HISTORIATIETOJA O–R
UNTERNEHMENS-SONDERANGABEN

Oitin Ärrä. Per. 1943, lak. 1979. Virall. kotip. Hausjärvi. Sementtituotteiden valmistusta, rakennustoimintaa. Vrt. Subeka Oy. 50 os. à 1000 mk. Yhtiöjärj. mukaan haltijaosakkeita. Johan Wilhelm Wanhala ja Rudolf Anton 50/50. 1946 Pauli Heikki Huotari 100 %. 1979 (seuraava kr.-ilmoitus 1946 jälkeen) Hilkka Adele Huotari 100 %. Ei mukana SK 1946 eikä SLk 1951/52. Lakkaamisilmoitus 1979.
Ojamonantti. Per. 1966, lak. 1998. 1968 valm. 3-kerroksinen asuintalo Antinkatu 7 (tontti 1, kortteli 448, Ojamonkangas). 36 asuntoa. 782 os. à 100 mk. Lohjan kaupunki 100 %. Fuusioitu 1998 Ojamon vuokra-asunnot Oy:hyn.
Ojamonharju. Per. 1966, toimii. 3-kerroksinen talo rak. 1966, jossa 48 omistusasuntoa. Omalla tontillaaan Lempinkatu 5 (tontti 1, kortteli 453, Ojamonkangas). 30.840 os. à 10 mk, 1968 op. 30.840 os. à 18,50 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Ojamonlempi. Per. 1967, lak. 1998. Asuintalo Lempinkatu 3 (tontti 1, kortteli 455, Ojamonkangas). 39 asuntoa, 3 kerrosta. 900 os. à 100 mk. Lohjan kaupunki 100 %. Fuusioitu 1998 Ojamon vuokra-asunnot Oy:hyn.
Ojamonreuna. Per. 1967, toimii. 33 asunnon 3-kerroksinen talo rak. 1967, Lempinkatu 1 (tontti 1, kortteli 456, Ojamonkangas). 21.540 os. à 19 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Olgasberg. Per. 1950, lak. 1956. Siirtomaatavaroiden kauppa, kiinteistöjen hallinta. Ei mukana puh.luett. 1952. 25 os. à 5000 mk. Bruno Silfverblad (1892–1962) 40 %, Olga Tähtinen 40 %, Konrad Liljeberg (1883–1954) 20 %. 1954 ed. poika eläinlääkäri Erik Liljeberg (1908–66) 88 %. 21.3.1956 alkoi konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi (varat 89.000 mk, velat 1,25 Mmk).
Olkirehu - Halmfoder. Per. 1918, lak*. Olkiselluloosan tehdasmainen valmistus karjanrehuksi  Lojo Cellulosafabriks Ab:n laitoksilla. Tilakohtaisia valmistuslaitteita myi Oy Agros. Lisää. 2000 os. à 500 mk. Hankkija 32 %, Agros 15 %, Labor 10 %. Lohjan tehtaan vuokrasopimus päättyi 1.7.1919. Oy Olkirehu meni konkurssiin 20.9.1919. [Hankkijan ja Lohjan Sellun historiikeissä ei mainintoja, mutta Haarlan (1957) on s. 196.]
Oltermannintie 8. Per. 1989, toimii. Hengitysliiton ja Sydänliiton toimistorakennus, valm. 1991. 4362 os. à 500 mk. Hengitysliitto (entinen nimi Keuhkovammaliitto, aikaisemmin Tuberkuloosiliitto) 54 %, Sydänliitto (entinen nimi Suomen Sydäntautiliitto) 46 %.
Oma Aitta. Per. 1916, lak. 1972. Kankaiden, ompelutarpeiden ja lyhyttavaroiden kauppaa, 1929 Pietari Brahenkatu 1, myöh. Oikokatu 4. Vuodesta 1940 Helsingissä Mannerheimintie 33. Mainoksia. Yhtiön TJ 1930–65 ja kantava voima oli Eine Lindström (1893–1974). 160 os. à 50 mk, 1918 op. 1000 os., 1922 na. 100 mk, 1929 2000, 1950 na. 300 mk, 1956 4000. 1921 suurin omistaja oli Lilin Lindström (Eine L:n äiti, 1872–1930) 13 %. 1971 Eine Lindström 22 %, Dagny Salokangas 11 %, Tellervo Wegelius 9 % ja Sirkka Siirala 9 % (kaikki sukulaisia).
Ikaalisten Maataloustuottajain Oma Tupa. Per. 1918 (rek. 1920), lak*. Virall. kotip. vuoteen 1921 Ikaalisten kauppala, sen jälken mlk. 1924 valm. ravintola-, matkustajakoti- ja kunnantoimistotalo. Kuva. 600 os. à 100 mk. Ikaalisten kunta 42 %. Vain perusilmoitus. Yhtiön lakkaamisilmoitus olisi tehty 1943. Jo 1923 koko rakennusprojekti oli jouduttu myymään manttaalikunnalle. Myöh. kiinteistön omisti mm. suojeluskunta. Vuodesta 1987 rakennus oli tyhjillään. Talo on edelleen olemassa, nyt Wanhan Kauppalan Kotiseutuyhdistyksen omistamana ja vuonna 2002 kunnostettuna. [Historiikit. Ikaalinen 1853–2000 s. 380.]
Opetusväline. Per. 1949, lak*. Fysiikan ja matematiikan opetuskojeiden myynti kouluille, Döbelninkatu 3a. 1978 liikevaihto 10.800 mk, tase 44.900 mk (sis. osakehuoneiston). 100 os. à 2000 mk, 1952 op. 200 os., 19xx 600**. Hajaomistuksessa. Alullepanija ja TJ oli kouluneuvos FT Urpo Kuuskoski (1905–82), joka 1960-luvulla Virva-vaimoineen omisti 25 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1968, mutta yhtiö toimi vielä 1979. **Ainakin vuosien 1975, 1976, 1977 ja 1978 taseissa lukee kaikissa "op. 6000 mk korotus 600 mk".
Oras & Määttä. Per. 1934, lak*. Jalkine-, nahka- ja valjaskauppa, Kauppakatu 17, Rauma. TJ Toivo Määttä. 30 os. à 1000 mk. Smertsi (Metu) Oras (Nyroos, 1902–66) 47 %, Kosti Oras (hanayhtiö Oraksen perustajia) 7 %, Toivo Määttä 47 %. Vain perusilmoitus. 1938 Metu Oras perusti oman liikkeensä, Kenkäkauppa S. Oras, Kauppakatu 17. [Vrt. K. Oras: II Rauma.]
Oriveden Suoja. Per. 1924, lak. 1966. 1923 valm. juhla- ja järjestötalo (kuva) Urheilutie 3. 500 os. à 100 mk. Manttaalikunta omisti 2/3 ja Suojeluskunta 1/3. Entisen suojeluskuntatalon omistaa nykyään Oriveden Manttaalisäätiö. [Pohjois-Hämeen Vartio 2/1924.]
Ostotoimi. Per. 1951, lak*. Nimi vuodesta 1983 Antiikkiliike T T Oy. Esineiden osto- ja myyntiliike, Fredrikinkatu 26. 1976 liiketoiminta aloitettiin uudestaan, myymälä Pietarinkatu 13. 40 os. à 10.000 mk. Alussa Hugo Lehikoinen 60 %. 1976 Anu Seppälä (1939–2021) 75 %, vanhojen tavaroiden kauppias Timo Tanttu (1943–2008, Anu Seppälän puoliso) 22 %. 1983 Tantut 100 %. 1985 oli liikkeen tyhjennysmyynti. Vrt. 178.105 ja 427.008.
Otva (vanha). Per. 1934, lak*. Konttoritarpeiden myynti ja ehkä valmistuskin. Yhtiössä tapahtui petos ja toiminta ei välttämättä alkanut. 50 os. à 1000 mk. TJ ja pääomistaja Leo Tuppurainen. J. Emil Otva oli osakas. Vrt. Oy Kalastustarpeet.
Oulun Asiakas- ja Mainospalvelu. Per. 1947, lak*. Lähetti-, asiakas- ja mainospalveluja. 20 os. à 5000 mk. Kolme osakasta à 6 os., muilla 1...2 os. Vain perusilmoitus. Ei mukana SLk 1951/52.
Oulun Laivat. Per. 1918, lak*. Laivanvarustusta ja -rakennusta. Omisti ss Minervan**, purjepuulaivat sv Naiman** vuoteen 1921 ja sv Lainan, moottorikuunarin ms Louen vuoteen 1924. 5000 os. à 200 mk. Pohjanmaan Kauppiaiden Oy 10 %, kuusi oululaista kauppiasta 5 % kukin. Vuosihaaste 26.10.1923. Yhtiökokous 24.9.1924 päätti lopettaa yhtiön. **Ostettu kesällä 1918.
Oulun Seurahuone (uusi). Per. 1928, lak. 1931. Hotelli- ja ravintolatoiminta. Vrt. vanhaa. 800 os. à 500 mk, 1929 op. 1000 os. Paavo Pohjanheimo (1883–1946, TJ Hotelli Helsinki Oy) 32 %. Yhtiön toiminta päättyi jo 1.9.1930. Vuosihaaste 7.5.1931. [Historiikit]
Oulun Tiili. Per. 1945, lak*. Tiilitehdas, joka toimi 1918–48. 500 os. à 1000 mk. Torsten G. Karling 37 %, kenr. Hj. Siilasvuo 15 %. 1946 Rakennusmiehet Oy 20 %, Karling 17 %, H. W. Snellman Oy 15 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1946.
Oulun Turkistehdas (vanha). Per. 1919, lak. 1924. Naisten turkistuotteiden valmistus, Oulujoen kunta. 100 os. à 1000 mk. Eugen Nyman 80 %. Loppuvuosina Weljekset Åström Oy 76 %. 3.5.1923 yhtiö haki vuosihaastetta. Nettovarat olivat 28.900 mk, joten omistajat saivat takaisin 170 mk osakkeelta. 1928–35 toiminut Oulun Turkistehdas Oy (uusi) ei ollut oy, vaan K. Aura Vaatturiliikkeen osasto.
Painokone (vanha). Per. 1935, lak. 1945. Oli IKL:n Varsinais-Suomi -sanomalehden (ks. Sanomalehtiosakeyhtiö Lounais-Suomi) tukiyhtiö, jolta lehti sai painopalvelunsa 1937–40. Teki myös siviilitöitä. 170 os. à 1000 mk. Apteekari Anton Ruumen (Runman, 1870–1941) 25 %. 1941 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön. [Suomen kirjapainot 1918–1992 s. 172.]
Painokuva. Per. 1946, lak*. Kuvalaattalaitos (kuvalaattojen, offsetfilmien ja matriisien valmistamista kirjapainoille). Annankatu 32 (Frenckellin kirjapainon talo), vuodesta 1960 Temppelikatu 14. Tärkein asiakas oli Frenckell. TJ Hjalmar Mikael Nissilä (1884–1957), myöh. Matti Näppilä. 1969 henkilökunta 14. 100 os. à 5000 mk. Omistajat Näppilän kaksoisveljekset Matti ja Mikko (s. 1906). Lopussa yhtiön TJ Hannu Näppilällä (s. 1934) oli 100 % ulkona olevista 85 os. 21.8.1984 alkoi konkurssi.
Palosten Saha. Per. 1928, lak. 1959. Saha, Lammin Palonen. 1-raaminen, 3000 m³. 200 os. à 1000 mk, (1946 jälkeen) 2000 os. 1928 ja 1955 Henrik Leivo ja Onni Tulokas 50/50. 1928 jälkeen seuraava kr.-ilmoitus 1955, mutta yritys toimi. Yhtiökokous päätti 1956 purkaa yhtiön; huutokauppa 11.2.1956. Vuosihaaste 22.1.1957.
Pamppalan Maatalous. Per. 1938, lak*. Sekatavarakauppaliikettä, sian-, lampaan- ja kananhoitoa. 50 os. à 500 mk. Omistaja ja TJ MV Dimitrij Sveshnikoff. Yhtiö jätti vain perusilmoituksen. Yhtiökokouksessa 19.9.1939 käsiteltiin yhtiön kiinteistön myynti.
Panelian Puhelin. Per. 1913, lak. 1960. Nimi vuoteen 1946 Panelian Telefooni Oy. Puhelinlaitos, Kiukainen. 35 os. à 100 mk, 1946 op. 200 os. à 1000 mk. Yhtiö fuusioitiin Rauman Seudun Puhelin Oy:hyn 7.1959.
Panimojen Tuontikonttori - Bryggeriernas Importkontor. Per. 1919 (38.730), lak*. Hankki keskitetysti panimoille mallasta (mm. Yhdysvalloista), viljaa ja tarvikkeita. 150 os. à 1000 mk. Ab Hultmans Bryggerier 27 %, Hyvinge Fabriks Ab 13 %, Riihimäen Elantola Oy 13 %. Jo 12.1919 yhtiökokous päätti purkaa yhtiön, koska vaikeudet saada tuontilisenssejä oli poistunut. Vuosihaaste 29.11.1922. Omistajille palautettiin 700 mk/os. 1940 per. Valmistehankinta Oy:llä (Oy Valha Ab) oli sama toiminta-ajatus.
Pantsarlinna. Per. 1943 (95.446), lak*. Edeltäjä Asunto-osk Pantsar. Yhtiön piti peruskorjauttaa ja muuttaa 55 asunnon talvisodassa vaurioituneen talon Pontuksenkatu 30/Pormestarinkatu 1 (tontti 116 kortteli 25) Viipurin Pantsarlahden kaupunginosa. 2714 os. à 800 mk. 1947 yhtiö päätti lopettaa toimintansa ja hakea vuosihaastetta. Lue Pekka Kantasen tarina talosta. [Historiikit]
Pappilan Liiketalo. Per. 1988, lak. 2008. Omistaa ja hallita Tampereen Pappilan kaupunginosan korttelissa 5586 sijaitsevaa tonttia 6 sekä omistaa ja hallita tontin kahta 1988 rak. rakennusta. A-talossa kolme liikehuoneistoa yht. 640 m², B-talossa Pappilan päiväkoti 1002 m², Takahuhdinkatu 77–79. Tampereen kaupunki 62 %, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Varma 30 %, Rakennusliike Mauno Ojanen Oy 8 %. Fuusioitu Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:hyn 1.2.2008.
Pargas Svenska Föreningshus. Per. 1923, lak. 1981. Seurojentalo, Sarlininkatu 4 (kartta). Oli paikkakunnan suurin kokouspaikka jossa myös mm. elokuvateatteri, kahvila ja voimistelusali. Rakennettiin Paraisten Kalkkivuori Oy:n maille 1924/38/49. 2500 os. à 100 mk, 1927 op. 5000 os., 1937 10.000. Yhtiön aikana Paraisten Kalkki Oy omisti n. 80 % osakekannasta. Nordkalk Oy Ab:n ja aikaisemmin Pargas Idrottsföreningin omistama rakennus paloi 20.2.2013. Se oli ollut tyhjillään 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Pargas Ångbåts. Per. 1924, lak*. Matkustajaliikennettä saaristossa reitillä Turku–Pargas Malm**–Lillmälö. Laiva 1923–33 ss Pargas Malm (II, entinen Kuusisto). 2500 os. à 100 mk. Aloitteentekijä John Engblom (ks. Lounais-Suomen Tukkuliike Oy). 106 osakasta oli läsnä perustavassa kokouksessa; suurimmilla 4 %. Vuosihaaste 1935. Laiva on nykyään Turussa Merihelmi-ravintolalaivana. **S.o. Paraisten keskusta.
Parkanon Asuste. Per. 1950, lak. 1960. Edeltäjä 1949 per. Parkanon Asuste- ja Muotiliike R. Janakka. Vaatetusalan vähittäiskauppaa. 800 os. à 1000 mk. yhtiön TJ Arvo, Inkeri, Lauri ja Raakel Janakka kukin 25 %. 5.4.1955 päätettiin purkaa yhtiö ja hakea vuosihaastetta.
Parno. Per. 1940 (edeltäjä 1906*), lak. 1995. Kirjapaino, kirjansitomo ja konttorikirjatehdas. Lönnrotinkatu 29 E 48 piharakennus (1930-luvulta lähtien, katukuva), vuodesta 1975 Karvaamokuja 4. 1971 henkilökunta 14. 30 os. à 1000 mk, 1950 op. 600 os. Yhtiön TJ alussa Dagny Björkenheim* (1906–97, nimi) 100 %, samoin 1993. 1950 jälkeen seuraava kr.-ilmoitus 1982. Julkinen haaste 8.6.1994. *Tanskalainen Martinus Christensén (k. 1970) oli perustanut Bokbinderi och Kontorsbokfabrikin (21.914) sekä sen jatkajan Pacosin (50.910). Dagny B. oli hänen tyttärensä.
Pasnäs Rävgård. Per. 1938?, lak. 196x. Ei löydy kr. Ainakin vuodesta 1935 oli ollut hopeakettutarha Pasnäs Rävgård, Smedsby, omistaja Alfred Listedt (s. 1898). Sen tiedot päättyvät vuoteen 1960. 1969 on per. ay Pasnäs Rävgård West & Co 195.921, lak*.
Patent Holding. Per. 1970, lak*. Hallinnoi S. P. J. Keinäsen (1907–84, kuva →) patentteja. Sulo Keinänen oli paitsi kiistelty autoalan liikemies (ks. myös Checker) sekä kilpa-autoilun harrastaja myös keksijä autotekniikan alalla (nastat 1962 ym.). 200 os. à 50 mk. 1972 Keinäs-Tuote Oy 62 %, 1974 75 %. 13.9.1977 alkoi konkurssi.
Pedersöre Kvarn. Per. 1935, lak*. Mylly ja saha Rosenlundissa. 180 os. à 1000 mk. Frans Backlund, Emil Forsander ja Viktor Kackur, kukin 1/3. 1955 Karl-Erik Nars osti yhtiön (sen kiinteistön vuoksi?). Vars. liiketoiminta päättyi 1955. 21.6.1984 yhtiökokous päätti yhtiön vapaaehtoisesta suoritustilasta.
Pengerkatu 27. Per. 1928, toimii. Asuintalo rak. 1929. 82 asuntoa, 6 kerrosta. Kaupunki oli myynyt 1298 m² tontin yhtiölle 1928. 100 os. à 1000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. [HS 31.1.1983 s. 16.]
Perniön Sähkö. Per. 1914, lak. 1967. Oli yksi tukkumyyjä Kosken Sähkö Oy:n monista sähköyhtymistä, jotka omistivat kylälinjat ja jakelivat sähkön kuluttajille. 600 os. à 50 mk. Ei op.-korotuksia. Hajaomistuksessa, suurimmalla 7 % 1914. 1966 n. 105 osakasta: Kalle Vuorio 10 %, Keijo Arimaa 7 %, Perniön Säästöpankki 7 %. 1966 sähköjohtoverkosto myytiin Kosken Sähkö Oy:lle 117.000 mk:lla. Yhtiökokous 1966 päätti purkaa yhtiön. 90.000 mk jäi jaettavaksi osakkaille, joten jako-osa oli 150 mk/os.
Peruskiila. Per. 1968, lak. 1995. Rakennusliike, Hämeenkatu 13–17 Hyvinkää. Teräskiila Oy ja konsernin tytäryhtiöt Peruskiila Oy ja Teräspalkki Oy (lak. 1968) rakensivat mm. n. 60 kohdetta Riihimäellä 1960-luvulla ja Pukevan talon Helsingissä. Ks. myös Tähtipuisto. 60 os. à 1000 mk. TJ ja pääomistaja oli agronomi Runo Erkki Araluoma (4.7.1920–8.6.1985). 22.9.1971 alkoi otsikon yhtiön konkurssi. Samoihin aikoihin emoyhtiö Teräskiila Oy meni konkurssiin. Yhtiön johtajia tuomittiin vankeusrangaistuksiin.
Peruspilari. Per. 1989, lak*. Omistaa ja vuokraa kiinteistöjä ja huoneistoja. 4 os. à 5000 mk. Graniitti-Yhtymä Oy (omistaja Veikko Eklund s. 1947 ja Raimo Salminvuo s. 1940, uusille omistajille 1991) 100 %. Poistettu ennakkoperintärekisteristä 2005. Vrt. Elementtikiinteistöt, Holvikiinteistöt, Graniitti-Yhtymä.
Perälän Turve (vanha). Per. 1946, lak*. Polttoturpeen nostamista. 200 os. à 1000 mk. Olli Kukkonen 35 %, Holger Liljestrand 30 %, Arne Liljestrand 30 %, Eino Kiili 5 %. 1947 Eino Kiili, Juho Kiili, Lauri Vainiola ja Alpo Ketonen, kukin 25 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1950.
Pessakosken Mylly. Per. 1921, lak. 1938. Mylly, saha ja vesivoimalaitos Tengeliönjoessa Lohijärven kylän Pessakoskessa. Lisää. 1500 os. à 100 mk. N. 100 osakasta, suurimmalla 4 %. 27.1.1934 alkoi konkurssi.
Soitinkauppa Piano. Per. 1923 (edeltäjä 1918), lak*. Soittokoneiden kauppa ja korjaus, Katajanokankatu 3, myöh. Heikinkatu 20 A 4 (eli nykyinen Mannerheimintie 16; kyltti vas.). 150 os. à 1000 mk, 1927 op. 300 os., 1930 xxx os. 1924 yhtiön TJ Petteri Lehikoinen (1886–1934) 57 %. Yhtiö jätti konkurssihakemuksensa 22.9.1932. Huutokauppa.
Pieksämäen Sähkö- ja Myllylaitos. Per. 1918, lak*. Sähkön tuotanto imukaasumoottorilla, myynti ja siirto, ruismylly ja saha, Tallikangas Häyrisentie 1. 1925 lähtien sähkö ostettiin Joroisten Linnan voimalaitokselta. 1931 myytiin 57.000 kWh. 600 os. à 200 mk, 1927 op. 2125 os. Alussa hajaomistuksessa, 1927 n. 8 tasasuurta osakasta. 1931 Pieksämäen kauppala osti 240.000 mk:lla yhtiön sähköverkon laitteineen kunnallista sähkölaitosta varten. Myllyn, sahan ja kiinteistön yhtiö myi 1934 Pieksämäen Vehnämylly Oy:lle (per. 1934). Rakennukset ovat jäljellä. Viimeinen kr.-ilmoitus 1934. [Pieksämäen seudun historia II s. 743–4.]
Pieksämäen Yhteiskoulu. Per. 1920 (rek. 1925), lak*. Aikaisemmin kannatusyhdistyksen omistama 1909 per. yksityiskoulu. Oma koulurakennus valmistui 1923 ja laajennus 1958. 1250 os. à 100 mk. Hajaomistuksessa, suurimmilla 25 os., loppuun asti. Koulu siirtyi valtion haltuun 1951 Pieksämäen yhteislyseona. Vuosihaaste yhtiön purkamista varten 7.5.1952. [Historiikit. Pieksämäen seudun historia II s. 298–305.]
Sanomalehti Pieksämäki. Per. 1930 (rek. 1932), lak. 1950. Yhtiön 1930–47 ilmestynyt Pieksämäki-sanomalehti oli IKL:n äänenkannattaja 1933–35. 400 os. à 100 mk. Pieksämäen Keskustelukero 9,5 %, Johan Henrik Roschier 6,5 %. Julkinen haaste 12.11.1947. 1947 yhtiön omistajat lopettivat lehden, ostivat kilpailevan Pieksämäen Sanomat (vanha) -lehden (jonka nimi säilyi) ja perustivat sitä varten uuden yhtiön, Pieksämäen Sanomat Oy:n. Kirjapaino Oy Savo osti 1950 vanhan yrityksen jäljellä olevan omaisuuden. [S. lehdistön historia 6 s. 214.]
Pielaveden Suojala. Per. 1927 (rek. 1929), lak*. Entinen VPK-talo, jonka yhtiö osti 1928 ja laajensi, Pielaveden kirkonkylä. Kuva. "Kiinteistön omistaminen sekä ravintola- ja kahvilaliikkeen harjoittaminen suojeluskunnan toimintaa tukevassa tarkoituksessa." Lisää. 1000 os. à 100 mk. Keväällä 1932 oy luovutti talonsa suojeluskunnan omistukseen. Suojeluskunnan lakkautuksen jälkeen talolla oli useita omistajia, kunnes se 1992 lahjoitettiin nykyiselle omistajalle Pielavesi-Seuralle. [Pielaveden ja Keiteleen historia II s. 175.]
Pietarsaaren Kirjakauppa - Jakobstads Bokhandel. Per. 1927, toimii. Vanhin edeltäjä per. 1869. 1927 konkurssiin menneen Georg Ålanderin kirjakaupan (per. 1922) velkojien perustama. Kirjoja, kirjoitusvälineitä, nykyään myös venekauppaa: aputoiminimi JTB-Marin (Jakobstads Tekniska Byrå). Molemmat liikkeet toimivat nyt Isokatu 11:ssä. Ensimmäinen TJ ennen sotia Axel N. Westerlund. 1000 à 100 mk, 1928 op. 2200 os. Westerlund, K. T. Granholm ja Alfred Holmqvist, kukin 1/3. Nykyään Ingmar Granholm 76 %.
Pietarsaaren Meijeri - Jakobstads Mejeri. Per. 1932 (rek. 1934), lak*. Nimi vuoteen 1936 Ab Wallins Mejeri Oy. Meijeri. Etikettejä. 100 os. à 500 mk. Meijerinomistaja (70.276, Vaasa) Oskar Wallin 20 %. 1941 kilpailija Andelslaget Jakobstads Mjölkcentral osti yhtiön Pietarsaaren meijerin ja sulki sen. 1934 Enighetenin tytäryhtiön Mejeriaktiebolaget Milka oli ostanut ja jatkanut Wallinin Vaasan meijerin vuoteen 2003. Vrt. Valio.
Pihlajaveden Kauppa. Per. 1919, lak. 1928. Sekatavarakauppa, myymälät. 200 os. à 100 mk, 1921 op. 450 os. 99 osakasta, suurimmalla 11 os. Yhtiön omaisuus myytiin 22.3.1926 Haapamäen Osk:lle 75.000 mk:lla. Vuosihaaste yhtiön lopettamista varten 16.3.1927.
Pihlavan Puhelin. Per. 1920 (rek. 1924), lak. 1963. Puhelinlaitos, keskusasema Pihlavan Kyläsaaressa. 50 os. à 200 mk, 19xx op. 200? os. A. Ahlström Oy Pihlavan Saha 12 %. (1958) A. Ahlström Oy 71 os., W. Rosenlew & Co Ab 26 os. Yhtiö myi puhelinlaitteistonsa Harjavallan Puhelin Oy:lle (Porin Seudun Puhelin Oy) per 1.1.1959.
Piispanristin Lähde. Per. 1932, lak*. Mineraalivesien ja virvoitusjuomien valmistus Kaarinan Piispanristissä**. Mainos. 100 os. à 500 mk. Hilma Räsänen 98 %. 1936 Olga Kumlin 80 %. Vesitehtaan koneet ja laitteet myytiin kesällä 1942 Osuusliike Tarmolalle. **Tehdas näyttää sijainneen Turun puolella Skanssin veräjässä, nykyisen Skarppakullantien ja Uudenmaantien risteyksen koilliskulmassa koordinaateissa N 6708150 E 242060.
Sähkö Pikonen. Per. 1928, lak*. Sähkön myynti ja siirto osassa Heinolan mlk:ta. Pikonen on pieni järvi Heinolan kirkonkylässä. 400 os. à 100 mk, 1939 op. 600 os. Juho Marjaslampi 15 %, Matti Hahl 12 %, Konsta Virtanen 12 %, Artturi Paavola 10 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1939, mutta yhtiö toimi 1951.
Piretta (vanha). Per. 1967 (188.897), lak. 1984. Valmisti naisten pukineita, päällystakkeja ja hameita, Kuopion Haapaniemi. 1970 liikevaihto 7,5 Mmk, 200 työntekijää. 300 os. à 100 mk, 1972 op. 300 os. à 1000 mk. Yhtiön TJ Veijo Uolevi Koponen (1931–89) ja Pirkko Kyllikki Koponen yht. 65 %, Risto ja Piippa Lappalainen yht. 35 %. 1983 P.T.A.-Marketing Oy 100 %. Fuusioitu 1984 em. emoyhtiöönsä, nimi vuodesta 1984 Piretta–P.t.a. Oy (pörssiyhtiö). [Historiikit. Lisää: V K Kuopio.]
Pitkärannan-Salmin Höyrylaiva. Per. 1929 (62.610), lak*. Matkustajalaiva ss Valamo 1929–34. 500 os. à 1000 mk. Hajaomistuksessa, suurimmilla 10 % kukin. Vain perusilmoitus. Yhtiö haettiin konkurssiin jo vuoden 1930 alussa. Pankki otti varustamon haltuunsa 1931 ja sen liiketoiminta myytiin Pitkäranta Oy:lle.
Pockar Kvarn- & Elektricitetsverks. Per. 1914, lak. 19xx. Ei löydy kr., mutta säännöt on vahvistettu senaatissa 9.2.1914. Mylly, ryynilaitos ja mahdollisesti sähkölaitos, Forsbackan koski Taasianjoessa Pukaron (Pockar) kylässä. 100 os. à 100 mk, 1920 op. 400 os. Jonas Borup 33 %. 11.1926 KTM vahvisti Pockar Kvarn & Elektricitets Ab:n yhtiöjärjestys. Op. oli silloin 100 os. à 1000 mk. Myöskään tämä yhtiö ei viety kaupparekisteriin. Tämän niminen yhtiö piti yhtiökokousta 1923. Pockar Kvarn Ab -nimisellä yhtiöllä oli yhtiökokous 1948.
Pohjan Kansa. Per. 1918, lak*. Julkaisi 1919–22 SSTP-puolueen sanomalehteä Pohjan Kansaa, vasemmistolaisen Kansan Tahdon edeltäjä Paino: Oulun läänin Työväen Kirjateollisuusosakeyhtiö. 1000 os. à 100 mk, 1926 op. 1200 os. Viimeinen kr.-ilmoitus 1926. Välitön seuraajalehti Pohjan Voima. [S. lehdistön historia 6 s. 233.]
Pohjan Väylä (vanhin). Per. 1959 (152.129), lak*. Nimi vuodesta 1999 Ylitornion Väylä Oy. Julkaisi 1957–90 ilmaisjakelulehteä Länsirajaa. 300 os. à 1000 mk. Alussa Paavo Kohonen 33 %, Aino Kohonen 22 %, Armas Kalpa 20 %. 1981 (yhtiön 2. kr.-ilmoitus) Lapin Kansan Kirjapaino Oy 73 % (82 % 1983). 1999 Jorma Koivisto 96 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1999. [S. lehdistön historia 6 s. 110.]
Pohjanlahden Seuratalo. Per. 1930, lak*. Kutsutaan nykyään Mutalan seurataloksi. Pohjantie 64, Ylöjärven Mutalanlahden pohjukassa. Maamiesseuran ja suojeluskunnan 1932 rakentama talo. 1500 os. à 100 mk. Juuse Toikkonen 8 %, Paavo Intti 5 %, 1960 Ylöjärven Pohjoispuolen Maatalousseura 90 %. 19.9.1961 vuosihaaste yhtiön purkamista varten. Rakennus on nykyään Ylöjärven-Mutalan Maa- ja Kotitalousseura ry:n.
Pohjanmaan Kauppiaiden (uusi). Per. 1989, lak. 1994. Perustettiin suojaamaan Pohjanmaa Oy:tä nurkanvaltaajilta ostamalla huomattavan määrän sen osakkeita, omistaen 31.12.1990 2,9 %. 31.12.1992 yhtiön oma po. oli 19,8 Mmk, 211 mk/os. Suunnatussa annissa 2.–19.1.1990 199 Pohjanmaa Oy:n asiakaskauppiasta merkitsi osakkeita à 200 mk. Op. oli nyt 93.635 A- ja 0 B-os. à 10 mk. Fuusioitu 1994 Pohjanmaa Oy:hyn.
V. Pohjanpelto. Per. 1973, lak. 1986. Yhtiö osti asuntoja vuokralle annettaviksi. 100 os. à 200 mk, 1973 op. 200 os., 1979 300, 1980 450. Pääomistaja vanhempi hallitussihteeri, metsäneuvos, VT Veikko Pohjanpelto (1898–1983, kuva →) oli maatalousministeriön metsätoimiston päällikkö vuoteen 1965 sekä Porvoon Kirjapaino-Oy:n osakas. Yhtiö vapaaehtoiseen selvitystilaan 1985.
Pohjois-Kallaveden Höyrylaiva. Per. 1922, lak. 1974. Matkustajavarustamo omisti aikana 1922–71 höyryalukset Pieksänkoski (entinen Heinävesi IV 1922–49), Kalervo (1927–47) ja Lokki (1950–71). TJ Pekka Hiekkala (Hoffrén). 400 os. à 500 mk, 1949 op. 800 os. Hajaomistuksessa, suurimmalla 5 %. Toiminta päättyi 1950-luvulla? 1935 jälkeen seuraava kr.-ilmoitus 1963. Julkinen haaste 29.11.1973. [Kuopion pitäjän kirja s. 378. Kuopion historia VII s. 221.]
Pohjois-Karjalan Kansanopisto. Per. oy 1930, lak. 1992. Kontiolahteen alun perin 1895 per. kansanopisto. Kuva. 1000 os. à 100 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Pyhäselän kunta oli yhtiön pääomistaja. 1991 Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä osti opiston yhtiöltä. Opisto toimii: Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto, Niittylahti. [Historiikit. Pyhäselän kunta s. 468–544.]
Pohjois-Satakunnan Sähkö. Per. 1948, lak. 1963. Sähkö-, radio- ja konetarvikkeiden kauppa sekä sähköurakoitsija, Parkano. 30 os. à 4000 mk. Pääomistaja Matti Lyly. 2.11.1961 vuosihaaste yhtiökokouksen päätettyä purkaa yhtiön.
Pohjois-Suomen Sato. Per. 1949, lak. 1997. Nimi vuoteen 1987 Oulun Sato Oy. Sosiaalista asuntorakennuttamista. Henkilökunta 10, liikevaihto 36 Mmk 1987. 100 os. à 10.000 mk, 1967 op. 1200 os., 1984 1302, 1988 1953. 1954 Teräs Oy 47 %. 1968 Insinöörityö Oy 30 %, Keskus-Sato Oy 23 % (1979 49 %, 1989 78 %). Fuusioitu Sato-Rakennuttajat Oy:hyn (= Salpa-Rakennuttajat Oy) 1997.
Pohjoislappi. Per. 1939, lak? Ei löydy kr., mutta KTM on 3.4.1939 vahvistanut yhtiön yhtiöjärjestyksen 2 3 4 5 6. Kauppaa Petsamon Salmijärven kylässä (menetettyjen alueiden osakekirjayhtiöt). 100 os. à 2000 mk. Osakekirjan takapuolella on Iin verolautakunnan merkintä (selitys); ei leimausmerkkiä. 12 perustajaosakasta, yhtä lukuun ottamatta kaikki Salmijärveltä.
Pohjoismaiden Matkapalvelu - Nordisk Reseservice. Per. 1947, lak*. Matkatoimisto, Korkeavuorenkatu 41. 400 os. à 1000 mk. Ulric af Forselles (1924–55, lento-onnettomuus) 97 %. 20.3.1956 alkoi yhtiön konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi. Seuraavaksi po. osoitteessa näyttää aloittaneen Ravintola Pik-Nik.
Pohjolan Lomamajat. Per. 1991, lak*. Viikko-osake-yhtiö omisti Kiinteistö Oy Jerisjärven (toimii, Kittilä) os. 27–36, jotka oikeuttivat sen loma-asuntojen no. 27–36 hallintaan. Kukin huoneisto (kaksio) oli 43 m² + parvi 20 m². 520 os. à 30 mk. Perustettaessa Oy Expan Corp Ltd (lak.; omistaja Markku Grönroos ja Matti Rajakangas) 100 %. Vain perusilmoitus.
Pohjolankatu 1 A. Per. 1928, toimii. Kulmatalo Pohjolankatu 1/Mäkelänkatu 99 (kuva), rak. 1928. 4 kerrosta, 38 asuntoa, vuokratontti. 360 os. à 5000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama.
Pollux (uusi). Per. 1967, lak*. Omisti Atoy-Invest Oy:n käyttöön vuokratun tontin 49-31-21-2 (nykyinen tunnus) Rusthollarinkatu 6 Espoon Finnoossaa, missä oli Atoyn omistama 4067 k-m² varastorakennus. 1989 vuokratuotot 0,2 Mmk, tase 1,7 (maa-alueet 1,5) Mmk. 1000 os. à 10 mk 1987. Yhtiön omistivat Atoy Oy:n omistajat, suurimpana Kari J. Helenius. Fuusioitu 1998 Atoy Oy:hyn (363.555). Tontilla on nykyään Bauhaus. Vanha, 1958 kiinteistöyhtiöksi muuttunut ja 1967 lakannut entinen valimo ja armatuuritehdas Oy Pollux Ab oli toiminut Lauttasaarentie 54:ssä tontilla, minne Atoy sittemmin muutti.
Polyplast (vanhin). Per. 1952, lak. 1955. Muoviosien valmistus, mm. leluja. 22 os. à 25.000 mk. Viisi osakasta. 30.12.1953 yhtiön koko osakekanta siirtyi Helsingin Laikka Oy:lle (nimi vuodesta 1955 Laikka ja Muovi Oy), jonka Oy E. Ahlström & Co Ab omisti. Vuosihaaste 30.1.1954.
Pons-Filmi. Per. 1952, lak. 1964. Elokuvien maahantuoja, levittäjä ja vuokraamo, elokuvateatterin omistaja (Aloha?). Vuorikatu 3, myöh. Meritullinkatu 16. 20 os. à 25.000 mk. Yhtiön TJ Jorma Holopainen (1915–97) 45 %, Anja H. (1921–99) 45 %, Elvi Miinala 10 %. 13.10.1963 alkoi konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi. Jorma H. jatkoi elokuvien levitys- ja mainosalalla.
Porin Kauppaseuran Kannatus. Per. 1919, lak*. Omisti kiinteistön (tai huoneiston). 250 os. à 200 mk. Hajaomistuksessa, suurin (K. A. Harjunmaa) 6 %. Yhtiö päätettiin purkaa, vuosihaaste 24.5.1923. 1919 per. Porin Kauppaseura toimii edelleen. [Historiikit]
Porin Rauta. Per. 1926, lak. 1933. Rauta-, väri-, rakennusaine- ja taloustarpeiden kauppa. Mainos. Yrjönkatu 12, kuva 2. TJ Arthur Helmer Hihlman (1888–1957). Tytäryhtiö Osakeyhtiö Kiinteimistö. 1000 os. à 500 mk, 1929 op. 2000 os. Turun Rautakauppa Oy 46 %, 1927 81 %, 1932 92 %. Vuosihaaste 22.5.1933. Turun Rautakauppa Oy osti varaston ja siirsi sen Turkuun. Seuraaja Porissa tmi Porin Rauta Arthur Hihlman (73.150) meni konkurssiin 1935.
Porin Suomalainen Yhteislyseo. Per. 1926, lak*. Nimi vuodesta 1961 Porin Yhteislyseo Oy. Omisti yksityiskoulun, jonka rakennus valmistui 1935. 300 os. à 250 mk, 1954 op. 615 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Koulu kunnallistettiin 1974. [Historiikit]
Porlammin Kuivuri. Per. 1954, lak*. Viljan rahtikuivaus. Yhtiö hankki osakkaittensa käyttöä varten viljan kuivatuksessa tarvittavat taso- ja siilovarastot sekä lajittelijan. Henkilökunta 3. 500 os. à 2000 mk. N. 50 osakasta, suurin Porlammin Manttaalinomistajain Lainajyvästö 13 %. 1961 yhtiön TJ Mauno Karake (K-kauppias, s. 1911, Keskon varapääjohtajan Timo Karakkeen isä) oli ostanut 80 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1961, yhtiö toimi 1970. [Lisää: I Lapinjärvi.]
Porvoon Kirjakauppa (vanha). Per. 1920, lak. virallisesti 1943. Etupäässä suomenkielisiä kirjoja sekä konttoritarpeita ja paperitavaroita, Nikolainkatu 12. Kuva. 1000 os. à 100 mk. Alussa Karl Oskar Helin (1871–1929) 20 %, lopussa 47 %. Helin meni konkurssiin alkuvuonna 1928. Yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön; vuosihaaste 16.12.1929. Ensimmäinen seuraaja 1.10.1929 Yrjö Ojasen tmi 67.505. [S. Kirjakauppalehti 15/1930 s. 109.]
Posessor. Per. 1985, toimii. Possessor on latinaa ja tarkoittaa omistaja. Kiinteistösijoitusyhtiö, nykyään arvopaperikauppias. 2019 liikevaihto 0,6 M€. 15 os. à 1000 mk, 1997 op. 15 os. à 10.000 mk. Mikael von Frenckell (s. 1947, sukupuu) 100 %.
Potatishallen. Per. 1966, lak*. Perunan lajittelu- ja varastointikeskus, Petolahti. 80 os. à 1000 mk, 1975 op. 200 os., 1983 300. Lukuisia pienomistajia (perunanviljelijöitä). 24.4.1991 alkoi konkurssi.
Power Co. Per. 1917, lak*. Virall. kotip. vuodesta 1919 Helsinki (Mikonkatu 1), mutta Viipurissakin (Katariinankatu 42) oli myymälä. Koneiden, maa- ja venemoottoreiden ym. sekä rautakauppatavaroiden myynti. 400 os. à 500 mk. DI Ensi Elias Somersalo (1884–1927, Yrjö S:n veli) 98 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1920.
Preiviikin Puhelin. Per. n. 1914, lak. n. 1958. Ei merkitty kaupparekisteriin. Preiviiki (ru. Bredvik) on merenrantakylä Porin keskustasta länteen. Puhelinyhtiö palveli myös viereisen Kuuminaisen kylää. Liitetty pian 1958 jälkeen Porin Seudun Puhelin Oy:hyn. [Preiviiki - meren alta kyläksi s. 249–52.]
Punkalaitumen Kauppa (vanha). Per. 1917 (rek. 1919 39.658), lak. 1924. Jatkoi Oskari Hosian (1875–1947) yritystä 14.563. Sekatavarakauppa, Haviokoski, Jalasjoki, Kivisenoja ja Talala. Lehti 2. 1000 os. à 100 mk. Yhtiökokoukset 23.3. ja 27.4.1923 päättivät purkaa yhtiön ja hakea vuosihaastetta. Ensimmäisenä jako-osana maksettiin 75 %. Punkalaitumen Kauppa Oy (uusi) oli per. 1955 lak. 1958.
Pu-Ra. Per. 1945, lak*. Polttopuiden ja moottoripilkkeen valmistus, puutavarakauppaa, Alinenkatu 8. TJ Juho Sandell. 500 os. à 1000 mk, 1948 op. 1500 os. Juho Sandell Oy 58 %; 77 % 15.6.1954, jolloin osakkeet myytiin Viljo Pomellille ja Oiva Salmiselle. Viimeinen kr.-ilmoitus 1954.
Purjehdus-Paviljonki - Segel-Paviljongen. Per. 1916, lak. 1938. Yhtiö osti Kotka Segel Sällskapilta yhdistyksen 1898 valmistuneen paviljonkirakennuksen Vasikkasaaressa. Se oli palanut 1910, mutta uusi oli rakennettu heti, kuva. Paviljonki tuhoutui 1942. 250 os. à 100 mk. Perustamista seuraava ilmoitus 1936: yhtiökokous 26.11.1936 oli päättänyt lopettaa yhtiön toiminnan. Vuosihaaste 14.12.1936. Kotkan Pursiseura toimii.
Puuastiat. Per. 1919, lak*. Valmistaa puusta saaveja, dritteleitä, tynnyreitä ym. kotitalouksia, kalastusta ja teollisuutta varten. Riihimäen Jokikylä no. 2. 200 os. à 500 mk. On selittämättä, miksi osakekirjassa ei ole leimamerkkiä. Useita omistajia. Yhtiö jätti konkurssihakemuksensa 17.1.1922.
Puulämpö. Per. 1959, lak*. Yhtiön suunniteltu nimi oli ollut Heinolan Metsäpuu Oy. Paikkakunnan metsätalouden edistäminen ja puutavarakaupan harjoittaminen; käytännössä koivuhalkojen teettäminen ja myyminen tukuttain talonlämmitystarkoituksiin. 150 os. à 5000 mk, 1965 op. 300 os. Heinolan Metsänhoitoyhdistys ry 13 %, metsänomistajia; kenr. A. F. Airolla oli 5 os. Julkinen haaste 30.8.1972.
Puunsorvaustuote - Träsvarveriprodukter. Per. 1938 (86.269), lak*. Sorvaus- ja muita puusepäntuotteita, Pälkäneentie 16. Lehti. TJ Izak de Groot**. 300 os. à 1000 mk. Eduard Maurits Oosterwijk (1880–1957), Haag, omisti lähes kaikki osakkeet. Viimeinen kr.-ilmoitus 1940. Ei mukana SK 1946. **Usein nimi on kirjoitettu J. de Groot tämänkin yhtiön kohdalla, mutta on ilmeistä, että kysymys on samasta henkilöstä. 1937 hän oli Ab Nedo Oy:n TJ, 1938–39 otsikon Oy Puunsorvaustuotteen.
Puurtilan Työväentalo. Per. 1948, lak. 2006. Omisti Varkauden Puurtilan kylässä Huvipuisto 2:41 -tilan. 600 os. à 500 mk. Suurimmat omistajat P:n Dem. Yhd., P:n Sos.dem. Työv.yhd. ja P:n Sos.dem Nuoriso-os., kukin 100 os. Tila myytiin 2001 Varkauden seurakunnan hautainhoitorahastolle 52.700 mk:lla. [Yhtiön asiakirjoja on Työväen Arkistossa.]
Puusarja (uusi). Per. 1948 (107.700), lak*. Huonekaluteollisuutta. Oli 18.12.1947 ostanut vanhan Puusarja Oy:n (per. 1945, 100.008, op. 2,4 Mmk, konkurssiin 6.10.1947) tontin**, rakennukset, koneet, varastot ym. 8,1 Mmk:lla. TJ Uuno A. Virtanen s. 1910. 1000 os. à 5000 mk. 5 yhtä suurta osakasta. Vain perusilmoitus, ei mukana SLk 1951/52. 13.6.1948 yhtiön tehdas oli tuhoutunut tulipalossa, minkä jälkeen omaisuus huutokaupattiin. **Kaup.os. V, kortteli 3, tontti 4. Näyttäisi olevan Vanerintie 7, Asemantaus, missä sittemmin toimi Puuven saha.
Puusepät, Tampere. Per. 1926 (56.756), lak*. Edeltäjä per. 1923. Huonekalutehdas, Puutarhakatu 22. 100 os à 500 mk. Neljä yhtä suurta osakasta. 1937 Rauha Mäkinen 65 %, 1945 (viimeinen kr.-ilmoitus) yhtiön TJ Aulis Louhela (1910–74) 100 %. Toimi 1951.
Puutavara Wood. Per. 1920 (42.538), lak*. Noin 10 Turun suunnalla sijaitsevien pienehköjen sahojen tuotteiden vientiorganisaatio, Vrt. Kaskö Wood. Turku. Lehti. 500 os. à 1000 mk. Useita omistajia. 13.3.1923 alkoi konkurssi velkojan hakemuksesta.
Pyhämaan Sähkö. Per. 1930, lak. 1976. Sähkön myynti ja siirto. 1000 os. à 200 mk, 1945 op. 1300 os., 1946 1450, 1952 2450, 1954 2500. 93 perustajaa, suurin Pyhämaan kunta 5 %, 3 % 1974. Hajaomistuksessa loppuun asti. Yhtiön liiketoiminta siirtyi per 1.1.1974 Uudenkaupungin sähkölaitokselle. Julkinen haaste 22.10.1974. [Historiikit]
Pyhärannan Sähkö. Per. 1927 (rek. 1930), lak*. Sähkön myyntiä ja siirtoa n. 800 asiakkaalle, sähkölaitteiden kauppaa. 1000 os. à 200 mk, 1927 op. 1500 os., 1938 2500, 1968? xxx. Perustettaessa Emil Rihtniemi 8 % ja Vilho Rihtniemi 7 % olivat suurimmat omistajat. Julkinen haaste 24.9.1975. Jakelualue siirtyi Laitilan Sähkö Oy:n hoitoon.
Pyhävuoren Urheilu- ja Matkailukeskus - Bötombergens Sport- och Turistcentrum Ab. Per. 1969, lak*. Nimi vuodesta 1990 Bötombergen Ab - Pyhävuori Oy. Hiihtokeskus ym. 129 m korkealla Pyhävuorella, joka sijaitsee Lapväärtissä nykyisessä Kristiinankaupungissa. 123 os. à 500 mk, 19xx korotus. Kunta/kaupunki oli alusta lähtien pääomistaja. Kristiinankaupungin kaupunki osti per 1.1.1997 yhtiön varat ja velat. Hiihtokeskuksen ylläpitäjä on nykyään IF Länken Ski rf.
Pyro. Per. 1917 (35.568), lak*. Koneiden, työkalujen, metallien, puutavaran, kemikalien agentuuriliike ja kauppa. Merkki, mainos. Ensimmäinen TJ ja omistaja Wilfred Nenonen, toimisto Iso Roobertinkatu 17 A 8. 150 os. à 100 mk. Perustamisvuonna yhtiö myytiin Robert Boreniukselle ja Torsten Nyströmille 50/50. Sen jälken ei kr.-ilmoituksia. Toimi 1920.
Asunto Pyöräsuo. Per. 1922, lak. 1955. Juhani Vikstedtin (Viiste) piirtämä vähäväkisten 29 asunnon 82 m. pitkä asuinrakennus. Yhtiö vuokrasi Viipurin kaupungilta "tontit 4, 5 ja 8", ilmeisesti Pietarintien (nimi Kannaksentie vuodesta 1929) ja Puutarhakadun välillä, Ristimäen kaupunginosan länsiosassa. 76 os. à 3000 mk. Kaikilla 28 osakkaalla oli 2 tai 3 os. Vapautettu 1946-velvoitteista. Vuosihaaste yhtiön purkamista varten 8.12.1953. Toinen jako-osa oli 13.500 mk/huone. [Karjala 18.2., 19.2. ja 21.4.1922 sekä 13.9. ja 1.12.1923. Rakennustaito 13.9.1924.]
Höyrylaiva Päijännematkailu. Per. 1965, lak*. Edeltäjä Päijänteen Laiva Oy (konkurssi). Varustamo omisti ss Suomen 2 1967–78 sekä vuokrasi ss Jyväskylän. Höyrylaivan reitti oli Jyväskylä–Lahti ja se teki ilta- ja viikonloppuristeilyjä. 200 os. à 100 mk. Keski-Suomen Matkailijayhdistys ry 10 %, muut 5 % kukin. Vain perusilmoitus. Yhtiön ss Suomi liikennöi viimeisen kerran 1976 ja 1978 yhtiökokous päätti myydä laivan.
Päivätär. Per. 1952, lak*. Kustantaa raittius-, rauhan- ja naisasiaa ajavia lehtiä. Julkaisi 1951–65 kuukausilehteä "Suomen naisten lehti - vapaa ja puolueeton". 2000 os. à 250 mk, 1959 op. 6000 os. Lyydi Palojoki, Hilda Mäkinen ja Tyyne Laaksonen n. 5 % kukin. Viimeinen kr.-ilmoitus 1966. Piti yhtiökokouksen vielä 1972.
Pälkjärven Sähkö. Per. 1943, lak. 1961. Sähkön myyntiä ja siirtoa. 1000 os. à 500 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Pälkjärven kunta 15 %, Aukusti Asko-Avonius 10 %. Vuosihaaste 6.11.1959. Yhtiön toiminta oli päättynyt 1944 alueluovutusten vuoksi.
Pälkäneen Auto. Per. 1922, lak*. Matkustaja- ja tavaraliikenne Onkkaala–Tampere alkoi 12.5.1922. Kuva. Lehti. 500 os. à 200 mk. Pälkäneen kunta 10 %, Jalmari Wigelius 5 %, nuorisoseura, maamiesseura yms. Yhtiön liikennöinti näyttää päättyneen 1927. Linja-auto huutokaupattiin 9.5.1927. Vuosihaaste 24.2.1928.
Päntäneen Urheilukenttä. Per. 1950, lak*. Rakentaa urheilukentän Kauhajoen Päntäneen kylään. 600 os. à 500 mk. Maamiesseura, Maamiesseuran Naisosasto ja Nuorisoseura, kukin 27 %. Vain perusilmoitus.
Pöytyän Nuorisotalo. Per. 1973, lak. 2007. Omisti Pöytyän Riihikosken kylässä tilan Koulupuisto R 1:159. 1974 yhtiö sai valtionlainaa 264.000 mk urheiluhallin rakentamista varten. 5000 os. à 100 mk, 1975 op. 6700 os., 1993 9259. Perustettaessa Pöytyän kunta 41 % ja Pöytyän seurakunta 30 %. Kunnan osuus nousi lopussa 80 %:iin. Yhtiön omistama tontti, joka oli vuokrattu kunnalle, myytiin 2006. Paikalla on 2006 rak. Kisariihen liikuntahalli.
Raahen Konepaja. Per. 1955, lak. 1971. Valmisti metalliteollisuusalan tuotteita emoyhtiölleen alihankintana. Pajakatu 1. Vrt. konepaja Raahe Oy (uusi). Liikevaihto 17 Mmk 1957. 200 os. à 10.000 mk, op. on mahdollisesti korotettu. Vantti Oy 60 % sekä yli 10 pienomistajaa. Vuosihaaste 19.6.1968. Tontilla toimii nykyään Raahen Konepajatyö Oy.
Raahen Meriliike. Per. 1917, lak*. Laivanrakentamista ja rahtipurjehdusta sekä tukkukauppaa siirtomaatavaroilla. sv Merilokin rakennustyöt aloitettiin 1917 ja 7.1921 valmistui sv Tiira. Antti Wihuri oli hallituksessa. 750 os. à 100 mk, 1918 op. 2000 os., 1918 4000, 1920 6000. Hajaomistuksessa, suurin omistaja yhtiön TJ August Myllylä (1871–1939). Merilokki myytiin 1920 ja Tiira 1923. [Raahen tienoon historia s. 84. Poukka Antti Wihuri s. 103.]
Raamattutalo. Per. 1925, lak. 1955. Virall. kotip. vuodesta 1945 Pieksämäki. Otti huostaansa Suomen Kirkon Sisälähetysseuran raamattukirjapainon Risti ja Raamatun (per. 1913) Sortavalassa, Karjalankatu 27. Kuva 2 3. 10.000 os. à 100 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. Em. Seura omisti lähes kaikki os. 1953 yhtiö päätettiin purkaa ja sen omaisuus luovuttaa Seuralle. Kirjapainotoiminnan jatkoi RT-Print Oy. [Kauppias 13–14/1939 s. 308.]
Radiokone. Per. 1921, lak. 1931. Radiovastaanottimien ja radiotarpeiden myymälä, Eerikinkatu 15. 150 os. à 500 mk. DI FT Kosti Johannes Hjerpe (Hakoila, 1898–1978, kuva →) 31 %. Vain perusilmoitus. Vuosihaaste 21.2.1930.
Radiosanoma. Per. 1929, lak*. Kustansi 1927–37 kuukausittain ilmestynyttä Radiosanoma: yleistajuinen radio ja gramofonijulkaisu ja 1933–36 sen viikottaista supplementtia Radiosanoma: koti- ja ulkomaiset yleisradio-ohjelmat -nimisiä aikakauslehtiä sekä muutaman kirjan (mm. Radiokuuntelijan käsikirja). 200 os. à 100 mk. Reino Hallamaa, Einar Olof Montell, SKSK Oy, J. W. Tuomisto ja Y. E. Willberg; 20 % kukin. Perustajat olivat upseereita. Viimeinen kr.-ilmoitus 1934.
Radiotuote. Per. oy 1945, lak*. Edeltäjä Radiotuote omist. A. V. Luukkonen, per. 1932, lak. 1945. Logo. Radio- ja TV-vastaanottimien myymälä ja korjaamo, sähkökorjaamo, alussa myös valmistusta, lopussa myös keskusantennien asennusta. Runeberginaukio 4/Runeberginkatu 14, Mikkeli. Kuva. TJ radio- ja TV-teknikko Aatto V. Luukkonen (1904–79). 150 os. à 1000 mk, 1972 op. 450 os. à 10 mk. A. V. Luukkonen 80 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1972.
Raivaus ja Maansiirto. Per. 1954, lak. 1967. Maansiirto- ja raivaustöitä työkoneilla. 1955 liikevaihto 21 Mmk. Keski-Lapin Autokauppa Oy:n ja Lapin Autotalo Oy:n osakas. Sisaryhtiö Lapin Kuljetus Oy. 85 os. à 50.000 mk. Yrjö Back 39 %, Olli Hyvönen 13 %, Veikko Moilanen 8 %. Omistajat olivat ammattiautoilijoita. Vuosihaaste lopettamista varten 29.4.1966 yhtiön toiminnan oltua tappiollista.
Rajaseudun Puu. Per. 1948, lak*. Virall. kotip. Lahti. Poltto- ja rakennuspuun kauppaa, erityisesti purkamalla poistettavaksi määrättyjä linnoituslaitteita. 300 os à 1000 mk. Neljä yhtä suurta osakasta. Yhtiö teki vain perusilmoituksen. Ei mukana SLk 1951/52.
Rakennuspahvi. Per. 1927, lak*. Hoiti Ensolit-rakennuspahvin (2) pääagentuuria, Unioninkatu 30. 100 os. à 500 mk, ennen 1929 op. 300 os. Yhtiön TJ arkkitehti Ernst Emil Fabritius (1874–1949, kuva →) 65 %, ins. Rupert von Nandelstadh (1870–1966, hauta) 34 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1927. Toimi vielä 1934. Sisaryhtiö Suomen Pohjoiskomppania Oy.
Raksila Invest. Per. 1990, lak. 1999. Tukea Oulun Kärppien urheilutoimintaa. Omisti jääkiekon pelaajaoikeuksia. Oulun jäähalli sijaitsee Raksilan kaupunginosassa. Logo. Vrt. Liiga-KuPS Oy ja Oy Vaasan Pelaajapörssi. 6000 K- (20 ääntä) ja 2590 A-os. à 100 mk (pienin littera 5 os.). Liiga-Kärpät ry, myöh. Oulun Kärpät 46 ry omisti kaikki K-os. Lähes kaikki osakkeenomistajat lahjoittivat A-osakkeensa Kärppien A-Junioreille. Yhtiökokous 15.1.1998 päätti asettaa yhtiön selvitystilaan.
Niilo Ranne. Per. 1945, lak*. Nimi vuoteen 1951 Rakennustoimisto Satara Oy. Rakennustoimintaa ja -urakointia. (Euralainen Satara Oy oli Osl Kehän meijeri.) 100 os. à 1000 mk, 1946 op. 300 os., 1951 500. Rkm. Niilo Johannes Ranne (1906–56, kuva →) ja Aarne August Tamminen (s. 1908) 50/50. 1947 Niilo ja Sylvi Ranne 53 %, Saima ja Uuno Hoikkala 37 %. 4.7.1956 alkoi konkurssi.
Rannikon Venerakennus. Per. 1945, lak*. Moottori-, purje- ja soutuveneiden valmistus. Ilmoitus. Konttori Dagmarinkatu 7 B 32. TJ E. Tuuli. 160 os. à 1000 mk. 8 osakasta. Yhtiö jätti vain perusilmoituksen, eikä ole mukana SLk 1951/52.
Rantalankulman Koneasema. Per. 1949, lak*. Hankki osakkaidensa yhteiskäyttöä varten maanviljelyskoneita yms. Vrt. Viitakankaan Kone Oy sekä tätä. Lehti. 250 os. à 2000 mk. Maatalousministeriöllä oli 50,4 %, loput pienomistajilla (suurimmalla 15 os.). Vuosihaaste 1959.
Rantasalmen Asennus. Per. 1949?, lak? Ei löydy kr. Ei mukana SLk 1951/52 eikä SK 1953.
Raseborgs Tryckeri. Per. 1970, lak*. Julkaisi 1970–87 kaksikielistä ilmaisjakelulehteä Raseborgia. Toimitus Ajurinpuisto 5. Kustantajayhtiöllä ei nimestään huolimatta välttämättä ollut omaa kirjapainoa. 70 os. à 100 mk, 1971 op. 130 os., 1982 190. Hajaomistuksessa. 26.2.1990 alkoi konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi.
Rauhankatu 10. Per. 1913, lak*. Lahtelaisen kiinteistön Rauhankatu 10:n omistajan, kauppias Juho Västisen, tehtyä vararikon kiinteistö huutokaupattiin 10.1912 otsikon yhtiön perustajille. Puutalossa oli niinä aikoina vuokralaisina mm. Lahden Uusi Kirjapaino om. Oskar Robert Marjanen, Lahden Seuraklubi, nahkaliike ja asuntoja. Lehti. 70 os. à 100 mk. Marjanen, joka oli myös Lahden Sanomien kustantaja, haki konkurssia 2.1914. 10.1916 rohdoskauppias John A. Wallin osti kiinteistön otsikon yhtiöltä. Ko. rakennus on purettu.
Rauman Alus. Per. 1944, lak. 1951. Omisti sv/ms Eläköön -rahtilaivan 1946–49. Kuva Rauma. 300 os. à 1000 mk. Arvo Hollmén, Lauri Johannes Kuuminainen (Gyldén, 1893–1970), Uuno Kuuminainen (Gyldén), Helmi Liljestrand, kukin 25 %. Eläköön-laivan haaksirikkoutuminen 1948 kaatoi yhtiön. Konkurssi alkoi 23.5.1949. Mm. H. Liljestrand Oy:llä oli 9,6 Mmk saatavat.
Rauman Kirjateollisuus. Per. oy 1929, lak*. Edeltäjä 1923 per. yksityinen tmi 49.377. Kirjojen ja lehtien painaminen ja kustantaminen. 700 os. à 500 mk. Kaarlo Koskinen 36 %. Konkurssiin 13.10.1930.
Rauman Meriliikenne. Per. 1948, lak. 1965. Suunniteltu nimi oli ollut Laivaosakeyhtiö Elsa. Varustamo omisti rahtihöyrylaivat Elsa, Figge ja Jan (II). Kuva Rauma. 1951 suunniteltu Oy Janin ja Oy Merenneidon fuusio RM:seen ei ehkä juridisesti toteutunut. Liikevaihto 65 Mmk 1953. Ks. myös Seppinen & Kemppi Oy. 15.000 os. à 200 mk, 1951 op. 22.500 os. 1948 Henry Hagman (1887–1963) 24 %, Alina (Alli) Murto-Leminen (1887–1960) 16 %, Lauri Itämies 9,5 %. Vuosihaaste 21.10.1963.
Rauman Romu (vanha). Per. 1942 (94.183), lak. 1998. Rautaromun ja lumpun kauppaa, (1946, 1968) Kuninkaankatu 37. Yhtiön esitys. Mm. autoromuttamo, joka viimeksi toimi ainakin Karttulan Airakselassa. 150 os. à 1000 mk. Emoyhtiö Turun Metalli- ja Romuliike Oy. Omistajanvaihdosten jälkeen Kuusakoski Oy osti Rauman Romu Oy:n 1997 ja fuusioi sen 1998 tytäryhtiöönsä Rauman Metal Trading Oy:hyn. Kuusakoski Oy:llä on nykyään toimintaa Rauman Kortelassa. [Lisää: II Rauma.]
Raumanlinna. Per. 1932, toimii. 1933 rak. suojeluskuntatalo jossa myös hotelli, ravintola ja näyttämö, Valtakatu 5. Nykyään kiinteistössä toimii Best Western -hotelli. 1800 os. à 1000 mk. Rauman Suojeluskunta 51 %, Rauman kaupunki 28 %, Rauman Suojeluskunnan Kannatusyhdistys ry 21 %. 1944 Vakka-Suomen Nuorisosäätiö 70 %, Rauman kaupunki 28 %. 1998 Hotli Oy 100 %. [Historiikit. Arkkitehti 3/1933 s. 38–40.]
Rauta ja Kemikaali. Per. 1918, lak*. Myi rautatavaroita, rakennustarpeita, maalia, lasia ja kemikaaleja tukuttain. Mainos. Alussa Vaasankatu 25, myöh. Repolankatu 6. TJ Aaro Oinonen (1888–1950). 600 os. à 500 mk. Konkurssiin 1937.
Rauta-ala. Per. 1945, lak*. Kauppaa rauta-, kone- ja rakennusalan tarvikkeilla, Mannerheiminkatu 7 Naantali. 45 os. à 10.000 mk, 1949 (rek.) op. 135 os. Alussa kuusi yhtä suurta osakasta. 1949 yhtiön TJ Arvo S. Nurminen 27 %. Konkurssiin 1954.
Rautalammin-Suonenjoen Puhelin. Per. 1913, lak*. Puhelinlaitos. 40 os. à 100 mk, 1934 op. 6800 os. (à 100 mk), 1950 72 à 10.000 mk, 1970 216 à 100 mk. Hajaomistuksessa, lähes kaikilla 1 os. 1967 72 omistajaa. Julkinen haaste 5.2.1971. Verkosto oli siirtynyt Posti- ja telelaitoksen omistukseen 1970.
Rauta-Lasi. Per. 1948 (110.023), lak*. Taide- ja valaisinlasitehdas; myöh. taide-, teollisuus-, metalli- ja lasitavaroiden valmistus. Kuvanveistäjä Verner Fridström luovutti yhtiölle oikeudet patenttihakemukseen 6333 (patenttia ei myönnetty). Korkeavuorenkatu 10 A. Mainos. 800 os. à 1000 mk, 1950 op. 1400 os., mutta yhtiö peruutti korotuksen. B. Karppela, U. A. Kivivuori, Einari Rahikainen ja yhtiön TJ August Edvard Turppo, kukin n. 20 %. Luovutettu konkurssiin 11.3.1953.
Rautatienkatu 4. Per. 1922, lak. 1960. Kiinteistö osoitteessa Rautatienkatu 4/Siukolankatu 3, Tampere. Paikalla on nyt 1959 rak. asuinkerrostalo omalla tontilla. 30 os. à 100 mk. Kiinteistön nykyinen omistaja on Asunto Oy Kirkonlukko, per. 1958.
Rautsi & Manner. Per. 1946 (102.547), lak*. Jo perustamisvuonna nimi vaihdettiin Rautsi Oy:ksi. Ostaa, valmistaa ja myydä hienomekaanisia työkaluja ja laitteita. 150 os. à 1000 mk. Jorma Sakari Rautsi (nimi) 87 %, vaimo Pirkko Orvokki Rautsi (o.s. Juvonen) 7 %, kelloseppä/teknikko Eugen Napoleon Valdemar Manner 7 %. Jorma Rautsi (1920–2004) on 1949 Turun Vehnämylly Oy:n johtajaksi ja 1954 TJ:ksi tullut myllyn omistajan vävy. Hän oli vuodesta 1945 myös Konetae Oy:n johtaja. Viimeinen kr.-ilmoitus 1946. Rautsi Oy ei ole mukana puh.luett. 1946 eikä 1948, eikä SLk 1951/52.
Ravintolalehti - Restaurangtidning. Per. 1932 (rek. 1934), lak* (1978?). Kustannusliike, Kalevankatu 4. Yhtiö osti 1929 aloittaneen Suomen Hotelli-Ravintola-Kahvilalehden (nimiö), nimi vuodesta 1935 Suomen Ravintolalehti. Alkaen 1946 tämä ja Suomen Hotellit ja Ravintolat yhdistyivät Ravintolalehdeksi, josta 1979 tuli Vitriini. Tytärliike tmi Ravintolapalvelu. 200 os. à 1000 mk. 1944 35 osakasta, luettelo suurimmista. Jossain vaiheessa Uno H. Jänsti oli pääomistaja. 1942 Hotelli- ja ravintolaliitto perusti Ravintoloitsijain Liiton Kustannus Oy (nykyinen nimi Restamark Oy).
Rehbinderintie 21. Per. 1919, lak*. 478 m² oman tontin toinen osoite on Edelfeltintie 12. 1910 rak. 2-kerroksinen talo on nyt Suomen katolisen kirkon piispantalo. 100 os. à 1000 mk. 1915–19 (ennen oy:tä) kiinteistön omistaja oli ollut Robert Emanuel Nikander. Vuoden 1936 huutokaupan jälkeen kiinteistö siirtyi 1,1 Mmk:lla suoraan kirkon omistukseen 1937, jolloin yhtiö ilmeisesti lakkasi. [HS 5.10.1981 s. 18.]
Rengon Sähkö. Per. 1919, lak. 1975. Sähkön myyntiä ja siirtoa: 1938. Liikevaihto 0,5 Mmk 1940. Tukkymyyjä Hämeen Sähkö Oy:n asiakas ja osakas. 5000 os. à 100 mk, 1920 op. 7300 os., ei muita korotuksia. Lisää osakekirjasta. 1921 Rengon kunta 55 %. Fuusioitu Hämeen Sähkö Oy:hyn 1975. [Historiikit. Rengon historia s. 607–611.]
Repolan Tukku- ja Vähittäiskauppa. Per. 1920, lak*. Nimi vuodesta 1950 Repolan Tukku Oy. Kankaita ja lyhyttavaroita tukuttain ja vähittäin. Aleksanterinkatu 29, sodan jälkeen Kokkolassa Pitkänsillankatu 17. Ilmoitus. Perustaja Wasili Aleksei Ipatoff (1865**–1942) oli TJ vuoteen 1924. TJ Ivan (Johannes) G. Froloff (1876–1959). 300 os. à 1000 mk. Suurin omistaja W. A. Ipatoff. 1943 I. G. Froloff 90 % (oli 25 % 1920). Viimeinen kr.-ilmoitus 1958. Liike lopetettiin 1970-luvun alussa. **Hautakivessä oleva 1866 lienee virhe.
Reposaaren Moottoritehdas. Per. 1916, lak*. Yhtiö valmisti moottoreita mm. Venäjälle, paikallinen sähkölaitos. TJ Richard Saine. Tehdasrakennus 40x11 m. 250 os. à 200 mk, 1917 op. 500 os. Werner Hacklin oli perustajia. Yhtiö meni konkurssiin 30.11.1920. 1923 tuleva korjaustelakka Reposaaren Konepaja Oy osti koneet. [Meidän isä on töissä telakalla s. 435–442. Harki Sotakorvausten aika s. 177–9. Satakunta 20.3.1917 s. 4 (laaja esitys). Lisää: St s. 241.]
Reposaaren Yhteiskoulu. Per. 1944, lak*. 1944 per. oppikoulu. Rakennus. 500 os. à 1000 mk. Vapautettu 1946-velvoitteista. 1946 63 omistajaa, Werner Hacklin 20 %, Rauma-Raahe Oy 15 %. Koulun toiminta yksityisenä päättyi 1974. [Historiikit]
Retineo. Per. 1989, lak*. Nimi vuodesta 1994 Titex Oy. Omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta, vuodesta 1994 tekstiilien kauppaa. 10 os. à 1500 mk. Michael S. Berner 100 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1998. Yhtiöllä ei liene pitkään aikaan ollut liiketoimintaa. Ei tilinpäätöksiä PRH:ssa. PRH poisti yhtiön toimimattomana kaupparekisteristä 3.9.2018.
Rialto. Per. 1943, lak*. Virall. kotip. vuoteen 1944 Huopalahti (Lauttasaari). Yhtiö osti 30.11.1944 elokuvateatteri Rialton Hangossa, Vuorikatu 21. 100 os. à 1000 mk. Kalle Lehtinen, Arvo Tamminen ja Penna Tervo kukin 1/3. 1949 (viimeinen kr.-ilmoitus) Hugo Häyrén 100 %. Teatteri toimi 1951.
Riihimäen Silmälasi. Per. 1945, lak. 1954. Sodan jälkeen oli tuontirajoitusten vuoksi pulaa silmälasien raakalinsseistä, minkä vuoksi Instrumentarium Oy ja Riihimäen Lasi Oy perustivat tämän 50/50-yhtiön. Linssinvalmistuskoneet saatiin 1946. Tuotanto 200–500 linssiä/pv, 15 työntekijää. 100 os. à 10.000 mk. Laatutavoitteet ei saavutettu ja valmistus lopetettiin 1952 kannattamattomana. Seuraaja ABI Special Lens Oy. [Instrumentarium (2000) s. 43–44 ja 59. Riihimäen historia I s. 912. Ahtokari S. lasiteollisuus s. 42.]
A. Riihimäki & Kumpp. Per. 1914 (31.558), lak. 1923. Edeltäjä saman niminen ay per. 1909. Lakkien valmistus. 60–70 työntekijää, osa kotona. Sota-aikana yritys teki myös suksia. 60 os. à 500 mk. Yhtiön TJ Aleksanteri Riihimäki* 50 %. Jo 1918 liiketoiminta oli raaka-aineiden saantivaikeuksien vuoksi lopetettava. Koneet myytiin Kurikkaan. [Teuvan historia (2006) s. 298.] *Ilmeisesti Aleksanteri Mikonpoika R.
Riihivalkama. Per. 1917, lak*. Puhelinyhteyden ja -keskuksen rakentaminen Riihivalkaman kylään Tammelassa. 10 os. à 100 mk. Erland Isotalo 30 %, Carl Meyer 30 %. Julkinen haaste 16.3.1973.
Kiinteistö Ritoluoto. Per. 1990, lak*. Kiinteistöjen ja huoneistojen kauppa ja vuokraus. 15 os. à 1000 mk. Osakekirjat ovat allekirjoittamattomia. KTM Kaija (Kaisu) Marjatta Holopainen (vrt. Kruununhaan Kustannus, Mainososkarit) 100 %. Yhtiö teki vain perusilmoituksen.
RM Offset-Tarvike. Per. 1985, lak*. Graafisen teollisuuden koneiden ja tarvikkeiden maahantuonti, Hämeentie 155 C. 1986 (17 kk) liikevaihto 0,8 Mmk, henkilökunta 5. 150 os. à 1000 mk. Sirpa Hatakka 51 %. 29.3.1993 alkoi konkurssi, joka varojen vähyyden vuoksi raukesi.
Roil. Per. 1971, lak. 2022. Omisti Kukkumäen Teboil-huoltoaseman, Kukkumäentie 31. 1988 liikevaihto 17 Mmk, henkilökunta 27. 1000 os. à 10 mk, 1979 op. 2000 os., 1983 8000, 1986 16.000, 1988 24.000. Yhtiön pääomistaja, 78 %, oli koko ajan Rautpohjan Moottorikerho ry. Konkurssi alkoi 1.10.2021. [Historiikit]
Rokkalan Sementtivalimo. Per. 1938, lak*. Valmisti seinä- ja kattotiiliä sementistä, viemäri- ja ojaputkia, kaivonrenkaita, Johanneksen Rokkalan kylä. Lasku, jossa tuoteluettelo. TJ Uuno Vuormaa. 12.3.1940 tase 1,52 Mmk, tehdasrakennus 1,07 Mmk, velat 1,52 Mmk. 125 os. à 1000 mk, 1941 op. 250 os., 1943 xxx (ei rek.). Tilanomistaja Kauko Huitu (1898–1982) 36 %, agronomi Urho Harden 28 %. Viimeinen kr.-ilmoitus 1941. [Autero & Nissilä Johannes s. 590.]
Ronal. Per. 1985, lak*. Pizzojen tilaus- ja kotiinkuljetuspalvelu, joka toimi Pizza-Express -nimen alla työllistäen parhaimmillaan 25 henkilöä. 10 os. à 1000 mk. Raoul Alain Brade 60 %, Ronnie Neva-aho 40 %. 17.6.1991 alkoi konkurssi.
Aug. Roos' Mekaniska Verkstad. Per. 1916, lak*. Edeltäjä J. B. Grönlunds Mekaniska Verkstad, per. 1909. Konepaja, valimo, laivojen korjaustelakka. Hall. jäsen Alex. Slotte. Lehti. 350 os. à 500 mk. Erland Granlund 14 % sekä Michael Mangs, Henrik Mannfolk ja Emil Norrback kukin 13 %. Vararikkoanomus 11.9.1922 (ilmoitettu PRH:lle 1931). Velat 0,9 Mmk, varat 0,7 Mmk.
Ropan Sähkö. Per. 1948 (1944), lak*. Sähkölinjayhtiö Ropan kylässä, Oy Laitilan Sähkön jälleenmyyjä. 400 os. à 500 mk, 1949 op. 750 os., 1950 806. 13 omistajaa, suurimmalla 15 %. Liitetty Oy Laitilan Sähköön (vanha) 1958.
Rosma. Per. 1924, lak. 1932. Kustansi joitakin vuosia Naisten Ääni -aikakauslehteä sekä naisasiakirjallisuutta jo vuodesta 1920 lähtien. Mainos. (1931) Laivurinkatu 10. TJ Amanda Wahander. 2000 os. à 100 mk. Yhtiökokous 30.4.1929 päätti purkaa yhtiön. Vuosihaaste 7.1929. Naisten Ääni -lehti ilmestyi 1905–49. Lopussa kustantajana toimi Naisten Äänen kannattajayhdistys.
Rova (nimi pitää olla Kuljetustoimisto Rova Oy). Per. 1947, lak*. Jatkoi 1945 per Kuljetustoimisto Rova V. E. Rautavuoma:n (99.833) liiketoiminnan kaksine hevosineen (kauppakirja), Museokatu 13. 100 os. à 5000 mk. Mauno Rinne 25 %, yhtiön TJ Keijo Saijets 25 %, A. Ruotsalainen 15 %. Vain perusilmoitus. Mukana SK 1953. Vuosihaaste 21.3.1955.
Rovaniemen Sähkö. Per. 1913, lak. 1930. Sähkön myyntiä ja siirtoa, laitekauppaa. Konttori Korkalankylässä. 2000 os. à 25 mk, 1928 op. 2000 os. à 250 mk. Hajaomistuksessa, suurin omistaja Trävaruaktiebolaget Kemi 14 %. 1926 Pitkäniemen Saha- ja Sähkö Oy (H. R. Sandberg) 73 %. 1928 yhtiön omaisuus myytiin 545.000 mk:lla pääomistajalle. Vuosihaaste 31.10.1928. 1931 Rovaniemen kauppala otti sähkölaitoksen hoitaakseen. Vrt. Rovakairan Sähkö Oy.
Rovaniemen Valistus- ja Urheilutalo. Per. 1954 (136.619), lak*. Valtakatu 19:n Valistustalo, rak. 1958. Talossa liike-, toimisto-, juhla-, liikunta- ym. tiloja. 3000 os. à 5000 mk, 1957 op. 4600 os., 1973 5000. N. 200 perustajaa, pääperustaja VPK ja eri yhdistyksiä. Kiinteistö myytiin 12.2004 LYY-kiinteistöt Oy:lle ja otsikon yhtiö pantiin selvitystilaan 2005. Rakennus purettiin ja 2017 paikalle valmistui asuintalo.
Ruokorauman Saha- ja Mylly. Per. 1909 (rek. 1919, 38.929), lak. 1940. Katsoi perustamisvuodekseen 1892: ks. Ruokorauman Höyrymeijeri-, Mylly- ja Saha-oy, jonka liiketoiminnan yhtiö osti. Kuva. TJ Johan Nummelin. 1935 olivat myyntitulot 391 tmk, josta viennistä 59 %. 27 os. à 1000 mk, 1919 op. 50 os. 1938 Eino Arvelmo 56 %, Johan Suovanen 37 %, Johan Viljainen 37 % (?). Saha- ja myllylaitos rakennuksineen myytiin 1938 Hemming Saarnille, joka siirsi koneet Röölään. Yhtiökokoukset 10.10.1938 ja 2.4.1939 päättivät lopettaa otsikon yhtiön. Vuosihaaste 29.8.1939. [Rymättylän historia (2000) s. 355–7.]
Ruoveden Kerho. Per. 1921, lak*. Kokoushuoneen tupaantuliaiset vietettiin 4.–5.6.1922. Myös suojeluskunta kokoontui siellä. 800 os. à 250 mk. Hajaomistuksessa, suurin omisti 5 %. Vain perusilmoitus. Seurantalo paloi 13.6.1941. Vuosihaaste 1943. [Ruoveden historia 1865–1939 s. 335. Toinen kuva: SK 26/1922 s. 661.]
Rymättylän Höyrylaiva. Per. 1920, lak. 1940. Matkustajavarustamon omistuksessa oli ss Salmi 1920–37 ja ss Sandels 1927–37 reiteillä Turku–Rymättylä(–Houtskari) ja Turku–Karuna–Kemiö. 1000 os. à 100 mk, 1920 op. 1500 os. 150 osakasta: Johan Viljainen 9 % (myös 1937), Johan Nummelin 10 %, Rymättylän kunta 7 %, Elis Ingman perheineen 7 %. Yhtiökokous 11.6.1937 päätti lopettaa yhtiön. Vuosihaaste 31.8.1937. [Rymättylän historia (2000) s. 482–4.]
Rymättylän Tiili. Per. 1943 (rek. 1945), lak. 1989. Edeltäjä Aatilan Tiilitehdas. Tiilitehdas 1 km Röölästä itään, toimi 1899/1912–1954. 1946–47 yhtiö omisti ms Sailor -laivan. 250 os. à 1000 mk. 1938 Hugo Heliander (Meltola) osti yrityksen. 1945 Pekka Teräväinen. Hemmo Hurme (s. 1914) 50 %. 1946 jälkeen seuraava kr.-ilmoitus 1975, jolloin yritys "oli ollut useita vuosikymmeniä toimimatta". 6.10.1987 yhtiökokous päätti vapaaehtoisesta selvitystilasta. [Rannikkoseutu 16.2.2018.]
Räisälän Liike. Per. 1934, lak*. Virall. kotip. vuodesta 1948 Harjavalta. Kauppa, sivuliikkkeet Unnunkoskella ja Tiurissa. Sodan jälkeen liike jatkoi Harjavallassa. 1961 yhtiön osoite oli Laihian kylä Lappeessa. Ilmo O. Nurmela oli ollut hallituksessa. Vrt. J. Hietanen Oy, Kuntun Kauppa Oy. 100 os. à 1000 mk. TJ ja pääosakas Väinö Niittymäki (s. 1895, kuva →). Viimeinen kr.-ilmoitus 1961.
Rääkkylän Keila. Per. 1989, lak. 2000. Ylläpiti 2-rataisen keilahallin sekä ampumaradan, biljardisalin ja kuntosalin Rääkkylän kirkonkylässä. 200 os. à 500 mk. Oravisalon Koitto ry 10 %, Rääkkylän Op 10 %. Keväällä 1993 yhtiön tila oli epävarma ja siitä kirjoitettiin paikallislehdessä. Tase 31.12.1997 oli 225.000 mk ja oma po. 40.000 mk, alle puolet op:sta. Selvitystilaan 1998. Yhtiö luovutti käyttöomaisuutensa kunnalle. Vrt. Oy Bowling Ab.
Rönkä & Huttunen. Per. 1946, lak*. Asuste- ja kangaskauppaliike. 100 os. à 1000 mk. Viljo Rönkä 40 %, Paavali (Paavo) Huttunen (1884–1951, kuva →) 40 %, Matti Huttunen 20 %. Vuosihaaste 1949.
Rönnvägen 1. Per. 1939, toimii. Nimi vuodesta 1993 Asunto Oy Helsingin Pihlajatie 1. 9 asuntoa, 3 kerrosta. Tontti 714 m² ostettiin kaupungilta yhtiölle 1939. Talo valm. 1950, rakenteilla. Kuva 2. 27 os. à 3000 mk. Asuntojen haltijoiden omistama. [HS 6.10.1995 s. B2.]

*Selitys: lak*.
Takaisin ylös.