yhtiön toiminta päättyi 1.1.1922. [Lisää: Steinby Anderson 1979 s. 109–110.]
Internationella Biograf. T:mi Anton Podworsky (no. 26.994) omisti 1906 yhdessä Jakob Ljungqvistin kanssa tämän elokuvateatteriyhtiön, Pohjoisesplanadi 17. Ks. myös Podworsky.
Ab Iris Iris. Huonekaluja, taidekeramiikkaa. 31 työnt. 1898. Kirje. Yhtiön perustaja ja johtaja oli ruotsinmaalainen taiteilija Louis Sparre (1863–1964). 1898 op. 250 os., 1899 1000. 1898 Henrik Borgström 40 %. Siinä vaiheessa Sparre omisti 4 os.
Ivalo. Yhtiö osti 12.000 mk:lla 11.2.1905 rkm. Heikki Kivekkäältä (1863–1927) hänen senaatilta 25.4.1904 saamansa oikeudet huuhtoa kultaa Ivalon Kultalassa (rakennukset museoitu). "Beslöts utrusta en expedition, som under ledning av hr. H. Kivekäs under instundande [1905] sommar skulle vaska guld i Ivalo elf." Haltijaosakkeita. Heikki Kivekäs 92 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. Purkupäätös 5.4.1907.
Jakobstads Elektriska. Jakelusähkölaitos. Wilhelm Schauman kuului perustajiin. 1906 Pietarsaaren kaupunki oli hankkinut kaikki osakkeet, joten yhtiö purettiin.
Jermak. Yhtiö omisti 1500 t naulatehtaan Ust-Ižhorassa, Pietari. Lehti, merkki. Hajaomistuksessa, valtioneuvos E. Ewdokimoff (Jewdokimoff, Pietari) 12 %, J. J. Törnrooth 8 %. Tehdas huutokaupattiin 24.1.1903. Vuosihaaste 30.3.1903.
Jokkis Gods. Maanviljelystä, saha, tiilitehdas, mylly, turvepehkutehdas. Ks. myös Ferraria ja Jokioisten Sokeri ja Siirappi. 1898 Emil Schybergson 17 %, Mauritz Hallberg 12 %, K. H. Renlund 12 %. 1907 Alfred Kordelin (1868–1917) 47 %, 1914 84 %. Valtiolle 1918. Vuosihaaste 22.1.1920, lakannut 1921.
K. J. Jouper. Edelt. t:mi K. J. Jouper. Karl Johan Jouper (1873–1954) perusti mallastamon, joka pian paloi, ja lastuvillatehtaan sekä omisti myllyn Uudenkaarlepyyn seudulla. 1922 hän osti pienen metallipajan, josta tuli 1950 Oy Jouper Ab (no. 117.727), jonka Fiskars omisti 1964–67.
Jukakosken Puuhiomo. Yhtiökokous päätti 1913 myydä yhtiön kiinteistön sekä päätti OYL 44 § asioista.
Juvan Telefooni. Toisen lähteen mukaan senaatin vahvistus oli 5.5.1893. Nimi v:sta 1927 Juvan Puhelin Oy. Kaikki laitteet ja oikeudet myytiin valtiolle 1950.
Jyväskylä Bränneri. Yhtiö omisti Korkeakosken höyrysahan ja viinapolttimon. Yht. 28 työntekijää 1898.
Jyväskylän Kylpylaitos. Eli Kaivohuone, Rantapuistossa. Paloi 1868.
Jyväskylän-Päijänteen Laiva. Lehti. Omisti mm. seuraavat alukset: ss Tehi, ss Kaima, ss Kaima III, ss Taru 1920, ss Aallotar 1921 (lotjaksi 1935), ss Suomi 1922, ss Jyväskylä (2) 1924 ja ss Tehi 1930. Reitti lopussa Jyväskylä–Vesijärvi–Lahti. 1908 op. 275 os., 1917 500, 1919 1375, 1920 3750, 1922 4500. 1914 Joh. Parviainen Oy ja Hugo W. Parviainen yht. 35 %. 1930 lääket. tri. Artturi H. Nyyssönen (1892–1973) 53 %, 1947 70 %. Liikenne päättyi 28.8.1950. 1935 varustamon omistajasuku oli ostanut Oy Wellamon osake-enemmistön.
Kustaa Vuolle-Apiala Jämsän Koskenpäällystän Puhelin. Yhtiö per. jo 1905. Nimi v:sta 1922 Koskenpään Puhelin Oy. Viim. 1921 op. 80 os., 192x 160, 1930 480. Alussa suurimmalla oli 15 %. 1956 Kustaa Vuolle-Apiala (Lindeman, 1873–1959, kuva →) 35 % ja Otto Honkanen 20 %. 1.7.1956 laitteet siirtyivät valtiolle. Vuosihaaste 19.11.1957.
Jämsän Suomalaisen Yhteiskoulun. Nimi v:sta 1935 Jämsän Yhteiskoulun Oy. Oppikoulu Moiskalan kylässä. 1919 op. 600 os. à 50 mk, 1922 op. 300 os. à 100 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Vuolle-Apialat olivat kauan suurimmat omistajat. N. 1935 rehtori Lahja Reponen tuli osakkaaksi ja oli 1951 suurin 6 %:lla. 1952 Jämsän kunta sai 60 %. Koulu ja sen kiinteistö siirtyivät per 1.8.1969 kunnalle, joka otti vastatakseen yhtiön 1,3 Mmk veloista. Nyk. Jämsän lukio.
Jämsänkoski Såg- och Qvarnverk. Sahaustoiminta Jämsänkoskella alkoi 1792. 1800-luvulla omistajina olivat eri aikoina loviisalaiset kauppiaat Falck, Sucksdorff ja Sundman. Lehti. 1887 sahalaitos myytiin Eliser Johanssonille ja Per B. Köhlinille, jotka 1888 perustivat Jämsänkoski Ab:n (vanha). Kuva. Ne päättivät aloittaa myös selluloosan valmistuksen. Yhtiön konkurssin 1894 jälkeen KOP myi tehtaan uudelle Ab Jämsänkoskelle (per. 1894), joka 1920 yhdistettiin Yhtyneet Paperitehtaat Oy:hyn. Kuva.